Kysymys suomenruotsalaisille

Suomi on kaksikielinen maa, ruotsinkielisissä kaupungeissa (mm. Vaasassa) on oikeus vaatia palvelua ruotsiksi. Mikäli et tässä tilanteessa osaa ruotsia, et voi palvella asiakastasi.

Onhan koulussa pakkoenglantia, pakkomatematiikkaa, pakkoäidinkieltä. Eivätkä useat oppilaat pidä niistäkään, vaan aineitapa opetetaan siitä huolimatta.

Tietyssä iässä kaikki tuntuu pakolta, mutta myöhemmin aikuisuudessa ja työelämässä ruotsin kielen taitaminen on etu.

Olen vain osittain suomenruotsalainen, äidin puolelta. Siksi minulla ei ole mitään erityisen henkilökohtaista mielipidettä aiheeseen. Ja muutoin suomalais-italialainen.

Suomessa ainoa pakollinen vieras kieli on ruotsi (suomenkielisille). Matematiikka, historia ym. taas ovat yleismaailmallisia oppiaineita toisin kuin ruotsin kieli.

Unohdit. että myös suomenkieli on pakollinen vieras kieli suomessa.

Siksi minulla olikin suluissa suomenkieliset.

 

Niin ja piti lisätä itse aloitukseen B)

Nykyäänhän ei tarvitse yo-kirjoituksissa kirjoittaa toista kotimaista, joten yhdestä pakosta on luovuttu. Ilmeisesti mannersuomalaiset eivät koe Ahvenanmaata omakseen kun eivät näe tässä eristäytymisessä mitään vikaa; nykyäänhän ahvenanmaalla moni jättää suomen kirjoittamatta kun ei ole pakollinen.

Mä siirtyisin koko maan kattavasta kaksikielisyydestä pikemminkin siihen, että ne alueet jotka ovat historiallisesti olleet ruotsinkielisiä saisivat säilyttää identiteettinsä sen sijaan, että sinne muuttavat muunkieliset voisivat noin vain vallata alueen ja viedä alkuperäisiltä asukkailta omankieliset palvelut. Eli Imatralla ei tarvitsisi opiskella ruotsia mutta Hangossa olisi vielä pakko. En oletakaan kenenkään Kuopiossa tai vaikkapa Kaavilla puhuvan ruotsia, mutta toivoisin, että dementiasta kärsivä, ainoastaan ruotsia osaava isoäitini saisi synnyinseuduillansa ruotsinkielistä hoitoa. Hän on kasvanut täysin ruotsinkielisessä ympäristössä koko ikänsä. Olisi väärin nyt vanhuuden viimeisinä vuosina olla palvelematta häntä ruotsiksi vain sen takia, että alueelle on muuttanut paljon suomenkielisiä. Silti tämä uhka on olemassa.

Suomenruotsi ja sitä puhuvat ovat ihan eri asia kuin riikinruotsi ja ruotsalaiset. Ilmeisesti monella sisämaansuomalaisella, jolla ei ole koskaan ollut kontaktia meihin outoihin olioihin, on väärä käsitys meistä.

Ahvenanmaalla ei tarvitse edes opiskella suomea.

Eikö? Jaa. Omituista. Kyllä mun mielestä sen opiskelu on vielä pakollista, samoin kun suomenkielisissä kouluissa ruotsi. Ainakin lukiossa toisen kotimaisen opiskelu on pakollista, niin Ahvenanmaalla ku mantereellakin.

 

Ruotsinkieliset ekonomit ym. voisivat hyvin mennä palvelualan töihin. Tässä maassa ei tarvitse joka viidennen ekonomin koulutuspaikan olla ruotsinkielinen. Nykyään ruotsinkielisiä koulutetaan "liian hienoihin" töihin sen takia että ruotsinkielisiä korkeakoulupaikkoja on liikaa suhteutettuna ruotsinkielisten määrään. Tavallisiin palvelualan töihin vanhustenhoitajiksi, parturikampaajiksi, myyjiksi ei sitten riitäkään ruotsinkielisiä kun heistä liian suuri osa menee korkeakouluun.

