Kysymyksiä suunnitellusta sektiosta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "sektio"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"sektio"

Vieras
Miten suunniteltu sektio etenee?
Tullaanko sairaalaan jo leikkausta edeltävänä päivänä? Pitääkö olla syömättä ja juomatta?
Saako lapsen rinnalle leikkauksen jälkeen?
Saako isä leikata napanuoraa?
Millä viikoilla Sinulle on tehty sektio?

Itselläni on edessä sektio ahtaan lantion vuoksi.. Leikkauspäivää ei ole vielä annettu. Nyt olen viikolla 33.
 
Sairaalaan meno aamulla, pitää olla syömättä ja juomatta kun sectio on kuitenkin leikkaus. Lasta ei saa rinnalle eikä isä leikkaa napanuoraa. Sectio tehtiin viikolla 36+6 vesien menon vuoksi, lapsi oli perätilassa.
 
Oletko jo käynyt äityspolilla? Jos neuvolasta on sanottu, että ahdas lantio niin ei välttämättä äitiyspoli oo samaa mieltä.. Mulla ainaki oli näin.. Synnytin aluksi luonnollisesti, ei mahtunut ulos joten kiireellinen sektio.
ei edeltävänä päivänä mennä suunniteltuun sektioon, samana.. ei saa juoda eikä syödä..
en saanut sektion yhdeydessä rinnalle ja isä sai leikata napanuoran.
 
Tullaan samana aamuna, paitsi jos on joku perussairaus, jonka vuoksi pitäs tulla ed. päivänä. Puolen yön jälkeen tulee olla syömättä, juomatta ja tupakoimatta. Isä ei saa leikata napanuoraa, mutta vauvaa kyllä käytetään siinä äidin luona mahdollisuuksien mukan.
 
Minulle tehtiin 39 viikolla, painoi paljon, eikä olisi mahtunut ulos.
Menin aamulla sairaalaan, ilma syömättä ja juomatta.
Minä näin lapsen koska kaikki oli hyvin, isä sai pidellä hetken, mutta ei saa leikata napanuoraa
 
Kai nuo käytännöt vaihtelevat sairaaloittain (paitsi se, että pitää olla syömättä ja juomatta). Sairaalassa jossa työskentelen lapsi annetaan heti kapaloinnin jälkeen äidin rinnalle hetkeksi ja isä saa leikata napanuoran lopun jos haluaa. Sillä aikaa kun äiti on heräämössä isä menee vauvan kanssa vuodeostastolle kylvettämään vauvan.
 
[QUOTE="sektio";22397020]Miten suunniteltu sektio etenee?
Tullaanko sairaalaan jo leikkausta edeltävänä päivänä? Pitääkö olla syömättä ja juomatta?
Saako lapsen rinnalle leikkauksen jälkeen?
Saako isä leikata napanuoraa?
Millä viikoilla Sinulle on tehty sektio?

Itselläni on edessä sektio ahtaan lantion vuoksi.. Leikkauspäivää ei ole vielä annettu. Nyt olen viikolla 33.[/QUOTE]

1) Kysy leikkauksen yksityiskohdat gynekologilta.
2) Edeltävänä tai samana aamuna.
3) Luonnollisesti pitää olla syömättä ja juomatta, onhan se leikkaus ja koskaanhan ei voi olla varma että joudutaanko nukuttamaan.
4) Joskus kai saa rinnalle, minä en saanut. Näytettiin vain minulle.
5) Ei leikkaa isä. Jo senkin vuoksi että se näkymä sermin takana on suhteellisen verinen. Ei kannata isän kurkkia vaan pysyä äidin pääpuolessa. Lisäksi siinä on äitösen maha auki joten ei sinne epästeriiliä porukkaa voi päästää saksien kanssa sohimaan.
6) Viikolla 38+6.

