Kysy vapaaehtoisesti lapsettomalta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ve-la
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja äiti yhdelle:
Alkuperäinen kirjoittaja kikka74:
Oletko antanut rikosrekisterin työnantajalle? Vai työskentetkö alaikäisten kanssa? Kuka sitä sanoo,mikä tai ketä ovat hyvä kasvattamaan lapsia. Ja äideiksi kasvetaan 9kk aikana. Siitä se kasvu alkaa. Miten ajattelet,jos kaikki ajattelis noin?? Siihen loppuisi Jeesuksen luomiskertomus, kun Adam ja Eve päätävätkin käyttää vain ja ainoastaan ehkäisyä.

Siis MIKSI KAIKKIEN täytyisi lisääntyä??? Ajattelepas itse väestön liikakasvua.
Maailmassa lisääntyy niin moni kurja, joka ei ole millään muotoa ansainnut saada yhtään ainutta lasta. :(
Minusta se on niin kerpeleen väärin.
 
Hyvä kysymys, miksi kaikkien pitäisi lisääntyä kun maapallo ei kykene elättämään nykyistäkään väestömäärää, ja se on edelleen kasvussa. Mun ratkaisuni ei kuitenkaan ole ekologinen vaan se että sisälläni en halua omaa lasta. Itsekäs ratkaisu tietysti, kuten myös lasten hankinta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
Tämä ei ole kysymys, mutta itse voisin hyvin kuvitella olevani lapseton sinkku, usein haaveilenkin siitä. En ole koskaan "saanut" asua yksin, suoraan lapsuudenkodista muuttanut nykyisen mieheni kanssa yhteen. Lapsia tuli tosin vasta 12 vuoden yhdessäolon jälkeen. Olen myös luonteeltani itsenäinen ja omaa tilaa tarvitseva. Ja nautiskelija..

Mä lähdin jo tuolle tielle kotoa muutettuani, muutin myös yhteen silloisen poikaystävän kanssa ja olimme kihloissa. Olin hyvää vauhtia menossa samaan putkeen. Kunnes tajusin että se putki on mulle helvettiä.

 
Rikosrekisterin anto tuli voimaan 2000-luvun alusta. Joten, jos olet ollut samalla työnantajalla ennen sitä,ei tarvi tilata sitä. Minä nimittäin en sitä ole koskaan tarvinnut tilata. Työskentelen pk:ssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ve-la:
Hyvä kysymys, miksi kaikkien pitäisi lisääntyä kun maapallo ei kykene elättämään nykyistäkään väestömäärää, ja se on edelleen kasvussa. Mun ratkaisuni ei kuitenkaan ole ekologinen vaan se että sisälläni en halua omaa lasta. Itsekäs ratkaisu tietysti, kuten myös lasten hankinta.

...niin kait jokainen saa päättää vielä miten elää elämänsä täällä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kikka74:
Rikosrekisterin anto tuli voimaan 2000-luvun alusta. Joten, jos olet ollut samalla työnantajalla ennen sitä,ei tarvi tilata sitä. Minä nimittäin en sitä ole koskaan tarvinnut tilata. Työskentelen pk:ssa.

Totta, olen vaihtanut työpaikkaa sen jälkeen siis, aikaisemmassa työssä sitä en tarvinnut, mutta tätä työtä varten se piti hankkia. Sen saa siis tulostettua netissä, ei tarvitse kuin allekirjoittaa ja rikosrekisteri tuli muutamassa päivässä postissa mulle kotiin. Se on sinällään hassu kun siinä kerrotaan ne rikokset mihin ei ole syyllistynyt ;D

 
Onnittelen sinua siitä että tiedät mitä haluat elämässäsi! Joudutko paljon selittelemään valintaasi? Minulla on myös yksi ystävä joka on vela ja ymmärrän kyllä täysin hänen päätöksensä olla hankkimatta lapsia. Itselläni on yksi lapsi ja haluaisin toisen, mutta en yhtään ihmettele sitä ettei joku halua lapsia ollenkaan, mitä itsekästä siinä muka on?? Mielestäni lasten hankkiminen tai hankkimatta jättäminen ovat ihan yhtä itsekkäitä tekoja, itsehän jokainen päättää mikä kullekin parhaiten sopii.
 
En ole hirveästi joutunut selittelemään valintaani, sinkkuna pysyminen varmasi auttaa tässä asiassa! Jos olisi naimisissa, uskoakseni joutuisin selittelemään enemmänkin, tai ainakin painostusta olisi enemmän. Minä taas en ole kokenut lainkaan painostusta, ennemmin painostusta että pitäisi hankkia parisuhde (mitä en myöskään halua). Sen jälkeen varmaan alkaisi sitten painostus lapsentekoon, mutta onneksi kohta ikä tekee tehtävänsä.
 
Työssäni kohtaan myös vela-naisia,työtovereita siis ja olen huomannut,että olemme välillä kasvatus asioissa kuin eri planeetoilta. Ja myös kun on lapsia,voi ajatella ja ehkä ymmärtää enemmän vanhempia kun mietiskelevät uhmaikäisten kohtauksia ym.. Olla niinkuin vertaistukena,kun kasvattunut itse lapset myös. Siis asennoituu toisella tavalla.
 
