kuvat ex:stä, loukkaantuisitko sinä?

Minusta tässä on käyty kiinni ap:n tapaan tuoda asia esille, eikä enää mietitäkään itse asiaa. Tyypillistä suomalaisille; meillä ei ole oikeutta pukea asioitamme värikkäästi ja meillä ei ole oikeutta sanoa asioita suoraan. Meillä ei ole oikeutta edes arvostella anoppia. Juuri tällaisella käytöksellä, mitä juuri tässäkin ketjussa viljellään, tapetaan meistä itsetunto. kun lapsetkin kasvatetaan kulkemaan nurkissa ja olemaan hiljaa, niin aamen, se on siinä.

Ap on vahva ihminen, ei ole heikkoutta, jos kyseenalaistaa miehensä äidin käytöksen ja aivan syystä

 

"Juuri tällaisella käytöksellä, mitä juuri tässäkin ketjussa viljellään, tapetaan meistä itsetunto. kun lapsetkin kasvatetaan kulkemaan nurkissa ja olemaan hiljaa, niin aamen, se on siinä."

En ihan ymmärtänyt mitä ajat takaa? Oikeastiko jonkun itsetunto menee tällaisesta (tai millaisesta) käytöksestä? En huomannut missään, että lapsia olisi kaltoin kohdeltu tai opetettu kulkemaan nurkkia pitkin. Vai menikö koko kirjoituksesi pois itse aiheesta?

Minä olen äiti, anoppi, mummi. En itse koe kollektiivista loukkaantumista jos anoppeja noin yleisesti arvostellaan. Sehän on iankaikkinen vitsin aihe. Jos joku suorapuheisuudesta keskustelupalstoilla ottaa palon nenäänsä, niin ehkä silloin on syytä miettiä, että miksi juuri jokin asia särähti ikävästi, jopa itsetuntoon asti.

 

"Juuri tällaisella käytöksellä, mitä juuri tässäkin ketjussa viljellään, tapetaan meistä itsetunto. kun lapsetkin kasvatetaan kulkemaan nurkissa ja olemaan hiljaa, niin aamen, se on siinä."

En ihan ymmärtänyt mitä ajat takaa? Oikeastiko jonkun itsetunto menee tällaisesta (tai millaisesta) käytöksestä? En huomannut missään, että lapsia olisi kaltoin kohdeltu tai opetettu kulkemaan nurkkia pitkin. Vai menikö koko kirjoituksesi pois itse aiheesta?

Minä olen äiti, anoppi, mummi. En itse koe kollektiivista loukkaantumista jos anoppeja noin yleisesti arvostellaan. Sehän on iankaikkinen vitsin aihe. Jos joku suorapuheisuudesta keskustelupalstoilla ottaa palon nenäänsä, niin ehkä silloin on syytä miettiä, että miksi juuri jokin asia särähti ikävästi, jopa itsetuntoon asti.

Minun mielestäni asioista saa sanoa suoraan, mutta porukka alkoi haistattelemaan ap:lle hänen mielipiteestään.

 

Minun mielestäni asioista saa sanoa suoraan, mutta porukka alkoi haistattelemaan ap:lle hänen mielipiteestään.

Niin, tuo on muuten totta. Alettiin myös arvailemaan asian vierestä mm. sitä, että ap olisi olisi ollut toinen nainen ja rikkonut edellisen liiton. Mielikuvitus lentää!

 

Minä haluaisin, että tännekin tulisi parempi keskustelukulttuuri. Jos jollakin on oma mielipide, niin käydään keskustelua siitä mielipiteestä ja siihen johtavista asioista, eikä aleta haukkua ihmistä itsekeskeiseksi ja vaikka miksi mahdollisimman loukkaavasti. Tietysti tulee ylilyöntejä, mutta riidellään asiasta ja jätetään persoonat arvostelematta.

 

^Minusta taas on hyvin suomalaista, että keskustelu ei yhtään saisi kärjistyä eikä kukaan saisi olla eri mieltä. Keski- ja varsinkin Etelä-Euroopassa riidellään ja kädet heiluvat, mutta asia tulee ratkaistua kerralla. Jos ap haluaa vain itselleen myötämielisiä vastauksia tai eri mieltä ei saisi olla, niin miksi ylipäänsä kirjoittaa KESKUSTELUpalstalle. Voihan sitä vaikka avata blogin tai kirjoittaa päiväkirjaa, jos vain yhdenlaiset mielipiteet ovat sallittuja.