Itse pelkäsin etukäteen kuin ruttoa mutta hyvin meni. Heräämössä sain sitten vauvan rinnalle ja isäkin pääsi heräämöön, tälläistä ylellisyyttä tosin pystytään harvoin ilmeisesti järkkäämään jos heräämö on hyvin täysi. Mutta meillä kävi mäihä.

Tsemppiä, hyvin se menee ja sinä et voi tuossa toimia väärin kun et voi toimia mitenkään. :)
 
Heräämöön mullekkin lapsi tuotiin ja isä oli kans, oli sellanen yksityishuone mihin suoraan leikkauksesta mut vietiin ennen osastolle menoa. Isä leikkas napanuoran, en saanut lasta syliin, näytettiin vaan muulle.
 
Aamulla aikaseen osastolle, syömättä ja juomatta 6 tuntia vähint. illalla myös jotkut mahahappoja neutraloivat tms??? tabletit. Saa oman vuodepaikan, ja leikkaus on sitten kun vuoros tulee saliin. Kiireelliset voi mennä ohi. Puolisen tuntia menee koko hommaan, vauva viedään pestäväksi yms. kun siirryt heräämöön vauva tuodaan rinnalle, jossa myös ensi-imetys. Tunti pari kun jalat alkaa liikkua pääsette vauvan kans vuodeosastolle. Kipupumpun voit saada, ja katetri on myös paikoillaan. Jos leikkaus on aamusta, voit päästä jo illalla vessaan, jos päivemmällä, eka yö menee sängyssä.
 
2 suunniteltua takana.
turussa tehtiin.
lääkäri väitti synnytyssuunnitelussa että mahtuu vaikka poikittain,laitoin vastaan ja vaadin päästä kuvuttamaan lantion.
nihkeesti lääkäri suhtautui mutta myöntyi väittelyn jälkeen ja kun kätilö joka oli paikalla oli puolellani. seur pv soitettiin ja nolona todettiin että ei mitään mahkuja normi synnytykseen! on kuulemma historiallisen ahtaat mitat. =)

tosiiaan syömättä 00.00 alakaen
sairaalaan saman pv.n aamuna
epiduraali+lääkekanyyli laitetaan selkään
kärrätään saliin ja tarkistetaan että paikat tunnottomia
leikataan-näytetään vauva äidille
isä menee pesemään vauvan ja menee heräämöön sen jälkeen vauva paidan sisällä
äiti kun kursittu kokoon niin saa lapsen rinnalle heti kun haluaa
osastolle pääsee kun varpaat heiluu
seur pv ylös ja suihkuun
seur.pv selästä vermeet irti (kanyyliy yms)
seur.pv hiiteen koko paikasta miel aikaisemminkin jos pääsee... yh..inhoan sairaaloita!
 
Aaamulla klo 7 sairaalaan. Ekg kertaalleen, Esilääkityset, katetrin laitto, kanylointi. Edllisestä illasta syömättä ja juomatta. Sectio tehtiin 9.05. Isä ei saanut leikata napanuoraa. Leikkaussalissa vauvaa käytettiin "sylissä" nostettiin siis kapaloitunta pääni viereen. Heräämössä reilu kolme tuntia ja vasta osastolla sain vauvan ensi kertaa rinnalle. Eli noin 4h syntymästä. Suunniteltu sectio ahtaan lantion vuoksi (todettu mri) rv 39+1. Edellinen sectio kiireellinen (37h synnytys pysähtyi 4cm auki) sectio illalla ja vasta seuraavana päivänä sain vauvan vierihoitoon
 
