kysymys 2 vk vanhasta vauvastani

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ekan äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ekan äiti

Vieras
Syntymästään saakka ollut kovin hellyydenkipeä vauva, ei tykkää nukkua omassa sängyssään vaan perhepedissä. Itse haluaisin että vauva nukkuisi omassa sängyssä, koska pelkään että vahingossa esim. kierähdän vauvan päälle. Nukkuu ja syö normaalisti, mutta ei ollenkaan viihdy esim. sängyssään yksin sitä aikaa kun esim. syömme mieheni kanssa. Oppiiko tämän ikäinen lapsi jo siihen että aina otetaan syliin tai tarjotaan rintaa? Itsestä tuntuu pahalta sitten vaan antaa vauvan huutaa kurkku suorana, mutta mietin vaan että miten kannattaisi tehdä jatkossa?
 
Älä ihmeessä huudata lasta, vaan anna syliä ja läheisyyttä niin paljon kuin lapsi kaipaa. Ja eikö lapsi viihdy syöntinne ajan esim sitterissä pöydän vieressä? Meidän tyttö oli pienenä hyvin läheisyydenkaipuinen, ja kantoliinassa paljon kannoinkin. Nyt kun alkaa pikkuhiljaa liikkua enemmän, ei niin paljon kaipaa syliäkään. Syliähän ei lapselle voi liiaksi antaa, muista se :) Onko pinnasänky kiinni sängyssänne? sekin voi auttaa nukkumiseen, lapsi olisi omassa sängyssään mutta aivan vieressäsi.
 
Meillä on eletty vauvojen rytmiin.Eli rintaa on annettu silloin kun vauva haluaa. Monet kerrat omat syömiset jäi kun vauvan tarpeet tulivat ensin.
Meillä vauvoja ei laitettu pinnasänkyyn, koska eivät viihtyneet siellä. Joten perhepeti on ollut toimivana ratkaisuna.
 
itse olen samaa mieltä, että kanniskelisin vauvaa vaikka koko ajan jos siltä tuntuu,mutta äitini kävi tänään ja sanoi minun opettavan lapsen leikkimään rinnalla, ja että vauva vaan oppii olemaan koko ajan sylissä eikä rauhoitu sitten yksinkään..samaa sanoi isoäitini...
 
Eihän siinä auta muuta kuin, että ensin nukutat vaikka syliin ja kokeilet nostaa sitten omaan sänkyyn, jos ei onnistu ekalla kerralla, niin uudestaan nukutat. Ja kun kuitenkin noin pieni vauva, niin joudut tuon tekemään monta kertaa yössä. Ja monesti 2-viikkoinen tarvii melkein kokoajan rintaa vielä, että en sitä huudattamista noin pienelle kyllä kannattais, kun voi sitten huutaa nälkäänsäkin.
Vauvat haluaa ihan luonnostaan olla äidissään kiinni. Nisäkkäiden tapa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Knicke Knackerton:
Eihän siinä auta muuta kuin, että ensin nukutat vaikka syliin ja kokeilet nostaa sitten omaan sänkyyn, jos ei onnistu ekalla kerralla, niin uudestaan nukutat. Ja kun kuitenkin noin pieni vauva, niin joudut tuon tekemään monta kertaa yössä. Ja monesti 2-viikkoinen tarvii melkein kokoajan rintaa vielä, että en sitä huudattamista noin pienelle kyllä kannattais, kun voi sitten huutaa nälkäänsäkin.
Vauvat haluaa ihan luonnostaan olla äidissään kiinni. Nisäkkäiden tapa..

näin minäkin olen ajatellut......

