Istun sohvalla ja luen tätä tekstiä. Takana on 7-15 työpäivä vanhainkodissa. Olen kelannut tätä keskustelua edestakaisin, enkä tiedä mistä alottaisin?
Lähinnä haluan kysyä teiltä "ei syötetä, ei juoteta, ei vaihdeta vaippoja"-ihmisiltä, että kuvitteletteko te, että juuri hoitajat(lähi- ja sairaanhoitajat) ovat täysin sadistisia ihmisiä, jotka juuri tämän kiduttamis-ominaisuutensa vuoksi ovat valikoituneet pääsykokeissa opiskelijoiksi juuri tälle alalle. Kertomalla näitä tarinoita, te kiellätte minun ja työtovereitteni moraalin, empatian ja yleisen inhimillisyyden tajun.
On kovin ideologista sanoa, että vanhusten paikka on kotona. Kuinka moni teistä omaishoidon kannattajista on sitä mieltä, että ottaisi kotiinsa asumaan esim. isänsä, joka ei tunnista ketään perheenjäseniään, on agressiivinen(lyö, potkii ja puree), valvoo kaiket yöt, ei syö mitään ( ei ole enään ruokahalua) eikä myöskään juo mitään. Jos tämä "isä" on vielä kävelevä, hän pääsee kätevästi jokaisesta ovesta ja ikkunasta ulos. Jos hän taas istuu esim. pyörätuolissa, on wc- reissuun varattava aina puoli tuntia aikaa. Ja kuten pienillä lapsilla; ulostaminen ja virtsaaminen ovat vanhuksille aisteja. He haluavat (ja pääsevät vastoin yleistä uskomusta) vessaan vähintään tunnin välein. Miten toteutat tämän kotona? Sehän on VAIN syöttämistä, juottamista ja vessattamista.
On ehkä tärkeintä pitää tämä keskustelu yleisellää tasolla ja jättää lääketiede sikseen. On turhaa keskustella virtsatulehduksiin kuolemisesta ja katetroimisesta, jos puolet keskusteleijoista ei ole saanut hoitoalan koulutusta. Jokainen voi taas maalaisjärjellään miettiä, että jos jonkun omainen on katetroinnilla "tapettu", niin kai siitä oikeusjuttu tuli? Olikohan asia taas ihan mustavalkoinen?
Kuinka moni teistä joutuu töissään TOISTUVASTI henkisesti pahoinpidellyksi? Lyönnit pystyyy usein vielä väistämään, mutta miten se henkinen puoli? Huorittelu ja haukkuminen on jokapäiväistä. Kuin myös räkiminen. Kuinka moni teistä joutuu työssään TOISTUVASTI omaisten haukuttavaksi? Kuinka moni teistä joutuu työssään toistuvasti puolustamaan omaa ammatti- etiikkaansa ja ammattitaitoaan? Kuinka moni teistä joutuu raskaan työpäivän jälkeen lukemaan netistä, kuinka ei sittenkään tehnyt mitään oikein?
Luuletteko te, että minä tai työtoverini jätämme sairaan ihmisen pyörätuoliin paskat housuissa, koska on olemassa joku vaippasääntö tai koska meillä on kiire kahville? Kuinka moni teistä lähtee kahvitauollaan tekemään työasioita? Minä lähden. Tänäänkin. Ja huomenna. Koska se on minun työtäni.
Miten te kuvittelette, että me hoitajat vastaamme lääkemääräyksistä?
Miten te voitte ajatella, että kun saattohoidamme ihmistä, niin jätämme hänet ilman ravinteita ja nesteitä? Miten te voitte uskoa tuollaisia juoruja?
Miksi minä tai minun työyhteisöni kiusaisi vanhaa sairasta ihmistä? Mitä me siitä saisimme?
Sairaaloissa kaikille tehdään samaa ruokaa. Miten se muuttuu oksettavaksi paskaksi siinä välillä kun se kulkee vanhukselle? Samoin useat vanhainkodit toimittavat ruoan lähi-päiväkoteihin. Miten se ruoka joka on hyväksi pienelle kasvavalle ihmiselle, on yhtäkkiä pahaksi vanhukselle?
Haluan, että mietitte seuraavaa: Joka kerta kun kuulette jotain juoruja vanhusten hoidosta, miettikää seuraavaa. Onko jutun kertojalla syytä huonoon omaantuntoon? Onko hän itse omainen? Voisiko hän käydä useammin? Verhoaako hän huonon omantuntonsa vanhainkodin hoitajien haukkumiseen?
Menen nyt leikkimään lapseni kanssa. Onneksi minua lämmittävät tänään saadut kiitokset joiltakin asukkailta. Ne jotka vielä pystyvät; kiittävät hoidosta.
Erästä asukasta lainaten: "Mitäköhän hyvää olen elämässäni tehnyt, kun olen tänne teidän passattavaksenne päässyt."
Hoitsu
Ps. Tottakai korjattavaa löytyy ja paljon, mutta koska jutut alkoivat olemaan niin sairaita ja sadistisia oli pakko kirjoittaa myös niistä hyvistä puolista.
Pps. Sinä jonka isoisä? oli hukassa jossain varastorakennuksessa? Mitä? Millaisia omaisia te olette? Jos minun isoisäni olisi ollut 2 päivää hukassa jossain varastossa, olisin ollut ensimmäisten joukossa etsimässä....Eri asia on tietenkin, jos ette olleet käyneet ja saitte tietää asiasta vasta myöhemmin... Mutta tottahan toki te olitte käyneet....eikö vain???