Suuniteltu sektio 5v sitten.
Aamulla kuudelta piti mennä sairaalaan, edellisenä iltana piti tyhjentää suoli (äitipolilta sai sen nesteen ym. aikasemmin) ja olla sit syömättä ja juomatta. Aamulla sai puol lasii vettä juuva.
Syntymän jälkeen vauva tuotii miu kateltavaks ja nuuskuteltavaks, mut rinnalle ei jätetty (hyvä niin sillä pian miä siihen pöydälle sit nukahinkii ku ompelivat minuu kiinni)
Isä sai leikata napanuoran.
Sit vauva ja isi lähti pesuhommiin ja kapalointiin ja osastolle ootteleen. Miut kärrättiin heräämöön pariks tunniks. Sain muute jonkii allergisen reaktion jollekkii heräämössä, kamala kutina alkoi kainaloista ja levis ympäri rintakehää, en tiijä oisko jalkojakii kutittanu kun niishä ei tuntoo ollu. Heti sain lääkettä ja kutina loppu siihen.
Vauvan näin seuraavaks vast osastolla omassa huoneessain.
Muutamii tunteja meni ja jalat rupes toimimaan, katetri otettii pois ja pääsin vessaan.
Kauhee nälkä oli täs vaihees ja jotainha miä sit sain, teetä ja olikoha se mustikkakeittoo.
2 yötä olin sairaalassa ja sit päästiin kotia.
Rv 39+2 tehtiin sektio.
 
4v sitten tehty suunniteltu sektio ja seuraava olisi edessä n. 3 viikon päästä.

tuossa viimesektiossa tultiin sairaalalle leikkausaamuna ja luonnollisesti paastonneena. Isä sai leikata napanuoran enkä joutunut olemaan lainkaan erossa vauvasta. Vauva putsailtiin ja punnailtiin siinä kasvojeni vieressä olevalla hoitopöydällä ja kapaloituna pääsi sitten heti rinnalle. Yhdessä jatkettiin heräämön kautta osastolle koko perhe.

Oma toipumiseni oli nopeaa, 6h tytön syntymän jälkeen olin jo jalkeilla ja suihkussa, tämän jälkeen hoidin vauvaa normaalisti. Kipuja ei ollut lain ja vauva kulki jo alta vuorokauden ikäisenä kantoliinassa kanttiiniin ja sairaalan kirjastoon jne. Kahden sairaalalla vietetyn yön jälkeen kotiuduttiin. Ekstraplussaa oli se että osaston ollessa täysi meidät majoitettiin saman sairaalan sisällä toimivan yksityisosaston puolelle jossa oli isot luksushuoneet parivuoteineen ja esikoinen sai yöpyä sairaalalla kanssamme.

Eli toiveissa olisi taas samanlainen sektiokokemus.
 
4v sitten tehty suunniteltu sektio ja seuraava olisi edessä n. 3 viikon päästä.

tuossa viimesektiossa tultiin sairaalalle leikkausaamuna ja luonnollisesti paastonneena. Isä sai leikata napanuoran enkä joutunut olemaan lainkaan erossa vauvasta. Vauva putsailtiin ja punnailtiin siinä kasvojeni vieressä olevalla hoitopöydällä ja kapaloituna pääsi sitten heti rinnalle. Yhdessä jatkettiin heräämön kautta osastolle koko perhe.

Oma toipumiseni oli nopeaa, 6h tytön syntymän jälkeen olin jo jalkeilla ja suihkussa, tämän jälkeen hoidin vauvaa normaalisti. Kipuja ei ollut lain ja vauva kulki jo alta vuorokauden ikäisenä kantoliinassa kanttiiniin ja sairaalan kirjastoon jne. Kahden sairaalalla vietetyn yön jälkeen kotiuduttiin. Ekstraplussaa oli se että osaston ollessa täysi meidät majoitettiin saman sairaalan sisällä toimivan yksityisosaston puolelle jossa oli isot luksushuoneet parivuoteineen ja esikoinen sai yöpyä sairaalalla kanssamme.