Minusta olisi vähän omituista nähdä mieheni exästä kuvia anoppilassa mutta onpa siellä jo nykyiselläänkin niin paljon omituista ettei niitä parane lähteä miettimään Oma anoppini on sitä ikäpolvea, että valokuvaamossa käytiin säännöllisesti ottamassa perhepotretti ja täydelliset sarjat omia ja lasten potretteja on siksi hyllynpäälliset täynnä. On sielläkin tapahtunut eroja, riitoja ja kuolemia mutta valokuvat ovat silti tärkeä pala menneisyyttä. Minusta ja miehestäni ei ole kuvaa ja anoppi on tästä ihan tuskissaan. Olenkin ottanut asiakseni, että ennen joulua pitää päästä valokuvaamoon.

Kyseessä on joka tapauksessa vain VALOKUVA, hyvä ihminen!

Se, onko kuva esillä vai ei, ei tule muuttamaan anopin mielipidettä tai asennemaailmaa mitenkään. Jos kuva on esillä sen takia, että esimekiksi lapsenlapsista on kiva olla kuvasarja vauvasta teiniin ja yhteiskuvan kehitysvaiheista ei ole muita kuvia joissa on vain lapset, niin asian pitäisi olla sinulle ok. Jos taas kuva on esillä siksi että anoppi haluaisi exän takaisin eikä hyväksy sinua, tämä asenne ei siitä miksikään muutu että yksittäinen valokuva laitetaan piiloon. Toisen asennetta taas et voi muuttaa mutta asiallisesti voit käyttäytyä kaikkia ihmisiä kohtaan.

Jos toisella on sinusta "torimuijan asenne", kuten asian empaattisesti ja kohteliaasti ilmaisit, niin älä itse vajoa yhtä alas äläkä varsinkaan oleta, että kaikki toisten toiminta olisi jotenkin kohdistettu sinuun ja toiset yrittäisivät jatkuvasti toiminnallaan viestiä jotain juuri sinulle. Anopin valokuvajärjestelyt eivät kuulu sinulle eivätkä oikeastaan miehellesikään himpun vertaa, aikuinen ihminen voi omassa kodissaan näet tehdä niinkuin tahtoo. Älä ole niin pikkumainen että loukkaannut vaan keskity elämässäsi muihin asioihin ja pidä anoppiin neutraalit ja kohteliaat välit.

 

No, täällähän on kovinkin rauhallista verrattuna palstaan missä vakionikillä kirjoittelen. Siellä ne kipinät vasta sinkoilevatkin!

 

asiasta sitten. Täällä vain kun pitäisi peesata aina ruikuttavia ja anoppia haukkuvia naisimmeisiä.

Miksi anopin pitäisi poistaa se poikansa kuvaushetkellä ollut perhekokoonpano hyllystään?
No kun ap loukkaantuu siitä!
Miksi ap loukkaantuu siitä? Ei mitään tietoa.
Ap kun ei suostu kertomaan mikä siinä kuvassa nyt niin kamalaa on, että siitä pitää herne nenään vetää.
Ai niin kaulailivathan ne silloiset puolisot toisiaan. Kaulailu, sehän se on paha juttu kun ollaan nyttemmin erottu. Voi luoja sentään.

Minun itsetuntoani miehen eksien kuvat anoppilassa eivät hetkauttaisi, eivätkä hetkauta suuntaan eikä toiseen. Anoppi pitää niitä kuvia esillä mitä itse haluaa omassa kodissaan. Niillä kuvilla on hänelle jotain merkitystä. Ehkä anoppi tykkäsi tuosta perhekokonaisuudesta, miniästään tms. Mikä tuossa nyt on niin kauheeta????

Mitä sitten, antaa anopin pitää sellaisia kuvia omissa hyllyissään kuin tykkää. Anopin kotihan se on.

Vai pitäisikö apn miehen sisarusten, veljien, kavereiden sun muiden joilla esim. se edellinen hääkuva on olemassa, heittää ne roskikseen. Eikä kertoa kenellekään että olihan se broidi/ystävä kerran aiemminkin aviossa.. mutta hys hys siitä ei saa puhua...

 

Hei, meillä on nyt mahdollisuus tehdä tästä megakeskustelu, tyyliin, "miksi miesystäväni ei ota koiriani autoonsa" (vai miten se meni) ja tulossa on tylsä risteily hytissä äidin ja lasten seurana

 

asiasta sitten. Täällä vain kun pitäisi peesata aina ruikuttavia ja anoppia haukkuvia naisimmeisiä.

Miksi anopin pitäisi poistaa se poikansa kuvaushetkellä ollut perhekokoonpano hyllystään?
No kun ap loukkaantuu siitä!
Miksi ap loukkaantuu siitä? Ei mitään tietoa.