 
Hei, kokeileppa... Meidän lapset ei nukkuneet sängyissään vauvana siitä syystä,että siellä oli "liikaa tilaa".
Mä laitoin esikoisen jo aikanaan omassa vaunukopassaan tonne pinnasänkyyn ja mitä lähempänä reunat oli, niin sitä paremmin neiti nukkui....
Onkos muuten muilla samaa???Kuvittelisin että vauva kaipaa nimenomaan sitä ahtautta, siis kun ajattelee että kohdun jälkeen ollaankin yhtäkkiä täysin "levällään" niin onhan se varmasti kummallista vauvankin mielestä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ekan äiti:
itse olen samaa mieltä, että kanniskelisin vauvaa vaikka koko ajan jos siltä tuntuu,mutta äitini kävi tänään ja sanoi minun opettavan lapsen leikkimään rinnalla, ja että vauva vaan oppii olemaan koko ajan sylissä eikä rauhoitu sitten yksinkään..samaa sanoi isoäitini...


Ennen on annettu oppina, että vauvasta kasvaa kieroutunut manipuloija, jos lapsen ottaa sängystään pois kun se huutaa ja ei ole vielä ruoka-aika. Ennen pienillä vauvoillakin on ollut n. 4h välein ruoka-ajat.

Tee niinkuin se itsestä parhaalta tuntuu ja luota itseesi äitinä. Sinä vauvasi parhaiten tiedät, koska sinun vauvasihan hän on.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Saapasjalkakissa:
Hei, kokeileppa... Meidän lapset ei nukkuneet sängyissään vauvana siitä syystä,että siellä oli "liikaa tilaa".
Mä laitoin esikoisen jo aikanaan omassa vaunukopassaan tonne pinnasänkyyn ja mitä lähempänä reunat oli, niin sitä paremmin neiti nukkui....
Onkos muuten muilla samaa???Kuvittelisin että vauva kaipaa nimenomaan sitä ahtautta, siis kun ajattelee että kohdun jälkeen ollaankin yhtäkkiä täysin "levällään" niin onhan se varmasti kummallista vauvankin mielestä...

Meillä molemmat lapset ovat jo synnärillä haluneet viereen. Eli jo siellä pienessä akvaariossaan ja kapaloituna ovat rauhoittuneet vasta päästyään äidin kylkeen kiinni. Eli itse olen tulkinnut sen lähinnä sylin kaipuuksi. Onhan vauva kohdussa kuullut jatkuvasti äidin sydämen sykkeen.
 
Meillä on kaikki saanu tissiä aina kun on halunnu ja perhepedissäkin on enimmäkseen nukuttu. Tosin nukkumavaihtoehtoina ei oikein muuta ole kokeiltukaan, kun mä en jaksa herätä yöllä. Perhepedissä riittää kun kääntyy vauvaan päin ja työntää tissin suuhun.
Itseasiassa jotkut psykologit sanoo -ja mä uskon tietty tähän, koska se tukee mun periaatteita ja sitäpaitsi omakohtaisia kokemuksiakin- että kun lapsi saa aina läheisyyttä, syliä ja rintaa ja saa nukkua perhepedissä, eroahdistusvaiheet ovat lievempiä ja lopullinen itsenäistyminen tapahtuu aikaisemmin.
Vauvaa ei todellakaan voi hemmotella pilalle! Se on kamala jäänne jostain muinaisuudesta koko ajatusmaailma, mulle tulee siitä mieleen sosialistimaiden lastenkodit.
 
Kokeileppa laittaa lapsi kapaloon, voi tuntea olonsa turvallisemmaksi ja siten rauhottua. Mutta vinkiksi tulevaisuuteen aika aikaa kutakin, ei se vauva enää 15-vuotiaana sinun syliisi pyri
 
Ja hei, ota se sitterissä pydälle teidän viereen, kuulee teidän äänet ja näkee teidät, niin olo on mukavampi kun yksin sängyssä. tai sitten vaunut sisälle ja ne siihen pöydän viereen, kun syötte, niin vauva kuulee teidän äänet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Meillä on kaikki saanu tissiä aina kun on halunnu ja perhepedissäkin on enimmäkseen nukuttu. Tosin nukkumavaihtoehtoina ei oikein muuta ole kokeiltukaan, kun mä en jaksa herätä yöllä. Perhepedissä riittää kun kääntyy vauvaan päin ja työntää tissin suuhun.
Itseasiassa jotkut psykologit sanoo -ja mä uskon tietty tähän, koska se tukee mun periaatteita ja sitäpaitsi omakohtaisia kokemuksiakin- että kun lapsi saa aina läheisyyttä, syliä ja rintaa ja saa nukkua perhepedissä, eroahdistusvaiheet ovat lievempiä ja lopullinen itsenäistyminen tapahtuu aikaisemmin.
Vauvaa ei todellakaan voi hemmotella pilalle! Se on kamala jäänne jostain muinaisuudesta koko ajatusmaailma, mulle tulee siitä mieleen sosialistimaiden lastenkodit.

