kysymys isänmaallisuudesta..

Niin, isänmaallisuus. Aika usein henkilö joka on isänmaallinen leimataan heti natsiksi tai rasistiksi. Ihan kuin ei saisi olla ylpeä suomalaisuudestaan. Ja lause "maassa maan tavalla" tuntuu pätevän kaikkeen muuhun paitsi suomeen, eli suomalaisen pitäisi unohtaa oma kulttuuriperimänsä, tavat ja esim. juhlien vietot koska pelätään niiden loukkaavan tai polkevan toisista kulttuureista tulleiden oikeuksia.

Miksi siis minä olisin yhtään vähemmän suomalainen tai isänmaallinen jos en halua että lapselleni tuputetaan valtauskontoa koulussa, uskontoa jota olen itsekin joutunut opiskelemaan mutta jota en koe tarpeelliseksi liittää arkiseen koulupäivään tai yleisesti yhteiskuntarakenteisiin muuta kuin kivoina koristeina tai juuri siinä klassisena suvivirtenä. Eikö jokainen voi hoitaa tällaisia kotonaan, uskonnosta riippumatta?

Tai olenko vähemmän isänmaallinen kun mielestäni "maan tapa" hoitaa asevelvollisuus ei modernissa yhteiskunnassa palvele tarkoitustaan? Saan aina kuulla miten veteraanitkin kääntyis haudassaan jne. Hassua kun niistäkin jotka ovat sodan runtelemasta isästä joutuneet henkilökohtaisesti kärsimään löytyy suuria asevelvollisuusarmeijan ja varsinkin sotien vastustajia, joten ovatko hekin epäisänmaallisia kommarikukkahattupellejä tmv. ystävällistä jollaiseksi minua on täällä sanottu? :xmas:

 

Eli voisin heittää tähän väliin kysymyksen äskeiseen perustuen: Mitä on isänmaallisuus? Kuka on "aidosti" isänmaallinen?

 

Miksi siis minä olisin yhtään vähemmän suomalainen tai isänmaallinen jos en halua että lapselleni tuputetaan valtauskontoa koulussa, uskontoa jota olen itsekin joutunut opiskelemaan mutta jota en koe tarpeelliseksi liittää arkiseen koulupäivään tai yleisesti yhteiskuntarakenteisiin muuta kuin kivoina koristeina tai juuri siinä klassisena suvivirtenä. Eikö jokainen voi hoitaa tällaisia kotonaan, uskonnosta riippumatta?

Tai olenko vähemmän isänmaallinen kun mielestäni "maan tapa" hoitaa asevelvollisuus ei modernissa yhteiskunnassa palvele tarkoitustaan? Saan aina kuulla miten veteraanitkin kääntyis haudassaan jne. Hassua kun niistäkin jotka ovat sodan runtelemasta isästä joutuneet henkilökohtaisesti kärsimään löytyy suuria asevelvollisuusarmeijan ja varsinkin sotien vastustajia, joten ovatko hekin epäisänmaallisia kommarikukkahattupellejä tmv. ystävällistä jollaiseksi minua on täällä sanottu? :xmas:

Ei se tarkoita sitä, ja jätin tarkoituksella tuon näkökulman kommentoimatta koska tästä asiasta on jo väännetty niiiiiin paljon.

 

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta noin 7 vuotta sitten Yön "Kiitos ja kunnia" oli pojalleni tosi kova juttu. Murrosiän höyryissään poikani ajatteli, että täällä Suomessa on niin naisia, lapsia, vammaisia kuin veteraanejakin, joiden vuoksi on kunniakasta isänmaan puolesta henkensä antaa. Sittemmin kyllä pojalle selvisi, että 42 tuuman talutellkkari on 10 kertaa parempi kuin kotiryssä.

Mun exäni on aina ollut rasisti, vihannut sossupummeja ja vihannut ihonväriltään ja arvomaailmaltaan erilaisia. Jotain se kuitenkin teki väärin, koska pojastaan tuli maailmankansalainen.

 

Eli voisin heittää tähän väliin kysymyksen äskeiseen perustuen: Mitä on isänmaallisuus? Kuka on "aidosti" isänmaallinen?

