Kysymys teille joilla lapsia 5 tai enemmän!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja chef
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

chef

Aktiivinen jäsen
16.02.2005
47 399
16
38
Kun sain ekan, niin elämä muuttui siltä osin, että jatkossa elettiin lapsen kanssa ja hänen ehdoillaan.
Kun sain tokan, niin elämä tuntui menevän kaikin puolin sitä samaa rataa kuin yhdenkin kanssa. Eli käytännön arjessa en sinänsä huomannut eroa...vietettiin normaalia lapsiperhearkea.

Mutta nyt kun sain kolmannen. Kysyn vaan että MISTÄ se pyykkivuori ja tiskivuori meille oikein ilmestyy?

Siis miten voi kolmas lapsi olla niin radikaali asiasn suhteen?

Joten entäpä sitten, kun lapsia on vaikka 5...tai enemmän. Kun mulla nyt jo menee KAIKKI (no ok, ehkä pientä päädytystä, mutta siltä se välillä tuntuu) aikaa pyykkäämiseen, tiskien laittoon niin miten hemmetissä ne äidit pyörittää sitä taloutta joilla on oikeasti monta lasta? Siis miten ihmeessä te saatte ensinnäkin ajan riittämään kaikkeen ja toisekseen...oletteko te ns. vain äitejä? Eli miten on oma aika ja oma elämä...onko sitä?

Musta tuntuu että mä olisin ihan saakelin huono suurperheen äitiniä : /

Ja joo, joo, jos olisin palstalla vähemmän, olisi aikaa tiskeille ja pyykeile ja blaa blaa. Mä nyt kuitenkin olen huomannut tämän tiski ja pyykkiasian myös silloin, kun en palstaile.
 
hm. minusta kyllä toinen lapsi toi selvästi enemmän pyykkiä ja tiskia perheeseen, ei kulje samoissa vaatteissa kuin eka vaan ihan likaa omat vaatteensa ja syö omalta lautaselta ja omaa ruokaa, joka on tehtävä hänelle erikseen,siis kuorittava vähän enemmän porkkanaa, perunaa, leivottava vähän enemmän pullaa ja leipää...

jos mies on pois, niin 3 on paljon vähemmän henkilöitä joille laittaa ruokaa kuin 4.

Mitä tulee suurperheisiin, niin varmaan ovat tosi ahkeria. Ymmärrän vielä suurperheet jos vanhemmat duunareita, ja kaikki aika - illat- vapaata vain perheelle. Ei työasioita tai kirjallisuutta, ei päivitettävää tietoa omasta alasta iltaisin ja viikonloppuisin, ei pakko opiskella työn ohessa koko ajan pysyäkseen kärryillä.

Mutta tiedä suurperheitä, joissa äiti esim lakinainen tai lääkäri. Heitä en ihan jaksa käsittää mistä repivät sen energian vaativaan työhön ja monelle lapselle.

toki varmaan monissa suurperheissä lapset joutuvat myös tehdä kotitöistä osansa ja lisäksi paimentaa pienempiään.
 
mulla on 6 lasta ja seitsemäs tulossa vanhin on ekalla luokalla ja nuorin 11kk oon omassa navetassa töissä niin kauan kunnes jään äitiyslomalle lapset kulkevat navetassa mukana koska itse haluavat aloitan nytten 3 vuoden tuntkinnon netin kautta jonka jälkeene menen eläinlääkäri kouluun jos kaikki menee suunnitelmien mukaan eipä silleen erityisen rankaa oo siinä samassa ne menevät leikkivät paljon keskenäänkin ja ruokaa laitan samalla kuin iteselleni niin niillekkin pitää vain laitaa enemmän :D
 
Kun sain ekan, niin elämä muuttui siltä osin, että jatkossa elettiin lapsen kanssa ja hänen ehdoillaan.

