Kyllä uskovaisten lapsi on huonommassa asemassa kuin muut.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja uskovaisen lapsi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

uskovaisen lapsi

Vieras
Koska esim. vanhemmat kieltävät monia asioita joita ei koulu ja päiväkoti-ikäinen saa tehdä. Siinä lapsi joutuu helposti kiusatuksi. Voi kun säälin uskovaisten lapsia.
 
No, mun iskä kun tuli uskoon niin lopetti ryyppäämisen ja hakkaamisen, eikä mun ja äitin tarvinnu enää lähtee kotoo pakoon, et meillä ainakin elämänlaatu parani huomattavasti.
 
Uskovaisia on varmasti moneen eri junaan, kuten muitakin ihmisiä. Jotkut ovat viimeisen päälle hihhuleita tiukkapipoja, toiset osaavat ajatella järjelläänkin.

Mä tiedän jopa jehovantodistajaperheen, jossa vanhemmat eivät vaadi teini-ikäistään käymään siellä niitten kokoontumisissa ja sanoivat vaan että ei sitten, kun lapsensa ilmoitti ettei se halua kuulua siihen uskontoon. Toi tyttö on mun oman tyttäreni ystävä.
 
Mä en saanut leikkiä pienenä ei uskovaisten lasten kanssa, en katsella tv.tä, en käydä kirkossa lukemassa raamattua kun koulusta pyydettiin, en srk.n lasten kerhossa, en saanut syödä verituotteita en käydä rippikoulua, en käydä partiossa yms ja helluntailaiset vanhemmat mulla oli. Koulussa aika lailla syrjittiin ja kiusattiin tuon uskon takia. Toivoisin että kukaan ei tyrkyttäisi uskoaan lapsilleen vaan aikuisena lapset saisivat itse päättää.
 
Mulle ei tule nyt ainuttakaan asiaa mieleen, mitä en olisi saanut lapsena tehdä, mitä taas ei uskovat sai.

Eikä tuu mieleen mitään sellaistakaan asiaa mitä omat lapset ei saisi tehdä, mitä muut saa.
 
Mitkä niitä kieltoja nyt sitten on? Kun en itse tiedä vaikka meillä on uskovainen perhe ja vielä kahta eri uskontokuntaakin.

Halloween-aiheisiin juttuihin ja juhliin osallistuminen, limudiskot ja jos kotona ei hyväksytä tv:n katselua, lapsi on ihan pihalla siitä mitä muut puhuvat eri sarjoista ja hahmoista. Rippikoulu on ollut ainakin ennen semmoinen iso keskustelunaihe nuorten elämässä, mutta minulta jäi sekin väliin. Minun kavereistani moni aloitti partion samaan aikaan, mutta minä en päässyt, kun en kuulunut kirkkoon. Kirkon puolesta olisin varmaan kuitenkin päässyt, mutta vanhempani ajattelivat noin. Korttipelit olivat syntiä noina vanhoina aikoina, joten en osallistunut semmoisiin. Kun koulussa opetettiin todennäköisyyslaskelmia korttipakkaa esimerkkinä käyttäen, olin ihan paniikissa. Ei siinä auttanut kun isä selitti yhden kerran paljonko pakassa on mitäkin kortteja, en ollut yhtään varma että muistaisin ne. Onneksi kokeissa ei ollut korttipakkalaskuja, vaikka sitä pelkäsinkin. Penkkareihin en osallistunut enkä mennyt lakkiaisten jälkeen juhlimaan. Ne olivat minun omia päätöksiäni, kun minulla ei ollut kokemusta alkoholinkäytöstä ja pelkäsin että siitä tulee ongelmaa.

Minulla oli tosi ulkopuolinen lapsuus ja nuoruus uskovaisuuden takia ja vieläkin harmittaa ne kaikki asiat, mitkä jäivät kokematta sen takia. Jotkut uskovaisperheet ovat vaapamielisempiä, mutta säälin niiden perheiden lapsia, joilta kielletään kaikki mahdollinen ja opetetaan lapset ajattelemaan, että he ovat erilaisia valtaväestöön nähden.
 