Itse näkisin että aidosti isänmaallinen ei häpeä omaa suomalaisuuttaan, on ylpeä omista juuristaan, mutta ymmärtää myös muita kulttuureja ja muiden kulttuurien kulttuuriperimää, loukkaamatta niitä mutta kuitenkaan luopumatta omistaan sen pelon vuoksi että loukkaisi sitä toista. En tarkoita sitä että isontalon isäntä pakottaisi muslimivieraansa syömään joulukinkkua

 

Mua on persujen nousun myötä alkanut ärsyttää tämä outo mustavalkoisuus. Ihan kuin isänmaallinen olisi vain, jos kannattaa persuja/asuu maalla/tienaa vähän/ei osaa kieliä/pitää kiitos-paitaa/jne jne. Kansainvälinen suomalainen on joku petturi.
Minä olen isänmaallinen, mutta myös eurooppalainen ja kansainvälinen. Todella törkeää olisi tulla sanomaan mulle, että olisin jotenkin vähemmän suomalainen.
Tunnen sotaveteraaneja ja heidän kertomuksiaan sodasta. En voi sietää itsenäisyyspäivän kuokkavieraita. En hankkisi kiitos-paitaa, koska sen ovat omineet tietyt ääriryhmät-mikä sinänsä on surullista.

Juntteja on monenlaisia. Kiitos-paidassa huutelevia juntteja, näiden kuvia netissä kauhistelevia juntteja ja keskustelupalstoilla toisten isänmaallisuutta arvostelevia juntteja.

 

Eli voisin heittää tähän väliin kysymyksen äskeiseen perustuen: Mitä on isänmaallisuus? Kuka on "aidosti" isänmaallinen?

Kanadalaiset osaavat olla ylpeitä maastaan sortumatta ylimielisyyteen ja eri kulttuurit saavat rauhassa elää tilkkutäkkien palasten lailla, kukin sulautuen paikalliseen elämänmenoon kuitenkin.

 

En voi sietää patrioottisia ihmisiä. En vaan ymmärrä semmosta isänmaa-kotkotusta yhtään.
Olen ilonen että saan asua täällä kauniissa pohjolassa, mutta "suomalaisuus" muutoin ei saa mua kiimaan.

 

Ei kiitos-paitojen kantajia niiden paitojen takia sanota junteiksi..

 

Ei se tarkoita sitä, ja jätin tarkoituksella tuon näkökulman kommentoimatta koska tästä asiasta on jo väännetty niiiiiin paljon.

Mitä se sitten tarkoittaa, koska mä en ihan aidosti ymmärrä miten isänmaallisuutta mittaa se miten viettää joulua tai mitä ajattelee kiitos-paidoista, tai mikään muukaan ulkoisten tekijöiden määrittämä toiminta tai olemus? Ja se että nationalistit jyrisee miten veteraanit ei kuolleet sen ja tämän ja tuon takia vasta on epäkunnioittavaa jos joku. Harva on sotimaan lähtenyt sellaisella glory-meiningillä kuin ääri-isänmaalliset hehkuttaa, kyllä suurin osa on varmasti vain ollut peloissaan ja toivoneet että koko paska olisi vain kamala painajainen ja kohta herää. Pakon edessä ihmiset tekee kamalia asioita, ei se tarkoita etteikö toivoisi ettei niitä olisi tapahtunut..

 

Typerää on yhdistää isänmaallisuus pelkästään yhteen ryhmään. Ja typerää on tehdä isänmaallisuudesta junttia. En yhdistä automaattisesti Kiitos-paitaa sanaan isänmaallisuus, enkä ole niin ääliö että pitäisin kaikkia, jotka sanovat itseään isänmaalliseksi, typerinä ihmisinä.

Tunsin sotaveteraaneja, ja lottia. Vielä on elossa miehen vaari, sotaveteraani hänkin joka lähti vapaaehtoisena sotaan hyvin nuorena. Olen kuunnellut tarinoita sodasta, mutta eniten omaan isänmaallisuuteen vaikuttaa koko historia, Suomen luonto, perinteet... kaikki.

 

En voi sietää patrioottisia ihmisiä. En vaan ymmärrä semmosta isänmaa-kotkotusta yhtään.
Olen ilonen että saan asua täällä kauniissa pohjolassa, mutta "suomalaisuus" muutoin ei saa mua kiimaan.

Ilman patrioottisia ihmisiä sä olisit nyt jossain Uralin itäpuolella.