Joka kolmas ruotsinkielinen korkeakouluun hakija saa paikan, suomenkielisitä vain viidennes. Ja ruotsinkielisiin paikkoihin on alemmat pääsyrajat. Miksi suomenkielisten täytyisi kouluttautua ruotsinkielisten palvelijoiksi ja alamaisiksi? Miksei se kiinnosta ruotsinkielisiä?

Suurin osa tuntemistani ruotsinkielisistä ovat palvelualalla. Mutta ehkäpä eteläsuomessa on toisin?

 

Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on täysin vapaaehtoista. Sen sijaan lukiossa suomen kieli on pakollinen oppiaine 3 lukiolinjalla, yhdellä linjalla vapaaehtoinen.

 

Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on täysin vapaaehtoista. Sen sijaan lukiossa suomen kieli on pakollinen oppiaine 3 lukiolinjalla, yhdellä linjalla vapaaehtoinen.

IB-linjalla toinen kotimainen ei ole pakollinen kenellekään =) Mutta jos tavallisen lukion käy, niin kyllä se mun tietääkseni on pakollinen.

 

Mikä peruste se on jokaisen suomalaisen velvoitteelle opiskella ruotsia, että suomessa on jonkin verran ruotsinkielisiä, jotka eivät osaa suomea? Eikö tässä nyt ole jonkinlainen ristiriita? Ikäänkuin ruotsinkieliselle on OK olla osaamatta suomea, mutta suomenkielisellä onkin yhtäkkiä velvollisuus osata ja palvella ruotsiksi???

Olen samaa mieltä, että näitä mainitsemiasi palveluita pitää olla tarjolla myös ruotsiksi, mutta se on kuntien ja valtion asia järjestää sinne sopivat kielitaitoiset ihmiset tai tulkit paikalle. Ei jokaisen tavallisen ihmisen velvollisuus pidä olla opiskella ruotsia näitä muutamia suomentaidottomia varten.

No mistä näitä kielitaitoisia saadaan ellei sitä kukaan opiskele? No, tottakai niistä kaksikielisistä joita palkataan hommiin ja sitten taas joku valittaa että yksikielisiä syrjitään työmarkkinoilla.
*edelleen liputan vapaaehtoisuuden puolesta*

Ruotsinkieliset ekonomit ym. voisivat hyvin mennä palvelualan töihin. Tässä maassa ei tarvitse joka viidennen ekonomin koulutuspaikan olla ruotsinkielinen. Nykyään ruotsinkielisiä koulutetaan "liian hienoihin" töihin sen takia että ruotsinkielisiä korkeakoulupaikkoja on liikaa suhteutettuna ruotsinkielisten määrään. Tavallisiin palvelualan töihin vanhustenhoitajiksi, parturikampaajiksi, myyjiksi ei sitten riitäkään ruotsinkielisiä kun heistä liian suuri osa menee korkeakouluun.

Joka kolmas ruotsinkielinen korkeakouluun hakija saa paikan, suomenkielisitä vain viidennes. Ja ruotsinkielisiin paikkoihin on alemmat pääsyrajat. Miksi suomenkielisten täytyisi kouluttautua ruotsinkielisten palvelijoiksi ja alamaisiksi? Miksei se kiinnosta ruotsinkielisiä?

Mun ihan umpisuomenkielisen ystäväperheen suomenkielinen tytär lähti ruotsinkieliseen lääkikseen - eli ihan kaikille avoimia opiskelupaikkoja ovat.

Mieheni sisarusten lapsista, joita on 8, neljä opiskelee ammattikorkeakoulussa, yksi restonomiksi, kaksi insinööriksi ja yksi tradenomiksi, 2 on yliopistossa, yhdellä merkantin koulutus, yksi vasta armeijassa. Eli ainakaan tuo otanta ei tue sitä, että heitä korkeakouluissa olisi normaalia enempää. Ja se sinun lihatiskin myyjäsi voi olla ruotsinkielinen. Noita ruotsinkielisiä todellakin on ihan tavallisissa ammateissa. Itse asiassa tuossa suvussa on yksi ainoa johtaja, ei esim. yhtään lääkäriä tai ekonomia. Enkä muuten usko, että olisi yhtään vääristynyt tuon suvunkaan ammatit.

Eli en voi ajatella, että jotenkin vääristynyt olisi tuo ammattijako.