Peesi tähän! Olen täysin samaa mieltä kanssasi! Näin meilläkin on toimittu ja toimitaan jatkossakin.
:wave:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Verokarhu laiskana:
Kokeileppa laittaa lapsi kapaloon, voi tuntea olonsa turvallisemmaksi ja siten rauhottua. Mutta vinkiksi tulevaisuuteen aika aikaa kutakin, ei se vauva enää 15-vuotiaana sinun syliisi pyri

Hauska
 
Kyllä minä pitäisin sylissä. Aika äkkiä sitä oppii syömään joko lapsi sylissä tai silloin kun se nukkuu. Totuus on, että seuraavaan useaan vuoteen et saa enää tehdä haluamiasi asioita silloin kuin itse haluaisit. Niinku just syömistä, vessassa tai suihkussa käyntiä ja sen semmoista. Meinaan sitten kun se laps lähte liikkeelle, niin on todellakin turvallisempaa, ettet jätä sitä silmistäsi, ellei se nuku.

Ja tietenkin annat tissiä lapselle niin usein kuin se tahtoo. Meillä söivät päivällä n 2 tunnin välein, illalla tunnin välein ja yöllä saattoi olla 3 tunnin väli.
 
Alkuperäinen kirjoittaja apassin kyynel:
Alkuperäinen kirjoittaja Saapasjalkakissa:
Hei, kokeileppa... Meidän lapset ei nukkuneet sängyissään vauvana siitä syystä,että siellä oli "liikaa tilaa".
Mä laitoin esikoisen jo aikanaan omassa vaunukopassaan tonne pinnasänkyyn ja mitä lähempänä reunat oli, niin sitä paremmin neiti nukkui....
Onkos muuten muilla samaa???Kuvittelisin että vauva kaipaa nimenomaan sitä ahtautta, siis kun ajattelee että kohdun jälkeen ollaankin yhtäkkiä täysin "levällään" niin onhan se varmasti kummallista vauvankin mielestä...

Meillä molemmat lapset ovat jo synnärillä haluneet viereen. Eli jo siellä pienessä akvaariossaan ja kapaloituna ovat rauhoittuneet vasta päästyään äidin kylkeen kiinni. Eli itse olen tulkinnut sen lähinnä sylin kaipuuksi. Onhan vauva kohdussa kuullut jatkuvasti äidin sydämen sykkeen.

Niin mutta kun aina ei ole mahdollisuutta nukuttaa viereen... just esim omien uniongelmien vuoksi... aina kannattaa kokeilla noita muita keinoja ja sitten tyytyä siihen omaan unettomuuteen jos oikeasti muu ei auta... Meillä on lapset nukkuneet sikeämmin ja paremmin omissa sängyissään kuin mun vieressä... Lapsetkin on niin erilaisia... =)
 
Jos haluat sitä yksin nukuttamista vielä kokeilla, niin anna vauvalle viereen jokin "äidin tuoksuinen" esine, vaikka yöpaitasi. Saattaa auttaa. =) Mutta luota ihmeessä omaan arvioosi, itse parhaiten vauvasi tunnet... sitäpaitsi nämä isoäitien aikaiset vauvankasvatusopit ei ole enää ihan ajanmukaiset. Mun isotätini käski aina laittaa vauvan jalkoihin tyynyn ettei jalat potki tyhjää, kun silloin tulee tyrä... :laugh: Ja vauvanhan piti antaa huutaa, että keuhkot vahvistuu. :/
 

Yhteistyössä