 

Kanadalaiset osaavat olla ylpeitä maastaan sortumatta ylimielisyyteen ja eri kulttuurit saavat rauhassa elää tilkkutäkkien palasten lailla, kukin sulautuen paikalliseen elämänmenoon kuitenkin.

Noinhan sen pitäisi mennäkin.

 

Mitä se sitten tarkoittaa, koska mä en ihan aidosti ymmärrä miten isänmaallisuutta mittaa se miten viettää joulua tai mitä ajattelee kiitos-paidoista, tai mikään muukaan ulkoisten tekijöiden määrittämä toiminta tai olemus? Ja se että nationalistit jyrisee miten veteraanit ei kuolleet sen ja tämän ja tuon takia vasta on epäkunnioittavaa jos joku. Harva on sotimaan lähtenyt sellaisella glory-meiningillä kuin ääri-isänmaalliset hehkuttaa, kyllä suurin osa on varmasti vain ollut peloissaan ja toivoneet että koko paska olisi vain kamala painajainen ja kohta herää. Pakon edessä ihmiset tekee kamalia asioita, ei se tarkoita etteikö toivoisi ettei niitä olisi tapahtunut..

Todella moni viime sotien veteraani lähti silmät kiiluen sotimaan ryssiä vastaan. Siitä piti huolen yli 20 vuotta kestänyt ryssän vastainen propaganda.

 

[QUOTE="vieras";23614109]Ilman patrioottisia ihmisiä sä olisit nyt jossain Uralin itäpuolella.[/QUOTE]

Lässynlässyn.

 

[QUOTE="vieras";23614109]Ilman patrioottisia ihmisiä sä olisit nyt jossain Uralin itäpuolella.[/QUOTE]
Ilman patrioottisia ihmisiä Uralin itäpuoli voisi olla ihan viihtyisä paikka.

 

Ilman patrioottisia ihmisiä Uralin itäpuoli voisi olla ihan viihtyisä paikka.

Katsos kun Uralin itäpuolella ollaan patrioottisia kysymättä sulta lupaa.

 

Lässynlässyn.

Lässynlässynlää vaan sulle itselles.

 

[QUOTE="vieras";23614198]Katsos kun Uralin itäpuolella ollaan patrioottisia kysymättä sulta lupaa.[/QUOTE]

tosi mahtava kmmentti, vieras 12 vee.

 

Tunnen sotaveteraanin, oma isopappani. On vielä täysissä ruumiin-ja sielunvoimissa,teräsvaari
Ei puhu sodasta oikeastaan koskaan,olisinkohan kerran kuullut hänen vähän siitä puhuvan.Mutta olen kuullut sukulaisilta rankkoja asioita..

 

[QUOTE="jep";23614214]tosi mahtava kmmentti, vieras 12 vee.[/QUOTE]

12 vee vieraskin tajuaa sen mitä kaikki palstamammat eivät tajua.

 

[QUOTE="vieras";23614198]Katsos kun Uralin itäpuolella ollaan patrioottisia kysymättä sulta lupaa.[/QUOTE]
Pitikö tämän tulla yllätyksenä tai jotain?

 

Pitikö tämän tulla yllätyksenä tai jotain?

Sulle ja muutamalle muulle todellisuudesta vieraantuneelle höyrypäälle tuo oli varmasti yllättävä tieto.

 

[QUOTE="vieras";23614264]Sulle ja muutamalle muulle todellisuudesta vieraantuneelle höyrypäälle tuo oli varmasti yllättävä tieto.[/QUOTE]
Ei varmasti ollut.

 

[QUOTE="vieras";23614130]Todella moni viime sotien veteraani lähti silmät kiiluen sotimaan ryssiä vastaan. Siitä piti huolen yli 20 vuotta kestänyt ryssän vastainen propaganda.[/QUOTE]

Liekö sitten niitä jotka sinne rintamalle myös jäivät, itselle on jäänyt päällimmäisenä kokeneiden puheista mielikuva pelosta ja kauhusta joka velvollisuuteen liittyi. Velvollisuuteen joka saatettiin lähteä toteuttamaan alkuun "hyvillä mielin", mutta josta kunnia karisi hyvin nopeasti kun tositoimiin päästiin. Sota on kamala tilanne kaikille eikä kukaan todellakaan pelkästään voita, siitä varmaan aika harva on loppujen lopuksi eri mieltä