Sä oot hoitanu homman alkujaankin vähän "väärin". Meillä ei missään vaiheessa olla eletty lasten ehdoilla, vaan koko ajan alusta asti eletään aikuisten ehdoilla ja sillä selvä. Meillä alkoi pyykkiä tulemaan jo ekan kanssa, joten ei se kummempaa ole pyykätä useamman kanssa, Helpompi vaan, kun on aina jotain heitettävää koneeseen, eikä tarvi pyöritellä puolikkaita koneellisia, tai odotella, että saisi täyden koneellisen kasaan.
 
Se on pitkälti kiinni siitä, miten itse laittaa ne päivät sujumaan ja alkamaan.

Mulla esim. itsellä asiaa auttaa se, että olen hyvin vähällä unella toimeentuleva, ja herään aikaisin sekä valvon myöhään... niin saan sekä tehtyä päivällä syystä tai toisesta jääneitä rästi-kotihommia sekä seuraavalle päivälle kaikenlaisia valmisteluja ja myös sitä omaakin aikaa...
 
Meillä on 5 lasta. Lapset eivät ole enää ihan pieniä, kun olivat, niin olin aika pitkään kotona. Käytin silloin kotihommien oikein painaessa päälle sellaista ajattelumallia, että kukaan ei muista muutaman vuoden päästä oliko villakoiria sohvan alla tai pyykkivuori tai tiskivuori, mutta lapset muistavat pitkään äidin, jolla oli aikaa leikkiä, rakennella legoilla, leikkoa paperinukkeja, tehdä bratzeille kampauksia, ulkona luistella, pelata jalkapalloa ja laskea pulkalla.

Nyt kun esikoinen on jo kohta 20, voi todeta homman toimineen kun kysyy mitä muistat siitä kun olit pieni? =) Siivoaminen ja pyykkäminen eivät lopu ikinä, mutta lapset kasvavat, priorisointia vaan peliin.
 
[QUOTE="äiti";22075595]mulla on 6 lasta ja seitsemäs tulossa vanhin on ekalla luokalla ja nuorin 11kk oon omassa navetassa töissä niin kauan kunnes jään äitiyslomalle lapset kulkevat navetassa mukana koska itse haluavat aloitan nytten 3 vuoden tuntkinnon netin kautta jonka jälkeene menen eläinlääkäri kouluun jos kaikki menee suunnitelmien mukaan eipä silleen erityisen rankaa oo siinä samassa ne menevät leikkivät paljon keskenäänkin ja ruokaa laitan samalla kuin iteselleni niin niillekkin pitää vain laitaa enemmän :D[/QUOTE]

Missä välissä sä sitten peset ne pyykit ja tiskit?

Mä laitoin eilen ympin pintaan pyykkikoneen ja astaianpesukoneen päälle. Kohta tyhjään ne ja laitan ne sitten uudestaan päälle. Ja sen jälkeen ne menee taas uudestaan päälle...sitten loppuu hetkeksi tiskit, mutta pyykkikone jyllää kyllä vielä senkin jälkeen : /
 
Sä oot hoitanu homman alkujaankin vähän "väärin". Meillä ei missään vaiheessa olla eletty lasten ehdoilla, vaan koko ajan alusta asti eletään aikuisten ehdoilla ja sillä selvä. Meillä alkoi pyykkiä tulemaan jo ekan kanssa, joten ei se kummempaa ole pyykätä useamman kanssa, Helpompi vaan, kun on aina jotain heitettävää koneeseen, eikä tarvi pyöritellä puolikkaita koneellisia, tai odotella, että saisi täyden koneellisen kasaan.

Mä tarkoitin tuossa kohtaa lähinnä sitä, että ennen menin ja tein mitä lystäsi....juoksein baareissa ja biletin. Ja kun lapsi syntyi, niin tuo loppui. Mutta muutoin muutosta ei juurikaan tullut. Samalla tapaa kävin kaupassa (yhtä usein kuin ennen), pesin pyykkiä (mielestäni yhtä usein kuin ennen) jne. Jotta kyllä mä koen tehneeni ihan oikein kun lopetin villin nuoruuteni :D

Mä olen aina ollut sottapytty, eikä puolia koneellisia ole pitänyt milloinkaan pestä :)
 
Se on pitkälti kiinni siitä, miten itse laittaa ne päivät sujumaan ja alkamaan.

