Toggle sidebar

"Kysyin HKL:ltä, kuinka paljon sähköä raitiovaunu kuluttaa, ja yksityisautoilu alkoi kuulostaa paljon fiksummalta vaihtoehdolta"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
"Palataanpa raitiovaunun kulutukseen. Vuonna 2019 kulutus oli 23 kWh / 100 km matkustajaa kohden ja viime vuonna 33 kWh/100 km. Näin ollen jopa yksin sähköautolla ajaessa kulutus on pienempää – puhumattakaan siitä, jos autossa on useampi matkustaja jakamassa kulutusta."

tekniikanmaailma.fi

Kysyin HKL:ltä, kuinka paljon sähköä raitiovaunu kuluttaa, ja yksityisautoilu alkoi kuulostaa paljon fiksummalta vaihtoehdolta

Ajan usein Helsingin Pasilassa, joka on viime vuodet ollut yhtä työmaata. Yksi Pasilan isoista projekteista on raitiovaunuinfran rakentaminen. Samalla
tekniikanmaailma.fi tekniikanmaailma.fi

Taas paljastui uusi vihreä vaIhe.
 
Tähän asti henkilöautoja on syyllistetty katupölystä, muta oikea syyllinen näyttää olevsn vihreä liikenne.

"RAITIOVAUNUILLA ON myös lähipäästöpahe. Ne aiheuttavat katupölyä. Kuljettaja voi suihkuttaa hiekkaa pyörien eteen kitkan parantamiseksi. Kun hiekoitushiekka murskautuu renkaiden alla, se nousee pölynä ilmaan."
 
Vihreitä päästöjä.

"Radan rakentaminenkaan ei ole päästötöntä hommaa. Velkaa kurotaan pitkään kiinni niin ilmastollisesti kuin taloudellisestikin. Sain HKL:n laatu- ja ympäristöpäällikkö Maija Sarpolta seuraavanlaisen selonteon päästöistä:

”Hyvin karkean päästölaskennan mukaan HKL:n tulevien rakennushankkeiden päästöt vuoteen 2035 mennessä ovat yhteensä noin 556 000 hiilidioksiditonnia (tCO2). Tästä radan osuus on noin 355 500 ja varikoiden 200 500 tCO2.”"
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Mutta se sähkö voidaan helpommin tuottaa uusiutuvilla luonnonvaroilla.
Click to expand...
Meinaat, että raitiovaunuja varten on ihan omat voimalansa, joiden puhdasta sähköä ei tavallisesta pistorasiasta saa? Joukkoliikenteen perusongelma on se, että niin bussit kuin junat ja raitiovaunutkin kulkevat pääasiassa tyhjänä. Ainoastaan ruuhka-aikoina menee se pari täyden kapasiteetin kulkuneuvoa, mutta muut 16 tuntia päivittäisestä liikennöinnistä mennään niin, että pari mummoa istuu tyhjässä vaunussa. Henkilöautolla ei sentään vielä sellaista hupiajelua ole keksitty, että tyhjänä mentäisiin huvin vuoksi. Ehkä tämäkin muuttuu kun autonomiset autot tulevat.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo ja m1es
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Meinaat, että raitiovaunuja varten on ihan omat voimalansa, joiden puhdasta sähköä ei tavallisesta pistorasiasta saa? Joukkoliikenteen perusongelma on se, että niin bussit kuin junat ja raitiovaunutkin kulkevat pääasiassa tyhjänä. Ainoastaan ruuhka-aikoina menee se pari täyden kapasiteetin kulkuneuvoa, mutta muut 16 tuntia päivittäisestä liikennöinnistä mennään niin, että pari mummoa istuu tyhjässä vaunussa. Henkilöautolla ei sentään vielä sellaista hupiajelua ole keksitty, että tyhjänä mentäisiin huvin vuoksi. Ehkä tämäkin muuttuu kun autonomiset autot tulevat.
Click to expand...
(y)

Julkean liikenteen kannattajilla on ihmeellistä taikasähköä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Meinaat, että raitiovaunuja varten on ihan omat voimalansa, joiden puhdasta sähköä ei tavallisesta pistorasiasta saa? Joukkoliikenteen perusongelma on se, että niin bussit kuin junat ja raitiovaunutkin kulkevat pääasiassa tyhjänä. Ainoastaan ruuhka-aikoina menee se pari täyden kapasiteetin kulkuneuvoa, mutta muut 16 tuntia päivittäisestä liikennöinnistä mennään niin, että pari mummoa istuu tyhjässä vaunussa. Henkilöautolla ei sentään vielä sellaista hupiajelua ole keksitty, että tyhjänä mentäisiin huvin vuoksi. Ehkä tämäkin muuttuu kun autonomiset autot tulevat.
Click to expand...
Kaupunkiliikenteessä keskimääräisessä henkilöautossa on kuljettaja mukaan luettuna kyydissä noin 1,2 henkilöä. Henkilöauton keskimääräinen täyttöaste on siis vain noin 25 prosentin luokkaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Vihreitä päästöjä.

"Radan rakentaminenkaan ei ole päästötöntä hommaa. Velkaa kurotaan pitkään kiinni niin ilmastollisesti kuin taloudellisestikin. Sain HKL:n laatu- ja ympäristöpäällikkö Maija Sarpolta seuraavanlaisen selonteon päästöistä:

”Hyvin karkean päästölaskennan mukaan HKL:n tulevien rakennushankkeiden päästöt vuoteen 2035 mennessä ovat yhteensä noin 556 000 hiilidioksiditonnia (tCO2). Tästä radan osuus on noin 355 500 ja varikoiden 200 500 tCO2.”"
Click to expand...