 

Joensuulaisessa turisti-infossa käytetyimmiksi kieliksi nousivat saksa, englanti ja venäjä. Ja kyllä olisin itsekin mieluummin käyttänyt nekin ruotsintunnit venäjän opiskeluun, saksan onnistuin onneksi aloittamaan jo kolmannella luokalla.

 

Tästä tuli mieleen että mitenköhän on laita maissa joissa on monta virallista kieltä? Onkohan siellä yhtä paljon katkeruutta ilmassa? Ja miten kieltenopetus on järjestetty?

 

Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on täysin vapaaehtoista. Sen sijaan lukiossa suomen kieli on pakollinen oppiaine 3 lukiolinjalla, yhdellä linjalla vapaaehtoinen.

IB-linjalla toinen kotimainen ei ole pakollinen kenellekään =) Mutta jos tavallisen lukion käy, niin kyllä se mun tietääkseni on pakollinen.

Ei ole kyse IB-linjasta vaan terveys/urheilulinjasta, jonka oppilaiden ei tarvitse opiskella suomea elleivät itse halua.

 

Tästä tuli mieleen että mitenköhän on laita maissa joissa on monta virallista kieltä? Onkohan siellä yhtä paljon katkeruutta ilmassa? Ja miten kieltenopetus on järjestetty?

kanadanranskalaiset ovat vielä fanaattisempia oman kielensä suhteen kuin suomenruotsalaiset... jopa mcDonalds on joutunut muuttamaan aterioidensa nimiä ranskankielisillä alueilla

 

En jaksanut selata ketjua läpi, mutta täältä löytyy äärimmäiset loogiset ja fiksut vastaukset yleisille teeseille, joilla pakkoruotsi perustuu. http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php

Haluaisin huomauttaa, että koska

RKP on tekopyhä puolue: se haluaa laillistaa nuuskan myymisen, sillä sen mielestä valtiolla ei ole oikeutta hyysätä/kahlita kansaa, mutta ajaa samalla pakkoruotsin asiaa! Siis mitä??

MISSÄÄN MUUALLA EI NÄIN PIENELLÄ VÄHEMMISTÖLLÄ OLE ASIAT NIIN HYVIN KUIN SUOMESSA. Juuri kohauttanut kiista Slovakian/Bulgarian rajalle osoittaa mm. kuinka Slovakiassa bulgarian käyttö virastoissa on sakotettava teko. Ja bulgariankielisiäa asuu Slovakiassa 10 %! Tämänhetkinen tilanteemme ei ole realistinen GLOBAALISTI ajatellen! Lähetämmekö maailmalle/monikansallisten yhtiöidin johtoon ihmisiä, jotka osaavat ruotsia, mutteivat saksaa tai ranskaa tai espanjaa tai venäjää?

MEILLÄ ON VAIN NÄIVETTYNEITÄ HISTORIALLISIA SYITÄ OPISKELLA RUOTSIA. Suomi ei ole kuulunut Ruotsiin 200n vuoteen! Tältä pohjaltahan olisi järkevämpää opiskella venäjää.

Terveisin: riikinruotsalais-suomalaiseen perheeseen syntynyt, Tukholmassa asunut, muminspråketia vääntävien pilkkaamaksi joutunut. (kan du inte säga ''sjuuu''? Vaaa, ''hjuuu'', va eee det?? <- en osannut numeroja tarpeeksi muminspråkmaisesti)

 

Haluaisin siis vielä huomauttaa, ettei toinen kotimainen ole perustelu. Missä on saamen opetus? Entäs neljännen virallisen, viittomakielen?? Alas siis rasismi!

 

Tottakai suomenkielinen voi opiskella myös ruotsinkielisessä koulussa/linjalla. Mutta minusta on kohtuutonta että saadaakseen tasavertaisen opiskelumahdollisuuden (verrattuna ruotsinkielisiin) täytyy suomenkielisen opiskella itselleen vieraalla kielellä. Tunnettu tosiasiahan on, että ruotsinkielisille linjoille pääsee huomattavasti helpommin kuin suomenkielisiin.

Miksi ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja ei voi vähentää samalle tasolle kuin suomenkielisiäkin paikkoja on? Vähän sama asia kuin jos suomenkielistä peruskoulupaikkaa ei olisi tarjolla kaikille suomenkielisille lapsille vaan osan pitäisi mennä ruotsinkieliseen kouluun, että pääsee edes kouluun.

