kyllä

[taas]

suututtaa ..

Olemme seurustelleet likimiten kaksi (2) vuotta,välillä minusta tuntuu ettei tästä tule yhtikäs eikä mitään !
Emme asu yhdessä mutta vietämme melkolailla kaiken vapaa-ajan yhdessä,voimme keskustella mistä vain,rakastelu sujuu paremmin kuin hyvin......
Elikkä ei pitäisi olla valittamista ...
Joskus minusta vain tuntuu että miehelläni on ns. toinen elämä, jossain ,minne minulla ei ole asiaa ...mistä minun ei tule tietää ..
Välillä epäilen vieraita naisia, toisinaan taas ...en tiedä mitä !?
Minäkin haluan vapautta ja omaa aikaa, tarvitsen sitä !!
Mutta mielestäni kuuluu kertoa toiselle osapuolelle mitä tekee ja minne menee ... ? ?
mieheni taas haluaa mennä ja tulla, selittelemättä ...

Mitä olette mieltä ?

 

[Vesta]

Kirjoitit: ""vietämme melkolailla kaiken vapaa-ajan yhdessä""

Milloin mies tapaisi niitä vieraita naisia tai eläisi sitä ns. toista elämää?

Ja jos itsekin haluat vapautta ja omaa aikaa, niin en nyt ymmärrä, mistä kenkä puristaa? Mistä asioista hänen kuuluisi kertoa sinulle?

 

[häh]

Sanot että

""... voimme keskustella mistä vain...""

JA että

""Mutta mielestäni kuuluu kertoa toiselle osapuolelle mitä tekee ja minne menee ... ? ?
mieheni taas haluaa mennä ja tulla, selittelemättä ...""

Ymmärrätköhän itsekkään että tuossa on pieni ristiriita. Siis keskusteletteko vai ette... tiedätkö edes itsekkään?

 

[taas]

niin ... tässä yksi esimerkki sinulle

Itse käyn tanssitunneilla kaksi (2) kertaa viikossa , siinä luiskahtaa aina koko ilta, jos ja kun satun kysymään mieheltäni ,mitä hän on puuhastellut kyseisenä iltana saattaa vastaus olla : ei kuulu sulle !
En kysy sitä siksi että haluan kontroloida vaan ihan silkasta mielenkiinnosta ....
Itse ole kovinkin avoin ja kerro lähestulkoon kaiken mitä puuhastelen ... vastaus , ei kuulu sulle, aiheutta minulle pahaa mieltä .... syyttäkö ?

 

[Jokaisella]

ihmisellä - niin miehellä kuin naisellakin - on oikeus omaan elämään, mihin kenelläkään muulla ei ole asiaa. Se ei tarkoita epäluotettavuutta, jos kaksi ihmistä ovat sitoutuneet toisiinsa. Se on sitä riippumattomuutta eli ei ole läheisriippuvainen toisesta ihmisestä.

Nyt kyllä lähtisin omaa nuppia fiksaamaan, jos moista ajattelet ja puhuisin asiat/tunteet rehellisesti auki miehelle. Jos ette ole situoutuneita toisiinne, niin se on se asia, mistä kannattaa puhua. Kun on sitoutunut, niin molemmat voivat toteuttaa itseään myös ilman toista, luottamuksella. Keskustelkaa!

 

[Vesta]

Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kommentoida, että suhteeseen tulee turhaan ristiriitoja, jos lähtee soveltamaan omia ajatuksiaan ja halujaan parisuhteen käytännöiksi ilman, että keskustelee niistä avoimesti ja suoraan kumppaninsa kanssa.

Älä siis pahastu siitä, jos mies ei ole halukas vastaamaan uteluihisi, ennen kuin kerrot hänelle, mitä avoimuus hänen menemisistään merkitsisi sinulle.

Sinun täytyy kuitenkin ymmärtää, että hän voi kokea utelusi ""kyttäämisenä"" tai kontrollointihaluna (ihmiset ovat erilaisia ja toisilla on suurempi tarve ns. omaan tilaan kuin toisilla).

Jos teillä menee hyvin - niin kuin kirjoitit - miettisin sinuna kuitenkin, mitä saavutat sillä, että painostat hänet ""raportoimaan"" ajankäytöstään. Tuleeko olosi jotenkin turvallisemmaksi vai siirrytkö vain miettimään, puhuuko mies totta?

Jos mies näet pitää rinnallasi muita suhteita, hän ei todennäköisesti kertoisi niistä sinulle, vaikka sopisitte mitä.

 

[taas]

...ajattelen juuri kuten kirjoitit ... tarvitsen itselleni sitä omaa aikaa ja suon sen myös hänellekkin ...itse olen hyvin avoin, ehkä liiankin ..? ja vaadin sitä myös toiseltakin...

Mukavaa päivän jatkoa ja kiitoksia kovasti mielipiteistäsi !

Ps. olen ulkosuomalainen joten kirjoitus tapani on ehkä hiukan omituinen, kiitos että jaksoit lukea