S
Sannipanni
Vieras
minulle tehtiin lääkkeellinen raskaudenkeskeytys lokakuun alussa (rv 6+4).
kipu oli aivan kamala, minut pumpattiin täyteen lääkkeitä ja kotiutettiin valvontaosastolta. menin seuraavana aamuyönä takaisin sietämättömien kipujen vuoksi...
kohtuni tarkistettiin kahdesti ja sanottiin kaiken irronneen ja liikkuvan ulos normaalisti. olin osastolla 2 päivää todella voimakkaiden supistusten vuoksi.
nyt, 4vkoa myöhemmmin raskaushormoni on edelleen 1700 (viime viikolla se oli 2300). asia huomattiin jälkitarkastuksessa kun oli tarkoitus asettaa kierukka. lähetettiin takaisin kättärille ja kohdussa kiinni vielä ilmeisesti istukkaa... sisätutkimus on täyttä tuskaa, jokainen kosketus sattuu.
todella kurja, kurja kokemus ja aivan kauhea olo.
tulin raskaaksi syödessäni pillereitä, ja elämäntilanteessa ei vain ole tilaa lapselle, ei mitään mitä tarjota, mutta päätös oli vaikea, ja nyt todella rankaistaan. älkää, hyvät toverit, ikinä, tehkö lääkkeellistä keskeytystä. minulta on kaavittu tuulimuna n. kaksi vuotta sitten ja kaavinta ei todellakaan ollut yhtä kivulias/oireellinen kuin tämä lääkkeellinen. vaikka tämä on tietysti yksilöllistä, niin suosittelen kaavintaa. se on nopeammin ohi, ja 100% tyhjentyminen.
joudun kaavintaan nyt kuitenkin ja kroppa aivan sekaisin hormoniarvojen ollessa aivan päälaellaan...
sinä, joka tätä vaikeaa ratkaisua mietit, niin voimia.
kipu oli aivan kamala, minut pumpattiin täyteen lääkkeitä ja kotiutettiin valvontaosastolta. menin seuraavana aamuyönä takaisin sietämättömien kipujen vuoksi...
kohtuni tarkistettiin kahdesti ja sanottiin kaiken irronneen ja liikkuvan ulos normaalisti. olin osastolla 2 päivää todella voimakkaiden supistusten vuoksi.
nyt, 4vkoa myöhemmmin raskaushormoni on edelleen 1700 (viime viikolla se oli 2300). asia huomattiin jälkitarkastuksessa kun oli tarkoitus asettaa kierukka. lähetettiin takaisin kättärille ja kohdussa kiinni vielä ilmeisesti istukkaa... sisätutkimus on täyttä tuskaa, jokainen kosketus sattuu.
todella kurja, kurja kokemus ja aivan kauhea olo.
tulin raskaaksi syödessäni pillereitä, ja elämäntilanteessa ei vain ole tilaa lapselle, ei mitään mitä tarjota, mutta päätös oli vaikea, ja nyt todella rankaistaan. älkää, hyvät toverit, ikinä, tehkö lääkkeellistä keskeytystä. minulta on kaavittu tuulimuna n. kaksi vuotta sitten ja kaavinta ei todellakaan ollut yhtä kivulias/oireellinen kuin tämä lääkkeellinen. vaikka tämä on tietysti yksilöllistä, niin suosittelen kaavintaa. se on nopeammin ohi, ja 100% tyhjentyminen.
joudun kaavintaan nyt kuitenkin ja kroppa aivan sekaisin hormoniarvojen ollessa aivan päälaellaan...
sinä, joka tätä vaikeaa ratkaisua mietit, niin voimia.