 

Tästä tuli mieleen että mitenköhän on laita maissa joissa on monta virallista kieltä? Onkohan siellä yhtä paljon katkeruutta ilmassa? Ja miten kieltenopetus on järjestetty?

Belgiassa käy tunteet kuuman... Siellä muistaaksenitietääkseniehkä molemmille toinen kieli koulussa pakollinen, mutta eivät välttämättä opi sitä. Alueet ovat jakautuneet suht tiukasti kielen mukaan. Siellähän ei ollu hallitustakaan varmaan vuoteen kun erikieliset eivät päässeet sopuun siitä

 

Haluaisin siis vielä huomauttaa, ettei toinen kotimainen ole perustelu. Missä on saamen opetus? Entäs neljännen virallisen, viittomakielen?? Alas siis rasismi!

Saami ja viittomakieli ei kyllä ole Suomen virallisia kieliä...

 

Haluaisin siis vielä huomauttaa, ettei toinen kotimainen ole perustelu. Missä on saamen opetus? Entäs neljännen virallisen, viittomakielen?? Alas siis rasismi!

Saame ja viittomakieli eivät ole suomen virallisia kieliä.

 

Haluaisin siis vielä huomauttaa, ettei toinen kotimainen ole perustelu. Missä on saamen opetus? Entäs neljännen virallisen, viittomakielen?? Alas siis rasismi!

Saami ja viittomakieli ei kyllä ole Suomen virallisia kieliä...

Pahoittelen, piti käyttämäni termiä kotimainen kieli, jolla nimellä käsittääkseni ruotsi kulkee opetusuunnitelmissa:

''Toinen kotimainen

Toisinaan kuulee sanottavan, että ruotsin kielen pakollisuus on hyväksyttävää, koska ruotsi on toinen kotimainen kieli. Tosiasiassa termi "toinen kotimainen" on poliitikkojen peruskoulu-uudistuksen yhteydessä keksimä termi, jotta ruotsi voidaan laittaa pakolliseksi suomenkielisiin kouluihin.

Jos kouluissa olisi aine nimeltä ruotsi, heräisi mm. kysymys, miksi ruotsi on pakollinen, vaikka paljon enemmän tarvittu englanti ei ole pakollinen. Kun aine ei voi olla ruotsi, pitää olla jokin toinen nimi.

Termi "toinen kotimainen" ei perustu millekään, sillä saamen kielet ovat myös kotimaisia kieliä. Jos periaate on, että kotimaisten kielten tulee olla pakollisia koulussa, tulisi myös saamen kielten olla pakollisia. Myöskään muualla maailmassa ei tällaista termiä käytetä. Valtioiden lainsäädännöissä on kansalliskieliä sekä virallisia kieliä, mutta ei "kotimaisia" ja "ei-kotimaisia" kieliä.

Pakollinen ruotsi ei ole olemassa, koska ruotsi on "toinen kotimainen", vaan termi "toinen kotimainen" on olemassa, jotta ruotsi voidaan pitää pakollisena suomenkielisissä kouluissa. Tosin lainsäädännössä voisi myös lukea, että äidinkielen lisäksi myös toisen kansalliskielen opiskelu olisi pakollista. ''

 

Haluaisin siis vielä huomauttaa, ettei toinen kotimainen ole perustelu. Missä on saamen opetus? Entäs neljännen virallisen, viittomakielen?? Alas siis rasismi!

Saami ja viittomakieli ei kyllä ole Suomen virallisia kieliä...

Pahoittelen, piti käyttämäni termiä kotimainen kieli, jolla nimellä käsittääkseni ruotsi kulkee opetusuunnitelmissa:

''Toinen kotimainen

Toisinaan kuulee sanottavan, että ruotsin kielen pakollisuus on hyväksyttävää, koska ruotsi on toinen kotimainen kieli. Tosiasiassa termi "toinen kotimainen" on poliitikkojen peruskoulu-uudistuksen yhteydessä keksimä termi, jotta ruotsi voidaan laittaa pakolliseksi suomenkielisiin kouluihin.