Mä olen sisimmässäni ikuinen "wanna-be" ve-la. Kuitenkin eräänä heikkona hetkenä kuvittelin et lapsi oli vastaus mun senhetkiseen huonoon tilanteeseen. Ja kuten arvata saattaa, pieleen meni. En kaipaa hälinää, vastuuta, oman tilan menetystä, rutiineja, rajoituksia, ikuista rahapulaa, yövalvomisia, nuhia, korvatulehduksia, kakkavaippoja, aikaisia kotiintuloja. Odotan kärsimättömästi aikaa jolloin lapset on niin isoja etteivät tarvitse jatkuvaa palvelua ja valvontaa 24/7.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kikka74:
Työssäni kohtaan myös vela-naisia,työtovereita siis ja olen huomannut,että olemme välillä kasvatus asioissa kuin eri planeetoilta. Ja myös kun on lapsia,voi ajatella ja ehkä ymmärtää enemmän vanhempia kun mietiskelevät uhmaikäisten kohtauksia ym.. Olla niinkuin vertaistukena,kun kasvattunut itse lapset myös. Siis asennoituu toisella tavalla.

Lapsettomuus tuo tietyn ulkopuolisuuden. Välillä se on hyvä (objektiivisuus eikä tuputa omia kokemuksia) ja välillä taas huono (ei voi antaa vertaistukea). Omien työkavereiden kanssa en ole huomannut eroa, ja suurimmalla osalla heistä on lapsia.

 
Alkuperäinen kirjoittaja hiia:
Mitä mieltä vanhempasi ovat siitä että et halua lapsia?

Emme ole asiasta varsinaisesti keskustelleet, mutta ei mitään kommenttia sieltä koskaan ole tullut, ei sen suhteen että pitäisi hommata mies eikä sen suhteen että pitäisi hommata lapsia. He ovat kuitenkin isovanhempia ja vaika olisin ainoa lapsi, ei sen takia voi lapsia tehdä että tekee vanhemmistaan isovanhempia.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olen sisimmässäni ikuinen "wanna-be" ve-la. Kuitenkin eräänä heikkona hetkenä kuvittelin et lapsi oli vastaus mun senhetkiseen huonoon tilanteeseen. Ja kuten arvata saattaa, pieleen meni. En kaipaa hälinää, vastuuta, oman tilan menetystä, rutiineja, rajoituksia, ikuista rahapulaa, yövalvomisia, nuhia, korvatulehduksia, kakkavaippoja, aikaisia kotiintuloja. Odotan kärsimättömästi aikaa jolloin lapset on niin isoja etteivät tarvitse jatkuvaa palvelua ja valvontaa 24/7.

Tuo on tapahtunut monelle muullekin. Jos elämä ei ole kunnossa, ei lapsi sitä elämää autuaaksi tee. Kuten ei tee lapsettomuuskaan. Ensin elämä kuntoon, sitten vasta voi tehdä järkeviä ratkaisuja isoissa elämäänsä koskevissa kysymyksissä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ve-la:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olen sisimmässäni ikuinen "wanna-be" ve-la. Kuitenkin eräänä heikkona hetkenä kuvittelin et lapsi oli vastaus mun senhetkiseen huonoon tilanteeseen. Ja kuten arvata saattaa, pieleen meni. En kaipaa hälinää, vastuuta, oman tilan menetystä, rutiineja, rajoituksia, ikuista rahapulaa, yövalvomisia, nuhia, korvatulehduksia, kakkavaippoja, aikaisia kotiintuloja. Odotan kärsimättömästi aikaa jolloin lapset on niin isoja etteivät tarvitse jatkuvaa palvelua ja valvontaa 24/7.

Tuo on tapahtunut monelle muullekin. Jos elämä ei ole kunnossa, ei lapsi sitä elämää autuaaksi tee. Kuten ei tee lapsettomuuskaan. Ensin elämä kuntoon, sitten vasta voi tehdä järkeviä ratkaisuja isoissa elämäänsä koskevissa kysymyksissä.

Mulla oli siis päällisin puolin kaikki kunnossa. Työ, uusi okt, ystävät, sisarukset, mies. Vaan tuo suhde mieheen alkoi olla senverran laimea, et ajattelin "pelastaa" tilanteen. Tosin mun ratkaisu siihen ongelmaan oli ehkä huonoin mitä siinä tilanteessa voi tehdä. Suhde voi entistä heikommin ja tunnen olevani vankilassa ja täydellisen epäonnistunut ja onneton, masentunutkin.
 
^Mun ystäväni on tehnyt samoin. Ero tuli kun lapsi oli vielä vauva. Jos parisuhde on huono, ei se lapsi sitä taida pelastaa. Itse asiassa mun yhden ystäväni vanhemmat ovat tehneet kolme lasta; ensimmäinen oli vahinko, toinen (ystäväni) tehtiin vahingon seuralaiseksi ja kolmas pelastamaan avioliitto. He erosivat kolmannen ollessa vuoden ikäinen. Yllätys!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ve-la:
Alkuperäinen kirjoittaja kikka74:
Työssäni kohtaan myös vela-naisia,työtovereita siis ja olen huomannut,että olemme välillä kasvatus asioissa kuin eri planeetoilta. Ja myös kun on lapsia,voi ajatella ja ehkä ymmärtää enemmän vanhempia kun mietiskelevät uhmaikäisten kohtauksia ym.. Olla niinkuin vertaistukena,kun kasvattunut itse lapset myös. Siis asennoituu toisella tavalla.

Lapsettomuus tuo tietyn ulkopuolisuuden. Välillä se on hyvä (objektiivisuus eikä tuputa omia kokemuksia) ja välillä taas huono (ei voi antaa vertaistukea). Omien työkavereiden kanssa en ole huomannut eroa, ja suurimmalla osalla heistä on lapsia.

Minäkin uskon tuohon objektiivisuuteen kun ei tuo työhön omia näkemyksiä jne vaan voi "ulkopuolisena" nähdä tilanteet laajmminja avoimemmin.

Hyvä ystäväni on suurinpiirtein samassa tilanteessa, eli työskentelee lasten kanssa eikä ole oikeastaaan koskaan halunnut lapsia. Nuorena kuvitteli että joku päivä se vauvakuume iskee mutta kun sitä ei kuulunut niin n. kolmekymppisenä päätti ettei se ole häntä varten. Varsinaisesti mieli ei ole muuttunut mutta siinä neljänkympin paikkeilla tuli joku hetkellinen paniikki ja siinä mieleen ajatus lapsesta tuoreeseen ja epävarmaan suhteeseen. Myöhemmin oli sitten tyytyväinen kun palasi järkiinsä.
 
Ainakaan mulle ei tule mieleen että kun joku on toiminut mun lapsen kanssa niin sen pitäisi toimia toisenkin lapsen kanssa. Mun on helppo pitäytyä siinä yksilössä, ja miettiä vain ammatillisen osaamiseni kautta mikä toimisi. Eihän mulla muuta keinoa olekaan, mutta joskus vanhemmilla tuo tuntuu hämärtyvän ja peilataan omaan vanhemmuuteen ja omaan lapseen. Toinen puoli tosiaan on se, että vanhemmalle en voi antaa vertaistukea, mutta koska olen ammattilainen, se ei ole mun tehtävänikään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja gaila:
Onko sun kavereilla lapsia? Ja miten he suhtautuvat että sä et halua lapsia?

Osalla on, osalla ei. Tietääkseni yksikään ei ole tahattomasti lapseton. Pari kaveria eivät ole päättäneet haluavatko lapsia vai eivät, jokunen on vapaaehtoisesti lapseton, ja osalla sitten on lapsia. Eivätkä he ole mitenkään erityisesti siihen suhtautuneet, kuten en minä suhtaudu heihin mítenkään erityisesti siksi että heillä on lapsia. Mulle se ei ole kriteeri jonka mukaan mietin miten suhtaudun tiettyyn ihmiseen, eikä ole ystävillenikään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja bdt:
Eikö tule sellaista oloa että haluaisit sittenkin lapsia ja huomaat vaan että nyt on liian myöhäistä ?

Enpä usko. Enhän mä voi satavarmaksi taata mutta erittäin epätodennäköistä se on. Voihan se nytkin jo olla liian myöhäistä. Voihan se olla etten edes koskaan olisi voinut lasta saada. Mistäs sen tietää kun en koskaan ole raskaana ollut. Sitten vain elän sen katumuksen kanssa jos niin käy. Parempi kuitenkin katua lapsettomuutta kuin lapsiaan imho.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ve-la:
Alkuperäinen kirjoittaja bdt:
Eikö tule sellaista oloa että haluaisit sittenkin lapsia ja huomaat vaan että nyt on liian myöhäistä ?

Enpä usko. Enhän mä voi satavarmaksi taata mutta erittäin epätodennäköistä se on. Voihan se nytkin jo olla liian myöhäistä. Voihan se olla etten edes koskaan olisi voinut lasta saada. Mistäs sen tietää kun en koskaan ole raskaana ollut. Sitten vain elän sen katumuksen kanssa jos niin käy. Parempi kuitenkin katua lapsettomuutta kuin lapsiaan imho.

Niin kai se on . Miten vanhuuden päivät , etkö pelkää että aika käy pitkäksi ?
Tosin tähän on lääke : ystävät.
 
No ei ole aika käynyt pitkäksi tähänkään asti! Miten monella oikeasti vanhuuden päivillä ne lapset käy usein?? Eihän sen varaan voi laskea saati sitten että sen vuoksi tekisi lapsia! On mulla läheisiä paljon, eiköhän he käy mua katsomassa jos vielä kiinnostaa mun seura... Jos ei niin pitää vissiin vanhainkodissa hankkia uusia ystäviä ;)
Sitä paitsi mä olen aina viihtynyt parhaiten yksin joten mulla ei käy aika pitkäksi yksin kovin helposti.
 

Yhteistyössä