Mulle ei tule nyt ainuttakaan asiaa mieleen, mitä en olisi saanut lapsena tehdä, mitä taas ei uskovat sai.

Eikä tuu mieleen mitään sellaistakaan asiaa mitä omat lapset ei saisi tehdä, mitä muut saa.

Komppaan täysillä. Itse koin sen hyvänä asiana ja näin vanhempana vieläkin muistan lapsuuttani lämmöllä vaikken itse juuri uskonnollinen olekaan. Vanhemmat eivät juoneet eivätkä rillutelleet, iltarukoukset ym. toivat lapsuuteen sisäistä turvaa ja rauhaa. Meidät kasvatettiin pasifistisesti joka on kantanut todella pitkälle näin aikuisena.

Monella ei-uskonnollisen perheen kaverilla oli paljon tiukemmat säännöt kuin meillä. Ja enpä koskaan joutunut tai antautunut uskonnollisen käännytyksen valtaan, sen sijaan moni ateistiksi itseään tituleeraava ikätoveri katsoi asiakseen pilkata meidän uskoamme kovin sanoin ja todistella oman maailmankuvansa paremmuutta meidän vastaavaan.

Ja ei, emme kieltäneet evoluution olemassaoloa vaikka joku latvakakkonen näin aina uskonnollisista ihmisistä haluaa kuvitella.

Ei millään pahalla mutta nuo rankat yleistykset ja jonkun marginaaliryhmän samaistaminen näinkin suureen joukkoon antaa tekijästään aika rajoittuneen kuvan.
 
Halloween-aiheisiin juttuihin ja juhliin osallistuminen, limudiskot ja jos kotona ei hyväksytä tv:n katselua, lapsi on ihan pihalla siitä mitä muut puhuvat eri sarjoista ja hahmoista. Rippikoulu on ollut ainakin ennen semmoinen iso keskustelunaihe nuorten elämässä, mutta minulta jäi sekin väliin. Minun kavereistani moni aloitti partion samaan aikaan, mutta minä en päässyt, kun en kuulunut kirkkoon. Kirkon puolesta olisin varmaan kuitenkin päässyt, mutta vanhempani ajattelivat noin. Korttipelit olivat syntiä noina vanhoina aikoina, joten en osallistunut semmoisiin. Kun koulussa opetettiin todennäköisyyslaskelmia korttipakkaa esimerkkinä käyttäen, olin ihan paniikissa. Ei siinä auttanut kun isä selitti yhden kerran paljonko pakassa on mitäkin kortteja, en ollut yhtään varma että muistaisin ne. Onneksi kokeissa ei ollut korttipakkalaskuja, vaikka sitä pelkäsinkin. Penkkareihin en osallistunut enkä mennyt lakkiaisten jälkeen juhlimaan. Ne olivat minun omia päätöksiäni, kun minulla ei ollut kokemusta alkoholinkäytöstä ja pelkäsin että siitä tulee ongelmaa.

Minulla oli tosi ulkopuolinen lapsuus ja nuoruus uskovaisuuden takia ja vieläkin harmittaa ne kaikki asiat, mitkä jäivät kokematta sen takia. Jotkut uskovaisperheet ovat vaapamielisempiä, mutta säälin niiden perheiden lapsia, joilta kielletään kaikki mahdollinen ja opetetaan lapset ajattelemaan, että he ovat erilaisia valtaväestöön nähden.

Kyllä tuota vastaavaa on ihan tavallisissakin perheissä. Tiedän jopa tapauksia joissa lapsia on kielletty leikkimästä ns. alempaan sosiaaliluokkaan kuuluvien lasten kanssa. Ja ihan tiedeuskovaisia ovat, ei mitään hihhulointia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;28715600:
pakko sanoo, että mua kans säälittää. eivät saa osallistua teattereihin, ei musiikkitapahtumiin yms.

