Kyllä käy kateeksi välillä yh-kaveriani...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja plaah
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja plaah:
Työttömänä, tyttärensä kanssa kotona. Saa pitää 2-3 pävää viikosta lastaan hoidossa ja ilmaiseksi, koska yksinhuoltaja..
Mulla 2 vaativaa uhmaikäistä. Mies tekee pitkää päivää. Ei puhettakaan että saisin itse joskus vapaa-aikaa! Siis todella harvoin! Tietty jos haluaisin voisin lähteä iltaisin kun lapset saanut untenmaille, mutta pitää itselläkin joskus nukkua. Kaverini mainostaa kuinka pääsee shoppailemaan/saa pitää kunnon siivouspäivän/kyläilypäivän jne rauhassa, mulla ei siis koskaan sellaiseen mahiksia. Kyllä osaa ketuttaa joskus...

Minä taas jaksan ihmetellä, miten yh:t jaksaa sen vastuun ja "yksinäisyyden"! Kaikki aamut ja illat huolehdit ja yöt. Viet lääkäriin ja suunnittelet kesälomareissut. Ei kannata kuule kadehtia!!
 
Miksi pitää hyökätä toisen silmille jos toinen vähän purkaa ja tuulettaa tunteitaan?

Paljon on tilanteita joissa ihmiset hieman kadehtivat toisiaan, miksi se on väärin sanoa ääneen?

Ei se tasaista auvoa ole mitenkään päin. Kun lapset oli pieniä ja hain heille hoitopaikkaa ainut mitä mulle tarjottiin oli hoitopaikka tuolla kuntakeskuksessa suuntaansa 25 km. Vähän aikaa yritin (noin ½ vuotta) hakea hoitajaa kotiin, ei löytynyt. Joten hoidin lapset ja tein työt ja mies teki pitkää päivää ja mie jumissa kotona ja meillä on siis maatila. En ollut aina kovin iloinen kun yhden lapsen yh siskoni työnsi pikkuisensa mulle hoitoon, mutta en tuntenut voivani kieltäytyä koska muuten hän olisi vienyt lapsensa vanhempiemme luo jotka eivät olisi joka viikonloppu jaksaneet häntä hoitaa. Ja minkä takia? Jotta pääsi baariin ja metsästämään uutta miestä tai viettämään laatuaikaa sen kuukauden komistuksen kanssa. Joten tajuan mitä ap tarkoittaa.
 
Mikä hemmetti siinä on, että täällä sataa nykyään paskaa niskaan aina. En ole ap, mutta ymmärrän fiilikset täysin. Jokaisella on oikeus olla väsynyt joskus, oli sitten yh tai perheellinen.
 
mulla on myös kaksi pientä lasta ja yrittäjämies joka tekee pitkää päivää. silti ei tulis mieleenkään olla kateellinen yh:ille. he joutuvat ottamaan kaikesta vastuun yksin ja jo sen takia minusta on helpompaa kun on toinen aikuinen tukena vieressä- tollaset vapat olisivat kivoja mutta kyllä mulla vaakakupissa painaa enempi se että on rakas vierellä ja on myös hyvä isä.

ja en kyllä usko että läheskään joka yh:n elämä on tuollaista, päinvastoin. syvät kunnioitus vaan yh:t!
 
oon kohta ollu 2,5vuotta 3lapsen yh...ja olen ollut kotona lasteni kanssa koko ajan..nuorin täytti juuri kolme vuotta..exä ottaa lapset noin kerran/kk yöksi...eli minulla ei ole juuri omaa aikaa...paitsi silloin kun osa lapsista on kerhossa,voin olla vain yhden kanssa ja sekin on arjen luxusta=)Mutta en pidä vapaa-aika pulastani mitään stressiä...on sitä sitten joskus myöhemmin,kun lapset kasvaa:)
 
Jos miehesi on töissä aamusta iltaan 7 päivänä viikossa niin onhan teillä oltava rahaa lasten hoitomaksuihin! Vai mitä ihmettä se miehesi siellä töissä tekee jos ei kunnon palkkaa saa?
 
Turhaan kadehdit kaverias. Tuskin silläkään helppoa on. Sulla on sentään mies jolle voit "valittaa" raskaasta päivästäsi ja lasten kiukuttelusta ja jakaa senkin ajan minkä kotona on lastenhoidossa. Ystäväsi tuskin niin pystyy tekemään. Ja joo en ole yh. Ajattelin vaan, että koita laittaa ittes hänen asemaan ja mieti onko se helppoa? Koska itse osaan kuvitella sen verran, että tuskin on.
 
Mä en kadehdi ketään joka kasvattaa yksin lastaan/lapsiaan, vaikka mies todella paljon töitä tekeekin. Se että hän on henkisesti tukemassa lastenkasvatusta ja niitä vähän rankempia hetkiä ja päiviä on mulle äärettömän tärkeää. Kuten myös se tieto, että nämä kaksi pientä ihmisenalkua voivat luottaa ja tukeutua isäänsä, ja että hän on heille hyvä esimerkki miehestä ja isästä ja rakastaa ja huoltaa heitä.

:heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja hei:
mulla on myös kaksi pientä lasta ja yrittäjämies joka tekee pitkää päivää. silti ei tulis mieleenkään olla kateellinen yh:ille. he joutuvat ottamaan kaikesta vastuun yksin ja jo sen takia minusta on helpompaa kun on toinen aikuinen tukena vieressä- tollaset vapat olisivat kivoja mutta kyllä mulla vaakakupissa painaa enempi se että on rakas vierellä ja on myös hyvä isä.

ja en kyllä usko että läheskään joka yh:n elämä on tuollaista, päinvastoin. syvät kunnioitus vaan yh:t!

Sinä olet oikeasti ihana ja empaattinen ihminen :)
 
kyllä olen välillä itsekin "kateellinen" naapurin yh:lle, kolme lasta joista jokainen kerran kuussa pois kotoa kunnan järkkäämäs sijaisperheessä, sit muina vkonloppuina ovat hänen vanhemmillaan tai isän vanhemmilla.

Ei puuhaa lastensa kanssa mitään, me vahditaan niitä hänenkin puolestaan, kun ovat pihamaalla. Harrastuksissa on aikaa juosta, kun vanhempansa hoitavat silloin. Tai sit lapset on keskenään. Huomattavasti enemmän vapaa-aikaa uuden miesystävänsä kanssa kahden kuin meillä. Mut toisaalta, oma elämäni on sen oman ajan puutteesta huolimatta mun ja tykkään siitä kyllä. Välillä vaan kummastuttaa kun ei hällä muka oo omaa aikaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja piina:
Mä oon joskus kadehtinut yh:ta, joilla siis isä/äiti kuvioissa mukana, kun saavat joka toisen viikonlopun ihan itselleen.

niin mäkin..tosin,jos tytön isä asuis Suomessa niin ihan varmasti tyttö olisi hänen luona ainakin silloin tällöin..ja ei tartteis tytönkään ( ehkä ) viettää suurinta osaa lomistaan yksin/kavereiden seurassa,kun yh-äiti käy töissä..
 
ai kun kiva mä olen yh ja en saa lapsia muuallle kun päivähoitoon työn ajaks ja siitäkin pitää vähän maksaa vaikkei iso palkka ookkaan. ja kukaan ei hoida lapsia paitsi mä24/7 oon lasten kanssa ja toinen on vaikeavammainen edes siihen en saa apua sossusta en pääse edes jumppaamaan kerran viikos : (
 
mulle tosin sossu sano et jos mä ite olisin sosiaali tapaus eli suksisin vaikka kaljalle ja jättäsin lapset keskenään niin silloin saisin tukea ja päähän silitytstä mut kun hoitaa asiat kunnolla ni ei mitään kun kylmää kättä.
 
Joo, mäkin olin maailman huonoin äiti kun lapset meni päiväkotiin sinä päivänä kun kävin magneettikuvassa. Erään mamman mielestä lapset olisi pitänyt ottaa sairaalaan mukaan tai jättää kuvaus välistä. Enhän minä nyt helvetti niin itsekäs saanut olla. Mun lapset oli päiväkodissa ennen ja jälkeen diagnoosini, masennukseni ja lasten käytösongelmien vuoksi. Onneksi, sillä tarhan lausunnot vauhditti poikieni tutkimusten alkua.

AP, älä kitise. Ehkä ystäväsi ei nyt vaan ole sinulle kuitenkaan ihan kaikkea tilanteestaan kertonut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
mä kyllä kallistun kans sille kannalle että helpomalla saa apuja ja palveluja kun on yh.näin niinkun muutaman yh:n elämää seuranneena.Piste.

omaa ja parin kaverin yh-elämää seuranneena,kukaan meistä ei saa apuja tai palveluja..ihan ite on selviydyttävä,jopa niistä laskuista ;)
 
munkin käy kyllä kateeksi sun kaverias :D Vaikka olenkin yh

olen kahden lapsen opiskeleva yh, en pääse koskaan mihinkään muualle kuin kouluun, kuuntelen kaikki lasten kiukut yksin ja selvittelen riitatilanteet. En pääse koskaan edes baariin, koska minulla ei ole lapsenvahteja. Pienempi menee isälleen joka toinen viikonloppu, mutta isompi on 24/7 täällä (eri isät siis). Lapsien isovanhemmat asuvat 350 km päässä. Ei tukiverkostoa, koska olen muuttanut 4 vuotta sitten toiselle paikkakunnalle ja ystävät jäivät sinne. En pääse muuttamaan edes takaisin, koska sittenhän pienempi ei näkisi isäänsä.

No mut ei pidä valittaa, kun on kuitenkin maailman ihanimmat lapset :) Saan sitten elää ehkäpä noin 15 vuoden päästä omaa elämää. Nyt mennään näin...
 
No kylläpä täällä on hyvin asia otettu vastaan :D
Mä korostan vielä sitä, etten todellakaan olisi vaihtamassa puolia yh:n kanssa, kuvailen vain tuon tilanteen, kun itse 24/7 lasten kanssa, mies pitkää päivää töissä, mulla TODELLA vähän omaa aikaa. No, tää ystäväni kerskuu saavansa lapsensa 2-3 päivää viikosta hoitoon, ja itse saa "vähän" omaa aikaa tehdä, harrastaa jne... Tästä asiasta oli kyse, eikä kokonaisuudessaan yh:n elämästä, niinkuin monet tässä on alkaneet vääntämään ;) Mua se tilanne vaan ketuttaa välillä, sanokaa mitä sanotte!
 

Yhteistyössä