Jos kouluissa olisi aine nimeltä ruotsi, heräisi mm. kysymys, miksi ruotsi on pakollinen, vaikka paljon enemmän tarvittu englanti ei ole pakollinen. Kun aine ei voi olla ruotsi, pitää olla jokin toinen nimi.

Termi "toinen kotimainen" ei perustu millekään, sillä saamen kielet ovat myös kotimaisia kieliä. Jos periaate on, että kotimaisten kielten tulee olla pakollisia koulussa, tulisi myös saamen kielten olla pakollisia. Myöskään muualla maailmassa ei tällaista termiä käytetä. Valtioiden lainsäädännöissä on kansalliskieliä sekä virallisia kieliä, mutta ei "kotimaisia" ja "ei-kotimaisia" kieliä.

Pakollinen ruotsi ei ole olemassa, koska ruotsi on "toinen kotimainen", vaan termi "toinen kotimainen" on olemassa, jotta ruotsi voidaan pitää pakollisena suomenkielisissä kouluissa. Tosin lainsäädännössä voisi myös lukea, että äidinkielen lisäksi myös toisen kansalliskielen opiskelu olisi pakollista. ''

Peesi.

 

Haluaisin siis vielä huomauttaa, ettei toinen kotimainen ole perustelu. Missä on saamen opetus? Entäs neljännen virallisen, viittomakielen?? Alas siis rasismi!

Saami ja viittomakieli ei kyllä ole Suomen virallisia kieliä...

Pahoittelen, piti käyttämäni termiä kotimainen kieli, jolla nimellä käsittääkseni ruotsi kulkee opetusuunnitelmissa:

''Toinen kotimainen

Toisinaan kuulee sanottavan, että ruotsin kielen pakollisuus on hyväksyttävää, koska ruotsi on toinen kotimainen kieli. Tosiasiassa termi "toinen kotimainen" on poliitikkojen peruskoulu-uudistuksen yhteydessä keksimä termi, jotta ruotsi voidaan laittaa pakolliseksi suomenkielisiin kouluihin.

Jos kouluissa olisi aine nimeltä ruotsi, heräisi mm. kysymys, miksi ruotsi on pakollinen, vaikka paljon enemmän tarvittu englanti ei ole pakollinen. Kun aine ei voi olla ruotsi, pitää olla jokin toinen nimi.

Termi "toinen kotimainen" ei perustu millekään, sillä saamen kielet ovat myös kotimaisia kieliä. Jos periaate on, että kotimaisten kielten tulee olla pakollisia koulussa, tulisi myös saamen kielten olla pakollisia. Myöskään muualla maailmassa ei tällaista termiä käytetä. Valtioiden lainsäädännöissä on kansalliskieliä sekä virallisia kieliä, mutta ei "kotimaisia" ja "ei-kotimaisia" kieliä.

Pakollinen ruotsi ei ole olemassa, koska ruotsi on "toinen kotimainen", vaan termi "toinen kotimainen" on olemassa, jotta ruotsi voidaan pitää pakollisena suomenkielisissä kouluissa. Tosin lainsäädännössä voisi myös lukea, että äidinkielen lisäksi myös toisen kansalliskielen opiskelu olisi pakollista. ''

Harva ruotsia äidinkielenään puhuva tässäkään ketjussa puolustaa pakkoruotsia, että ilmeisesti olemme aika samaa mieltä siitä.

Mä olen sitä mieltä, että ne alueet jotka ovat jo kauan olleet ruotsinkielisiä tulisi säilyttää mahdollisimman hyvin ruotsinkielisinä. Etteivät ne häviäisi kuntaliitoksissa ja suomenkielisten invaasioissa

 

Asun Suomessa, oletan siis saavani palvelua omalla suomeksi, ihan sama missä hevonpersiissä olen.

Ja tosiaan se, että suomenruotslaiset sanoo yhden lauseen aikana vähintään 3 sanaa suomeksi, kertoo jo siitä, että ehkä ois parempi vaihtaa kokonaan se ruotsin pakolla vääntäminen pois, kun sitä ei kerran osata tarpeeksi. Se meinaan on lähinnä huvittavan kuuloista.

 

Asun Suomessa, oletan siis saavani palvelua omalla suomeksi, ihan sama missä hevonpersiissä olen.

