Kysymys perhepetifanaatikoille! (esim. NinaTT)

["aloittaja"]

Jos mielestänne perhepeti on kaikille lapsille paras vaihtoehto miten selitätte sen jos lapsi itkee perhepedissä? Meiän vauva siis itki vaikka oli vieressä, vaikka äitin läheisyydessä kaiken pitäisi olla hyvin. Kauan kesti sitten tissille nukuttaminen ja lopulta edes se ei auttanut joten siirrettiin pinnasänkyyn 6kk iässä. Omassa sängyssä alkoi heti nukkua hyvin. Ehkä lapselle tuo turvaa olla siellä pinnasängyssä kun äiti on ulkopuolella vahtimassa? En tiedä mutta nyt ei enää koskaan herää yöllä ja iloisena menee nukkumaan. Jos ei heti nukahda niin ääntelee ja höpöttää. En kyl mitenkään usko et lapsi kärsii tästä

Miks te perhepetifanaatikot oletatte että kaikki lapset huutaa siellä omassa sängyssään?

 

[poing]

En ole fanaatikko, mutta epäilen, että vauvasi on ollut herkkäuninen tapaus. Nyt hän nukkuu paremmin, kun ei tarvitse herätä jokaiseen käännähdykseesi, kun patja ei alvariinsa liiku. Meillä taas on vasta saatu esikoinen ulos aikuisten sängystä, 1v8kk iässä. Aiemmin häntä ei saanut millään nukkumaan muualla kuin kainalossa, enkä viitsinyt pakottaa. Nyt eikoisella on oma sänky meidän sänkymme jatkeena, eli ollaan vielä lähekkäin, mutta kuitenkin omissa vuoteissa. Saa nähdä, miten uuden vauvan kanssa käy.

 

[gytt]

Meillä ei ollut tarkoitus antaa lapsen nukkua vieressä,vaan lapsipa ei viihtynytkään omassa huoneessa,omassa sängyssä vaan huusi ja kiukutteli,raahusti aina öisin meidän huoneeseen.Pinnasängyssä nukkui reilu vuotiaaksi ja silloinkin sänky oli meidän sängyn vieressä. Nyt poika kolme vee ja nukkuu meidän välissä,en osaa enää edes kuvitella muuta nukkumajärjestelyä. Lapsi nukahtaa melkein heti ja nukkuu levollisesti koko yön. En minäkään osaa nukkua enää jos ei ole lapsi kainalossa

 

[Jätkä]

No teidän vauva tykkäsi nukkua omassa sängyssään. Miten ihmeessä perhepetiläinen voisi mitenkään muuten tuohon kommentoida?

 

["aloittaja"]

No teidän vauva tykkäsi nukkua omassa sängyssään. Miten ihmeessä perhepetiläinen voisi mitenkään muuten tuohon kommentoida?

No kun perhepetifanaattikoijen mukaan pinnasängyssä ei VOI viihtyä.

 

[Huspati Huta]

Kuka nyt fanaatikoksi haluaisi tunnustautua?

 

[Jätkä]

[QUOTE="aloittaja";23471929]No kun perhepetifanaattikoijen mukaan pinnasängyssä ei VOI viihtyä.[/QUOTE]

Jaa jaa, minusta tuokin asia on ihan vanhemman oma asia miten lapsensa nukuttaa ja missä. Fanaattisuuttahan tuossa aiheessa esiintyy ihan molemmissa leireissä, vastustajissa ja kannattajissa.

 

[Anatolia]

Mä olen perhepetifanaatikko: mun lasteni paikka on ollut mun kainalossa vauva- ja taaperoikäisenä ja jos vielä kolmannen mukelon teen niin pinnasänkyä en aio edes ostaa.

Se, missä jonkun toisen vauva parhaiten nukkuu tai on nukkumatta, on minulle ihan yks hailee.

 

["eeee"]

Jokainen tavallaan.
Miksi ihmeessä pitää hakea hyväskyntää täällä kaikille toimilleen? Onko niin vaikeaa olla asioista eri mieltä, mutta silti toisten tapoja kunnioittaa.

 

[perhepetiläinen, ei fanaatikko]

Meidän perhepetiläisillä, 2-v. ja 1.-v, on ollut kausia jolloin heräilevät huutamaan vieressäkin. Menneet ohi ihan itsestään ne hankalat jaksot, pisin on kestänyt 2 viikkoakin. Meillä nukutaan yhdessä isossa sängyssä, parisänky+tavallinen sänky toisissaan kiinni. Omia sänkyjä lapsilla ei edes ole, tai on, mutta ei koottuna vaan varastossa. Piti ostaa kun anoppi painosti, mut sinne jäivät purkamatta varastokoppiin, ehkä vuoden päästä vois hakea yhden ja koota.

 

[jaahas]

Ihme aloitus taas... Eli sinä totesit että vauva nukkuu paremmin omassa sängyssä - good for you ja onnea, kun löysitte hyvä nukkumatavan teille. Joku toinen taas on todennut, että vauva nukkuu paremmin vieressä - se heille suotakoon. Miten sä selität sen, että vauvat on erilaisia? Ihan yhtä relevantti kysymys tämäkin

 

[perhepetiläinen, ei fanaatikko]

Niin, ja perustelen noita itkukausia ihan kehitykseen liittyvinä. Kun opitaan liikkumaan, puhumaan tai muuta vastaavaa, heijastuu se yöuniin. Samoin jännittävien päivien jälkeen voi öisin itkettää. Mun mielestä heräilyt on ihan normaalisettiä, lapset itkee joskus ja se siitä. En koe herätyksiä minään ongelmina, vaan ohimenevinä luonnollisina vaiheina, toisinaan raskainakin. Sellasta se elo on lasten kanssa, välillä on vaikeaa ja se kuuluu asiaan.