Eli toiveissa olisi taas samanlainen sektiokokemus.

etkö tiedä että vastasyntyneitä ei saa viedä vastasyntyneiden osastolta mihinkään? ei kanttiiniin eikä kirjastoon!! aika älämölö olisi syntynyt jos kätilö olisi ko tapauksen nähnyt. et tainnut paljon lupia kysellä. eikä tainnut paljon päässä liikkua. viedä nyt vastasyntynyt kanttiiniin jossa kaikki tauteja kantavat sairaat potilaat röhivät ja köhivä
 
Alkuperäinen kirjoittaja häh;22397499:
etkö tiedä että vastasyntyneitä ei saa viedä vastasyntyneiden osastolta mihinkään? ei kanttiiniin eikä kirjastoon!! aika älämölö olisi syntynyt jos kätilö olisi ko tapauksen nähnyt. et tainnut paljon lupia kysellä. eikä tainnut paljon päässä liikkua. viedä nyt vastasyntynyt kanttiiniin jossa kaikki tauteja kantavat sairaat potilaat röhivät ja köhivä

Riippuu varmasti paikasta ja käytännöistä. Tuolla sanoivat että voi hyvin viedä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja häh;22397499:
etkö tiedä että vastasyntyneitä ei saa viedä vastasyntyneiden osastolta mihinkään? ei kanttiiniin eikä kirjastoon!! aika älämölö olisi syntynyt jos kätilö olisi ko tapauksen nähnyt. et tainnut paljon lupia kysellä. eikä tainnut paljon päässä liikkua. viedä nyt vastasyntynyt kanttiiniin jossa kaikki tauteja kantavat sairaat potilaat röhivät ja köhivä

tuossa on sekin pointti, että periaatteessa vauvat ovat sairaalassa hoitohenkilökunnan vastuulla, ei siis pelkästään pöpökysymys, vaan vastuukysymys.
 
Oulussa 2010 näin:
-edellisenä päivänä käynti sairaalassa, kaikki asiat käytiin lääkäreiden kanssa läpi
-rv 38+6 oli tuolloin
-aamulla sairaalaan klo7, syömättä ja juomatta piti olla puolenyön jälkeen
-hoitaja ajeli karvoituksen leikkauskohdasta, sairaalavaatteet päälle
-leikkauksen piti olla 8-9 aikoihin, mutta kiireellisempien mennessä ohi pääsin leikkaukseen vasta iltapäivällä n. klo13. Tähän huomio: olkaa muut viisaampia ja pyytäkää nesteytystä jos joudutte noin kauan odottamaan. Itse en tajunnut, ja oli meinaan melko heikko olo syömättömyydestä ja jännityksestä jne!!
-salissa näytettiin vauvaa tosi pikaisesti minulle, sen jälkeen isä meni kätilön kanssa kylvettämään. ei napanuorasta mitään puhuttu.
-heräämöön ei saanut tulla isä eikä vauva, olin siellä noin 3 tuntia
-heräämöön tuli lastenlääkäri kertomaan että vauva viedään teholle, joten tuolloin jo tiesin että menee aikaa ennen kuin näen vauvan. Osastolla mies minua vastassa.
-2 päivää meni, etten päässyt liikkeelle järjettömän huimauksen vuoksi, pyörrytti heti kun yritti nousta. Yhden kerran minua käytettiin pyörätuolilla katsomassa vauvaa teholla, mutta en muista reissusta mitään sillä olin pyörtyä tuoliin kokoajan.
-sektio siis to, vasta la iltana vauva pääsi pois teholta. itsekin pysyin lyhyitä matkoja pystyssä tuolloin ja niin pääsimme tutustumisessa alkuun :) Imetin eka kerran siis vasta tuolloin la-iltana, vauva sai korviketta teholla.
- ma pääsimme kotiin, silloin olimme loistavassa kunnossa molemmat! Aluksi osastolla annoin korviketta imetyksen lisäksi, mutta maito nousi hyvin jo ennen kotiinlähtöä,ja kotona ei tarvittu enää ollenkaan lisämaitoa.