Ja tosiaan se, että suomenruotslaiset sanoo yhden lauseen aikana vähintään 3 sanaa suomeksi, kertoo jo siitä, että ehkä ois parempi vaihtaa kokonaan se ruotsin pakolla vääntäminen pois, kun sitä ei kerran osata tarpeeksi. Se meinaan on lähinnä huvittavan kuuloista.

Ja siis tarkotin tietenki, että niin kauan kun olen suomessa, en siis oleta saavani palvelua suomeksi ulkomailla.

 

Asun Suomessa, oletan siis saavani palvelua omalla suomeksi, ihan sama missä hevonpersiissä olen.

Ja tosiaan se, että suomenruotslaiset sanoo yhden lauseen aikana vähintään 3 sanaa suomeksi, kertoo jo siitä, että ehkä ois parempi vaihtaa kokonaan se ruotsin pakolla vääntäminen pois, kun sitä ei kerran osata tarpeeksi. Se meinaan on lähinnä huvittavan kuuloista.

Meinaan = menar

Eli sun logiikalla belgiassa asuvan pitäis saada palvelua belgiaksi? Usassa asuvan pitäis saada palvelua amerikaksi? Kanadalaisen kanadaksi? Mielenkiintoinen pointti. En oikein tiedä mitä siitä pitäis ajatella

 

Mikä peruste se on jokaisen suomalaisen velvoitteelle opiskella ruotsia, että suomessa on jonkin verran ruotsinkielisiä, jotka eivät osaa suomea? Eikö tässä nyt ole jonkinlainen ristiriita? Ikäänkuin ruotsinkieliselle on OK olla osaamatta suomea, mutta suomenkielisellä onkin yhtäkkiä velvollisuus osata ja palvella ruotsiksi???

Olen samaa mieltä, että näitä mainitsemiasi palveluita pitää olla tarjolla myös ruotsiksi, mutta se on kuntien ja valtion asia järjestää sinne sopivat kielitaitoiset ihmiset tai tulkit paikalle. Ei jokaisen tavallisen ihmisen velvollisuus pidä olla opiskella ruotsia näitä muutamia suomentaidottomia varten.

No mistä näitä kielitaitoisia saadaan ellei sitä kukaan opiskele? No, tottakai niistä kaksikielisistä joita palkataan hommiin ja sitten taas joku valittaa että yksikielisiä syrjitään työmarkkinoilla.
*edelleen liputan vapaaehtoisuuden puolesta*

Ruotsinkieliset ekonomit ym. voisivat hyvin mennä palvelualan töihin. Tässä maassa ei tarvitse joka viidennen ekonomin koulutuspaikan olla ruotsinkielinen. Nykyään ruotsinkielisiä koulutetaan "liian hienoihin" töihin sen takia että ruotsinkielisiä korkeakoulupaikkoja on liikaa suhteutettuna ruotsinkielisten määrään. Tavallisiin palvelualan töihin vanhustenhoitajiksi, parturikampaajiksi, myyjiksi ei sitten riitäkään ruotsinkielisiä kun heistä liian suuri osa menee korkeakouluun.

Joka kolmas ruotsinkielinen korkeakouluun hakija saa paikan, suomenkielisitä vain viidennes. Ja ruotsinkielisiin paikkoihin on alemmat pääsyrajat. Miksi suomenkielisten täytyisi kouluttautua ruotsinkielisten palvelijoiksi ja alamaisiksi? Miksei se kiinnosta ruotsinkielisiä?

Mun ihan umpisuomenkielisen ystäväperheen suomenkielinen tytär lähti ruotsinkieliseen lääkikseen - eli ihan kaikille avoimia opiskelupaikkoja ovat.

Mieheni sisarusten lapsista, joita on 8, neljä opiskelee ammattikorkeakoulussa, yksi restonomiksi, kaksi insinööriksi ja yksi tradenomiksi, 2 on yliopistossa, yhdellä merkantin koulutus, yksi vasta armeijassa. Eli ainakaan tuo otanta ei tue sitä, että heitä korkeakouluissa olisi normaalia enempää. Ja se sinun lihatiskin myyjäsi voi olla ruotsinkielinen. Noita ruotsinkielisiä todellakin on ihan tavallisissa ammateissa. Itse asiassa tuossa suvussa on yksi ainoa johtaja, ei esim. yhtään lääkäriä tai ekonomia. Enkä muuten usko, että olisi yhtään vääristynyt tuon suvunkaan ammatit.