Aika monet festarit tuli käytyä ja esitykset nähtyä.

Jos tuo on olevinaan sarkasmia niin aika heikkoa sellaista.
 
Halloween-aiheisiin juttuihin ja juhliin osallistuminen, limudiskot ja jos kotona ei hyväksytä tv:n katselua, lapsi on ihan pihalla siitä mitä muut puhuvat eri sarjoista ja hahmoista. Rippikoulu on ollut ainakin ennen semmoinen iso keskustelunaihe nuorten elämässä, mutta minulta jäi sekin väliin. Minun kavereistani moni aloitti partion samaan aikaan, mutta minä en päässyt, kun en kuulunut kirkkoon. Kirkon puolesta olisin varmaan kuitenkin päässyt, mutta vanhempani ajattelivat noin. Korttipelit olivat syntiä noina vanhoina aikoina, joten en osallistunut semmoisiin. Kun koulussa opetettiin todennäköisyyslaskelmia korttipakkaa esimerkkinä käyttäen, olin ihan paniikissa. Ei siinä auttanut kun isä selitti yhden kerran paljonko pakassa on mitäkin kortteja, en ollut yhtään varma että muistaisin ne. Onneksi kokeissa ei ollut korttipakkalaskuja, vaikka sitä pelkäsinkin. Penkkareihin en osallistunut enkä mennyt lakkiaisten jälkeen juhlimaan. Ne olivat minun omia päätöksiäni, kun minulla ei ollut kokemusta alkoholinkäytöstä ja pelkäsin että siitä tulee ongelmaa.

Minulla oli tosi ulkopuolinen lapsuus ja nuoruus uskovaisuuden takia ja vieläkin harmittaa ne kaikki asiat, mitkä jäivät kokematta sen takia. Jotkut uskovaisperheet ovat vaapamielisempiä, mutta säälin niiden perheiden lapsia, joilta kielletään kaikki mahdollinen ja opetetaan lapset ajattelemaan, että he ovat erilaisia valtaväestöön nähden.

Mulla ei ollut mitään kieltoja lapsena mutta minulla oli aika paljon lisäksi kaikkea mitä muilla ei ollut. Toki monilla on noita rajotteita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kolmekymppinen isä;28715617:
Aika monet festarit tuli käytyä ja esitykset nähtyä.

Jos tuo on olevinaan sarkasmia niin aika heikkoa sellaista.
tuo ei ollut mitään sarkasmia, jos sä oot saanut, niin oot sanut käydä festarit yms. ole tyytyväinen.
mutta tiedän valitettavan ison lauman lapsia, jotka ei ole saaneet mennä esim. kouluretkellä teatteriin katsomaan LASTEN NÄYTELMÄÄ, TAI JOHONKIN MUSIKAALII, JOKA ON LAPSILLE TARKOITETT, vaan nämä lapset on raahattu johonkin museoon siksi aikaa, tai ovat peräti joutuneet jäämään kouluun
 
Halloween-aiheisiin juttuihin ja juhliin osallistuminen, limudiskot ja jos kotona ei hyväksytä tv:n katselua, lapsi on ihan pihalla siitä mitä muut puhuvat eri sarjoista ja hahmoista. Rippikoulu on ollut ainakin ennen semmoinen iso keskustelunaihe nuorten elämässä, mutta minulta jäi sekin väliin. Minun kavereistani moni aloitti partion samaan aikaan, mutta minä en päässyt, kun en kuulunut kirkkoon. Kirkon puolesta olisin varmaan kuitenkin päässyt, mutta vanhempani ajattelivat noin. Korttipelit olivat syntiä noina vanhoina aikoina, joten en osallistunut semmoisiin. Kun koulussa opetettiin todennäköisyyslaskelmia korttipakkaa esimerkkinä käyttäen, olin ihan paniikissa. Ei siinä auttanut kun isä selitti yhden kerran paljonko pakassa on mitäkin kortteja, en ollut yhtään varma että muistaisin ne. Onneksi kokeissa ei ollut korttipakkalaskuja, vaikka sitä pelkäsinkin. Penkkareihin en osallistunut enkä mennyt lakkiaisten jälkeen juhlimaan. Ne olivat minun omia päätöksiäni, kun minulla ei ollut kokemusta alkoholinkäytöstä ja pelkäsin että siitä tulee ongelmaa.