Kaiken kaikkiaan kokemuksena:
Paria ekaa pv aika tympeet( erossa lapsesta/en voinu imettää/olin itse niin huonossa kunnossa/henkilökunnalla niin kiire ettei joutanu auttamaan) mut sit sen jälkeen meni aivan loistavasti! Kaikki sujui, imetys jne. Eikä henkilökunnan kiirekään enää haitannut kun ei heitä enää tarvinnut mihinkään :)
Tosi nopeesti toivuin kotona, eka viikon söin särkylääkettä tarvittaessa. Hyvä fiilis jäi! Oli ainakin miljoonasti parempi kokemus kun esikoisen traumaattinen alatiesynnytys.

Tsemppiä!
 
[QUOTE="sektio";22397020]Miten suunniteltu sektio etenee?
Tullaanko sairaalaan jo leikkausta edeltävänä päivänä? Pitääkö olla syömättä ja juomatta?
Saako lapsen rinnalle leikkauksen jälkeen?
Saako isä leikata napanuoraa?
Millä viikoilla Sinulle on tehty sektio?

Itselläni on edessä sektio ahtaan lantion vuoksi.. Leikkauspäivää ei ole vielä annettu. Nyt olen viikolla 33.[/QUOTE]

Syömättä ja juomatta täytyi olla edellisestä illasta saakka. Sairaalaan meno klo 7, jossa toimenpiteen läpikäyntiä, ekg, ultraus, lääkkeet. Leikkausvaatteet päälle n. vartti ennen operaatiota. Leikkaushuoneessa spinaalipuudutus, karvojen ajelu ja katetri. Mies tuli leikkaushuoneeseen, kun operaatio alkoi, minä siis menin sinne n. vartin ennen miestä. Leikkaus alkoi klo n. 10, lapsi syntyi 10.35. Vauvaa näytettiin meille sermin yli ja putsauksen (ei siis pesun), punnauksen ja napanuoran leikkauksen jälkeen annettiin rinnalleni. Hetken aikaa saimme olla rauhassa kolmisin ja sen jälkeen mies lähti lapsen kanssa osastolle, jossa lapsi laitettiin miehen paidan alle kenguru-hoitoon. Minut kursittiin kokoon ja vietiin heräämöön, jossa jouduin olemaan pari tuntia - elämäni pisimmät tunnit. Tunto palasi jalkoihin tosi nopeasti ja oli kamala horkka ja ikävä vauvaa ja miestä.

Isä ei siis meillä saanut leikata napanuoraa. Sektio tehtiin perätilan (täydellinen perätila ja vauva laskeutunut tiiviisti lantioon) vuoksi viikolla 39. Leikkauspäivä sovittiin rv 36:n poliklinikalla.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla 3 kokemusta suunnitellusta sektiosta. Kaikki samassa sairaalassa mutta eroja oli :)

Eka 6 vuotta sitten.
Sairaalaan klo 7. leikkauspäivän aamuna. Edellisenä päivänä ei saanut neljän jälkeen syödä enää mitään kiinteää ja yhdeksän jälkeen ei enää edes juoda. Ei edes vesi tilkkasta.
Aamulla sairaalassa odoteltiin n. tunti. Sitten päästiin mieheni kanssa yhdessä vaihtamaan vaatteita. Sen jälkeen mieheni jäi käytävään odottelemaan ja minulle laitettiin kanyyli ja katetri ja ajeltiin vähän karvoja pois.
Mies tuli kanssani odottelemaan saliin pääsyä - minä makoilin 'käyrällä' tämän ajan.
N. 1½ tuntia odoteltiin kunnes kätilö vei minut leikkuriin. Leikkurissa minut puudutettiin ( spinaali ) ja kätilö sillä välin haki vauvalle lämpökaapin ja isän synnytysosastolta paikalle.
Kun isä oli paikalla ja minä hyvin puutunut niin aloitettiin leikkaus. Vauva oli ulkona muutamassa minuutissa.
Vauvaa näytettiin minulle vilaukselta ja sitten isä lähti 'pyyhkimään' vauvaa. Sen jälkeen isä vielä tuli vauva kapaloituna vauvaa minulle näyttämään ja kätilö otti meistä valokuvia. En saanut vauvaa rinnalle missään vaiheessa kuitenkaan vaan siihen ihan liki, posken viereen :)
Isä, vauva ja kätilö lähtivät synnytysosastolle vauvaa punnitsemaan ja pesemään. Minut ommeltiin kasaan ja pääsin heräämöön.
Heräämöstä sitten parin tunnin päästä osastolle missä isä ja vauva odottelivat.
Sain riisivelliä ja mehua. Seuraavana aamuna vasta sai nousta ylös sängystä ja pääsi suihkuun.

Toinen tehtiin vajaa 3 vuotta sitten.
Samat toimet edeltävänä päivänä ja samaan aikaan piti olla sairaalassa kuin ekallakin kerralla. Pääsin toimenpiteisiin nopeammin ja puin vaatteet itselleni yksin, ilman miestäni. Mies vaihtoi omat vaatteensa myöhemmin. Myöskin samat toimenpiteet muuten paitsi että tällä kertaa karvoja ei ajeltu.
Samat systeemit leikkuriin mennessä ja siellä myös. Leikkaus kesti vähän edellistä kertaa pidempään koska yksi leikkaus oli jo tehty ja arpikudosta oli tullut. Lääkäri leikkasi vahingossa valtimon ( vai laskimon, en muista :D ) ja vuosin aika paljon verta. Vauva näytettiin taas heti minulle ja sen jälkeen menivät kapaloimaan. Tulivat sitten taas isän ja kätilön kanssa minua leikkaussaliin moikkaamaan ja saatiin valokuvia.
Isä ja vauva lähtivät synnytysosastolle ja minä taas heräämöön. Heräämöstä pääsinkin isän ja vauvan luo synnytysosastolle ja tämä oli aivan mahtava juttu!! :) Sain vauvan vaippasiltaan ihan kylkeeni kiinni, kainaloon nukkumaan ja siirryimme sitten n. tunnin päästä osastolle koko perhe yhdessä, vauva koko ajan kainalossani :) Ihan mahtavaa!!! :)
Tälläkin kertaa sain velliä ja mehua yms. syötävää ja nälkä onkin tässä vaiheessa ollut jo kova. Seuraavana aamuna pääsin sitten ylös sängystä :)

Kolmannesta kerrasta on aikaa ½ vuotta vasta.
Samat ohjeet kuin edelliselläkin kerralla. Ja samat ennakoivat toimet - paitsi että tällä kertaa käytössä oli myös tukisukat joita ei aikaisemmin ollut.
Leikkaus meni samalla tavalla kuin aiemmat ja kun vauva oli kapaloitu niin sain vauvan hetkeksi köllöttelemään rinnan päälle :)
Isä ja kätilö lähtivät osastolle ja kun minä pääsin heräämöön niin sain tiedon että vauva onkin joutunut teholla hengitysvaikeuksien vuoksi.
Heräämöstä minä pääsin sitten osastolle ja isä tuli sinne kätilön kanssa kertomaan tilanteesta.
En saanut siis vauvaa viereeni ja se tilanne oli jotenkin ihan kauhea. Itketti, pelotti, harmitti, väsytti, oli kipuja... Kertakaikkiaan kokonaisuudessaan kurjat muistot siitä hetkestä ja niistä tunteista.
Tällä kertaa sitten sainkin luvan jo illalla nousta sängystä ja kätilö vei minut vauvaa moikkaamaan teholle. Pääsin koskettamaan vauvaa joka oli nasaalissa teho-osastolla.
Seuraavana aamuna sitten sain katetrin pois ja pääsin suihkuun :)
 