Paljonko autoilun infrastruktuurin kuten nelikaistateiden, eritasoliittymien, parkkipaikkojen ym. rakentaminen saastuttaa?

Jos kaduilla ja teillä kulkisi vain jalankulkijoita, polkupyöriä, linja-autoja, kuorma-autoja ja takseja, niin enemmistö väylistä ja parkkipaikoista olisi voitu joko jättää rakentamatta tai toteuttaa ne selvästi kapeampina tai pienempinä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Kaupunkiliikenteessä keskimääräisessä henkilöautossa on kuljettaja mukaan luettuna kyydissä noin 1,2 henkilöä. Henkilöauton keskimääräinen täyttöaste on siis vain noin 25 prosentin luokkaa.
Click to expand...
Ja kuten tuosta avauksen jutusta ilmenee, se riittää. Ja tämä kertoo enemmän siitä julkisesta liikenteestä kuin yksityisautoilusta. Julkisen liikenteen elinehto on se, että ajetaan silloinkin kun ei oikeasti pitäisi. Kas kun valitus on hirveää ainakin urbaaneilla alueilla, jos liikennöidään maaseudun tyyliin pari kertaa päivässä. Kaupungissa on totuttu siihen, että bussi kulkee neljä kertaa tunnissa, vaikka sitten tyhjänäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Jos kaduilla ja teillä kulkisi vain jalankulkijoita, polkupyöriä, linja-autoja, kuorma-autoja ja takseja, niin enemmistö väylistä ja parkkipaikoista olisi voitu joko jättää rakentamatta tai toteuttaa ne selvästi kapeampina tai pienempinä.
Click to expand...
Kaupungissa tärkein syy leveisiin väyliin on varjostus. Keskiaikaiset kujat saattoivat olla kapeita koska talot olivat 1,5-kerroksisia. Näin ei ole enää kerrostalojen aikakaudella. Moottoriteiden suhteen olet ihan oikeassa. Jos niitä pitkin kulkisivat ainoastaan rekat ja linja-autot, yksi kaista suuntaansa varmasti riittäisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Käytännössä rekat ja linja-autot kulkevat moottoritien oikeaa kaistaa. Erona nykyiseen olisi siis se, että suurin osa liikenteestä poistuisi häiritsemästä ammattiliikenteen etenemistä. Yksi kaista suuntaanse riittäisi oikein hyvin.
Click to expand...
Joo, mut bussiliikenne moninkertaistuisi ja dösät saavat ajaa satasta ja kuorkit vain kahdeksaakymppiä, eli motarit tarvitsisivat edelleen kaksi kaistaa suuntaansa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Joo, mut bussiliikenne moninkertaistuisi ja dösät saavat ajaa satasta ja kuorkit vain kahdeksaakymppiä, eli motarit tarvitsisivat edelleen kaksi kaistaa suuntaansa.
Click to expand...
Pelkkiä busseja varten ei tarvittaisi lainkaan moottoriteitä. Ihan tavalliset tiet riittäisivät kapasiteetin puolesta ja muutenkin. Bussipysäkit moottoriteillä ovat yleensä kaukana asutuksesta johtuen mm. moottoritien tarvitsemista suojaviheralueista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Kaupungissa tärkein syy leveisiin väyliin on varjostus. Keskiaikaiset kujat saattoivat olla kapeita koska talot olivat 1,5-kerroksisia. Näin ei ole enää kerrostalojen aikakaudella. Moottoriteiden suhteen olet ihan oikeassa. Jos niitä pitkin kulkisivat ainoastaan rekat ja linja-autot, yksi kaista suuntaansa varmasti riittäisi.
Click to expand...
Nykyinen kaupunkisuunnittelun lähtökohta on se, että taloja ripotellaan metsän keskelle (ns. metsälähiö) ja aina välillä aluetta halkoo lisäksi leveä autoväylä suojaviheralueineen. Palvelut sijoitetaan puolestaan erillisille kauppa-alueille valtavien parkkikenttien keskelle.

Vaikka metsälähiössä olisi kerrostaloja, niin asukastiheys per neliökilometri jää silti moninkertaisesti pienemmäksi kuin keskiaikaisissa kaupungeissa (joissa muuten taloissa voi olla usein neljäkin kerrosta, kuten esimerkiksi Tallinnassa on nähtävissä).
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Eivät riittäisi jos matkustusnopeus halutaan pitää samana kuin nyt.
Click to expand...
Hetkittäisellä huippunopeudella ei ole paikallisliikenteessä olevan bussin tai raitiovaunun matka-ajan kannalta juurikaan merkitystä. Paljon tärkeämpää on pysähdysten määrä ja kesto sekä kulkuneuvon kiihdytys- ja jarrutuskyky.

Sekin tulee muistaa, että jos henkilöautoja ei ole, niin kapasiteetti ei vaadi esimerkiksi eritasoliittymiä ja liikennevalojakin voi olla merkittävästi nykyistä vähemmän.
 

Similar threads

J
Voiko vanha pakastin kuluttaa sähköä 500 kwh kuukaudessa?
Viestiä
25
Luettu
21K
Aihe vapaa
vierailija
V
V
"Punavihreä utopia etenee Helsingissä, vaikka sähköauto on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin ratikka"
Viestiä
16
Luettu
348
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa