Kaksi toistensa ääripäitä olevia tapauksia:
Eka Aasiassa, ihan isossa kaupungissa olin saanut ruokamyrkytyksen tonnikalaleivästä ja ihan hirveä ripulihätä iski varoittamatta ja yllättäen. Tuskanhiki puski joka huokosesta ja puolijuoksua metroaseman vessaan. Hirveä jono, yksi länkkärivessa, loput niitä kyykkyversioita. Ihan sama sinällään siinä vaiheessa mikä riuku siinä olisi ollut. Mummelit jonossa vaan jutteli, vaikka vessa vapautui, mutta hermostuivat kun yritin rynniä niihin. Lopulta en välittänyt, vaan kiilasin vikan tädin- siihen kyykkyvessaan ei kyllä ollut mun jälkeen kellään menemistä...
Toinen taas tuosta pahasta ummetuksesta. Olin ollut vasta vähän aikaa mieheni kanssa, kun vietimme kesälomaa miehen kesäpaikassa, jossa oli myös muuta sukua. Isompi hätäni tuppaa olemaan vieraskorea, joten meni ainakin 4-5 päivää ilman isompaa tarvetta. Sitten yöllä iski saatanallinen mahakipu, makasin vessanlattialla, oksetti ja ihan oikeasti mietin, että kuolen just tähän nyt. Pinnistelin verisuonet pullistuen kun ajattelin että pakko se tukos on liikkeelle saada, välillä meinasi laatta lentää ja tärisin kuin horkassa- kunnes lopulta taivaallinen helpotus. Ja sitä sitten riittikin...