Miten suunniteltu sektio etenee?: Niin hullulta kuin se kuulostaa, en tiedä. Makasin leikkaussalin pöydällä ja mua jännitti niin paljon, etten tajunnu mistään mitään.
Tullaanko sairaalaan jo leikkausta edeltävänä päivänä? Pitääkö olla syömättä ja juomatta?: Menin sairaalaan jo edeltävänä iltana. Kotona voi vielä syödä, mutta sairaalassa olo aikana ei saa syödä ja juoda sai lasillisen vettä.
Saako lapsen rinnalle leikkauksen jälkeen?: Ei. Sain itse lapsen viereeni vasta kun menin heräämöstä vuodeosastolle.
Saako isä leikata napanuoraa?: Ei.
Millä viikoilla Sinulle on tehty sektio?: 39+3 taisi olla. Perätilan takia ja aikaistettiin raskausmyrkytyksen takia.
 
4v sitten tehty suunniteltu sektio ja seuraava olisi edessä n. 3 viikon päästä.

tuossa viimesektiossa tultiin sairaalalle leikkausaamuna ja luonnollisesti paastonneena. Isä sai leikata napanuoran enkä joutunut olemaan lainkaan erossa vauvasta. Vauva putsailtiin ja punnailtiin siinä kasvojeni vieressä olevalla hoitopöydällä ja kapaloituna pääsi sitten heti rinnalle. Yhdessä jatkettiin heräämön kautta osastolle koko perhe.

Oma toipumiseni oli nopeaa, 6h tytön syntymän jälkeen olin jo jalkeilla ja suihkussa, tämän jälkeen hoidin vauvaa normaalisti. Kipuja ei ollut lain ja vauva kulki jo alta vuorokauden ikäisenä kantoliinassa kanttiiniin ja sairaalan kirjastoon jne. Kahden sairaalalla vietetyn yön jälkeen kotiuduttiin. Ekstraplussaa oli se että osaston ollessa täysi meidät majoitettiin saman sairaalan sisällä toimivan yksityisosaston puolelle jossa oli isot luksushuoneet parivuoteineen ja esikoinen sai yöpyä sairaalalla kanssamme.

Eli toiveissa olisi taas samanlainen sektiokokemus.

Tää ei kyllä voi olla mahdollista. Sektion jälkeen ollaan aina neljä päivää sairaalassa. Sektion jälkeen et todellakaan saa edes nousta seisomaan 6 h jälkeen. :D Ja juu, vauvaa ei tosiaan viedä kanttiineihin.
 
Tää ei kyllä voi olla mahdollista. Sektion jälkeen ollaan aina neljä päivää sairaalassa. Sektion jälkeen et todellakaan saa edes nousta seisomaan 6 h jälkeen. :D Ja juu, vauvaa ei tosiaan viedä kanttiineihin.

Miäkii olin kolmannnen kans kaks yötä sairaalassa, toisen kanssa olin 3 yötä ja esikon kans sen 4. Ja jokainen sektiolla syntynyt.
4-6 tuntii leikkauksesta oon ollu jalkeilla ja menny sinne vessaan, siis iha itte kävellen. Heti kun jalat on toiminu. Hoitaja ollu mukana ensikävelyillä mut ei taluttanu tms.
Nii ne sanokii et mitä nopeempaa pääsee liikkeelle, sen parempi.
Miekii toivuin aika nopeest ja hyvin, viimeeks sainks mie kaks kipupiikkiä, toine pakaraan, toine suoneen ja sit vaan buranaa, yhen panacodin taisin ottaa kans.
Vauvalle vaihoin ekan vaipan ja pesin pyllyn jo samana iltana, kun iltapäivällä vauva syntyi (nyt viimesel kerral).

Että voi se olla mahollista.
Tosin kanttiiniin en vauvaa vieny enkä siel käyny kyl ittekkää, siihe en sen enempää ota kantaa.
 

Similar threads

Uusimmat

Yhteistyössä