Minulla oli tosi ulkopuolinen lapsuus ja nuoruus uskovaisuuden takia ja vieläkin harmittaa ne kaikki asiat, mitkä jäivät kokematta sen takia. Jotkut uskovaisperheet ovat vaapamielisempiä, mutta säälin niiden perheiden lapsia, joilta kielletään kaikki mahdollinen ja opetetaan lapset ajattelemaan, että he ovat erilaisia valtaväestöön nähden.

Mulla oli myös nuo samat jutut kiellettyjä.
 
Joo, no naapureiden lestadiolaisilla lapsilla ei tosiaan paljon kieltoja tunnu olevan. Kiusaavat muita millon mistäkin, tekevät mitä sattuu, ajelevat keskellä tietä pyörillä ja näyttävät keskisormea. Että juu, ei oo paljon kieltoja ilmeisesti jaettu! :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;28715625:
tuo ei ollut mitään sarkasmia, jos sä oot saanut, niin oot sanut käydä festarit yms. ole tyytyväinen.
mutta tiedän valitettavan ison lauman lapsia, jotka ei ole saaneet mennä esim. kouluretkellä teatteriin katsomaan LASTEN NÄYTELMÄÄ, TAI JOHONKIN MUSIKAALII, JOKA ON LAPSILLE TARKOITETT, vaan nämä lapset on raahattu johonkin museoon siksi aikaa, tai ovat peräti joutuneet jäämään kouluun

Subjektiivista toki mutta en tuntenut yhtään uskovaisen perheen lasta joka ei olisi saanut tehdä sitä mitä muutkin. Eri asia ehkä jos asut vl-vyöhykkeellä.
 
Ei ollut koskaan mitään kietoja vaikka uskovaisesta perheestä olenkin lähtöisin. Ainoat erot muihin saman ikäisiin oli nuoruudessa se, että en polttanut enkä juonut, ja sekin omasta tahdosta kiinni. Eikä nuorten kuulukaan polttaa tai juoda.
 
Nyt eletään 2000 lukua. Omat lspsesi saa elää vapaasti vaikka itse olen uskossa.
Meillä ei ole tuota kielto listaa mitä ylemmä mainittu.

Itse elin kyllä rajoitteisen lapsuuden. Sitä en halua omilleni.
 
Mun vanhempani olivat helluntailaisia ettei pelkästään lestadiolaisia ole kieltoja.
mun serkku on helluntalainen, mutta hän taas ei ole koskaan rajoittanut lasten menemisiä tai tekemisiä. ei ole kieltänyt diskoja tms. muita menoja, ei ole myöskään repinyt pelihousuja, ei myöskään sen takia, jos hänen aikuiset lapsensa, joskus käyvät ravintolassa tai muuten ottavat viinaksia.
 
Itselläni lapsuudesta muistoja sekä lestoista että hellareista. Lestat kuului ihan joukkoon koulussa vaikka niillä oli ehkä vapaa-aikana omat juttunsa. Hellaritytöt oli ihan suosittujakin ja saivat leikkiä ja olla ei-hellareiden kanssa. Itse olen ev.lut kristitty ja en kovin rajoita ulkoisia tapoja, toivon lapsistani tulevan empaattisia ja moraalisia ihmisiä.
 

Yhteistyössä