Mulla esim. itsellä asiaa auttaa se, että olen hyvin vähällä unella toimeentuleva, ja herään aikaisin sekä valvon myöhään... niin saan sekä tehtyä päivällä syystä tai toisesta jääneitä rästi-kotihommia sekä seuraavalle päivälle kaikenlaisia valmisteluja ja myös sitä omaakin aikaa...

Sä vaikutat jotenkin niin...viitseliäältä :D Mulla ei varmaan motivaatio riittäis moiseen. Tarkoitan siis että jatkuvaa suunnittelua ja koko ajan pitää olla sata lasissa. Onneksi ne jotka ei suurperheen äitinä pärjää, voi jättää lapsiluvun vähän pienemmäksi :)
Mun mielestä siis suurperheys on hieno asia joten siksi se vähän kalvaakin, kun musta vaan ei ois siihen. Mä taidan olla liian itsekäs.
 
Meillä on 5 lasta. Lapset eivät ole enää ihan pieniä, kun olivat, niin olin aika pitkään kotona. Käytin silloin kotihommien oikein painaessa päälle sellaista ajattelumallia, että kukaan ei muista muutaman vuoden päästä oliko villakoiria sohvan alla tai pyykkivuori tai tiskivuori, mutta lapset muistavat pitkään äidin, jolla oli aikaa leikkiä, rakennella legoilla, leikkoa paperinukkeja, tehdä bratzeille kampauksia, ulkona luistella, pelata jalkapalloa ja laskea pulkalla.

Nyt kun esikoinen on jo kohta 20, voi todeta homman toimineen kun kysyy mitä muistat siitä kun olit pieni? =) Siivoaminen ja pyykkäminen eivät lopu ikinä, mutta lapset kasvavat, priorisointia vaan peliin.

Mua itseäsni ahdistaa elää sekasorron keskellä. Ajattelumallisi varmaankin on oikea ja oikeastaan aika ihailtava. Toisaalta lasten kanssa oikeasti oleminen on nautittavaa, mutta mussa on vähän sellaista vikaa, etten pysty ottamaa rennosti ja nauttimaan ellei koti ole kunnossa.

Ja jo näin 3 lapsen kanssa tuntuu siltä, ettei se ole sitä kuin sillointällöin ja vain pienen hetken.
 
Meillä 5 lasta ja jotenkin tää homma vaan pyörii..meillä 4 lapsista jo koulussa joten tuo kuopus on ainut mikä pyörii tuossa päivisin. aikaa jää yllätävän paljon kaikkeen, mä en tressaa siintä onko pyykkivuori kasaantunut tai lojuuko lelut laittialla.Kunhan lapset saavat ruokaa ja aikaa ni se on pääasia.Yleensä iltaisin kerätään lelut ym..omille paikoille ja aamusta koneet huutamaan :) Itse käyn vähintään 3 kertaa viikossa salilla...Meillä muksut kuitenkin jo niin isoja että jokaisella on jokin kotityö mitä joutuvat tekemään ni aikaa jää paljon muuhunkin!!
 
Joo...mustakin vois tulla isojen lasten suurperheäiti :D Tosin on sullakin varmaan melkonen vilinä ollut silloin, kun nuo 4 vanhinta on ollut alta 10v iässä :)

Onhan sitä vilinää ollut, mutta aikansa kutakin:D Nyt 2 vanhinta ovat alkaneet puhua poismuutosta.Eivät kai ihan vielä muuta, mutta ens vuoden puolella on kuulemma tarkoitus vaihtaa osoitetta
 

Yhteistyössä