Eli en voi ajatella, että jotenkin vääristynyt olisi tuo ammattijako.

No, 8 henkilön perusteella ei kovin suurta tilastotiedettä vielä tehdä

Mutta jos "vieraan" kommentti pitää paikkaansa, eli että ruotsinkieliselle on asukasmäärään nähden suhteessa paljon enemmän ekonomiopiskelupaikkoja kuin suomenkielisille, niin eihän se kovin reilulta kuulosta. Eikä mikään selitys voi olla se, että suomenkielisetkin voi opiskella ruotsia ja hakea ruotsinkieliseen kouluun...

Mutta koska en tunne tarkemmin näitä opiskelijoiden määriä, niin en sen vakavammin voi ottaa kantaa. Jos joku tietää, niin kertokoot!

 

Haluaisin siis vielä huomauttaa, ettei toinen kotimainen ole perustelu. Missä on saamen opetus? Entäs neljännen virallisen, viittomakielen?? Alas siis rasismi!

Saami ja viittomakieli ei kyllä ole Suomen virallisia kieliä...

Pahoittelen, piti käyttämäni termiä kotimainen kieli, jolla nimellä käsittääkseni ruotsi kulkee opetusuunnitelmissa:

''Toinen kotimainen

Toisinaan kuulee sanottavan, että ruotsin kielen pakollisuus on hyväksyttävää, koska ruotsi on toinen kotimainen kieli. Tosiasiassa termi "toinen kotimainen" on poliitikkojen peruskoulu-uudistuksen yhteydessä keksimä termi, jotta ruotsi voidaan laittaa pakolliseksi suomenkielisiin kouluihin.

Jos kouluissa olisi aine nimeltä ruotsi, heräisi mm. kysymys, miksi ruotsi on pakollinen, vaikka paljon enemmän tarvittu englanti ei ole pakollinen. Kun aine ei voi olla ruotsi, pitää olla jokin toinen nimi.

Termi "toinen kotimainen" ei perustu millekään, sillä saamen kielet ovat myös kotimaisia kieliä. Jos periaate on, että kotimaisten kielten tulee olla pakollisia koulussa, tulisi myös saamen kielten olla pakollisia. Myöskään muualla maailmassa ei tällaista termiä käytetä. Valtioiden lainsäädännöissä on kansalliskieliä sekä virallisia kieliä, mutta ei "kotimaisia" ja "ei-kotimaisia" kieliä.

Pakollinen ruotsi ei ole olemassa, koska ruotsi on "toinen kotimainen", vaan termi "toinen kotimainen" on olemassa, jotta ruotsi voidaan pitää pakollisena suomenkielisissä kouluissa. Tosin lainsäädännössä voisi myös lukea, että äidinkielen lisäksi myös toisen kansalliskielen opiskelu olisi pakollista. ''

Harva ruotsia äidinkielenään puhuva tässäkään ketjussa puolustaa pakkoruotsia, että ilmeisesti olemme aika samaa mieltä siitä.
Mä olen sitä mieltä, että ne alueet jotka ovat jo kauan olleet ruotsinkielisiä tulisi säilyttää mahdollisimman hyvin ruotsinkielisinä. Etteivät ne häviäisi kuntaliitoksissa ja suomenkielisten invaasioissa

Ne "alueet jotka ovat jo kauan olleet ruotsinkielisiä" tulisi palauttaa suomenkielisiksi.

 

Asun Suomessa, oletan siis saavani palvelua omalla suomeksi, ihan sama missä hevonpersiissä olen.

Ja tosiaan se, että suomenruotslaiset sanoo yhden lauseen aikana vähintään 3 sanaa suomeksi, kertoo jo siitä, että ehkä ois parempi vaihtaa kokonaan se ruotsin pakolla vääntäminen pois, kun sitä ei kerran osata tarpeeksi. Se meinaan on lähinnä huvittavan kuuloista.

Suomenkielessä on paljon ruotsista otettuja lainasanoja, sinäkin käytät niitä ihan huomaamattasi. Niin mekin käytämme suomenkielisiä sanoja omassa puheessamme. Kirjoittaessa on sitten eri juttu.