Vastaus: lue alkup. teksti uudelleen, siinä on mainittu miksi loukkaannun

Ap kun ei suostu kertomaan mikä siinä kuvassa nyt niin kamalaa on, että siitä pitää herne nenään vetää.
Ai niin kaulailivathan ne silloiset puolisot toisiaan. Kaulailu, sehän se on paha juttu kun ollaan nyttemmin erottu. Voi luoja sentään.

V: niin ja voi hitsi, harrastivathan ne seksiäkin todistettavasti ainakin kolmesti, kun siitä on todisteena lapset.. oikeasti, tuo on aika matalaa!


Vai pitäisikö apn miehen sisarusten, veljien, kavereiden sun muiden joilla esim. se edellinen hääkuva on olemassa, heittää ne roskikseen. Eikä kertoa kenellekään että olihan se broidi/ystävä kerran aiemminkin aviossa.. mutta hys hys siitä ei saa puhua...

V: asioita ei ole pakko tietenkään ymmärtää jos ei halua.. voi heittäytyä tuolle linjalle, mitä yleensä pikkulapset harrastavat; lällättelyä. Minusta tuo tekstisi on tunneköyhää ja epäsivistynyttä puhetta, joka ei paljoa muiden tunteista piittaa, ei varmaan haittaa silloin vaikka itseäsikin kohtaan käyttäydytään samoin, se on silloin ihan luontevaa toimintakulttuuria siinä omassa pikku maailmassa.

 

Kumman vastauksen haluat? Oikean vai miellyttävämmän? Tuohon näennäisesti kahteen kysymykseen ei ole oikeaa vastausta ja uskon että miellyttävämmän tiedät itse paremmin kuin minä.

Kenen hienotunteisuus on kysymyksessä? Anopin vai ap:n?

Näennäisesti kysyt minulta mitä tarkoitan, mutta oikeasti haluat minun valitsevan kahdesta valmiiksi asettamastasi vastausvaihtoehdosta toisen. Valinta on sinun, ole hyvä!

Kenen hienotunteisuus on kysymyksessä?

Kirjoittaessani en tarkoittanut ketään.

Anopin vai ap:n?

Näistä kahdesta sen jolla on hienommat tunteet.

Kerätkää vain anopit hyllyihinne kuvat lapsistanne kaikkien ex:n kanssa. Toiset reagoi voimakkaammin ja toisia naurattaa. Uusi miniä, joka on raskaana, ei ehkä jaksa nauraa, mutta kyllä hänkin anoppia oppii ymmärtämään, jos oppii?

Sillä perusteella että en ole anoppi, ymmärrän ettei tämä informaatio ollut tarkoitettu minulle.

 

Kiitos paljon niistä tsemppaavista ja rakentavista kommenteista, joita kankean alun jälkeen alkoi sadella! Onneksi on olemassa niitäKIN ihmisiä aika paljon, jotka ajattelevat samallatavalla ja osaavat asettua toisen asemaan vaikkei omakohtaista kokemusta olisikaan. Nyt vetäydyn pois tästä keskustelusta ja toivon, että tulevaisuudessa asiat kääntyvät vielä toisin.
Yllätys oli miten törkeää ja rumaa kieltä täällä porukka käyttää ja aukoo päätään, ehkä tämä on sitten hyvä väylä joillekin suomalaisille syksyn masentamille purkaa aggressioitaan. Itse sanon kyllä myös asiani ehkä kärkevästi, mutta en lähde lällättely-linjalle ja hauku toista itsekeskeiseksi, aivottomaksi, isin ja äiti pilalle lellimäksi otukseksi, jos toinen asiansa asiallisesti esittää.. Mutta kaikenkaikkiaan sain vahvistusta omille ajatuksille ja nyt pois täältä myrkkykielten ulottumatomiin

 

Maailma on täynnä valokuvia.
Mummullani on kymmeniä hääkuvia, eronneiden, kuolleiden, uusissa naimisissa olevien, serkkujen silloisten ystävien, ties kenen kuvia sulassa sovussa kirjahyllyssään. Varmaan liki 80 vuotta niitä kerännyt.
Löytyy sellaistenkin ihmisten kuvia joidenka nimiä hän eikä kukaan muukaan enää edes tiedä/muista. Mutta hän tykkää katsella sitä kuvakokoelmaansa päivittäin. Tuo varmaan muistoja mieleen kuvissa olevista ihmisistä.

Joskus soittaa minulle kun mun jompi kumpi hääkuva on sattunut hänen käteensä pölyjen pyyhinnän yhteydessä. Siellä se mun eka hääkuva on ihan sulassa sovussa uusimman kanssa.

Välillä kysyy mitä "Pepelle" kuuluu..mun nykyinen mies on "Risto".. Vastaan "viimeksi juteltiin silloin ja silloin, hyvää vaan kuuluu, asuu yhä "Raijan" kanssa niinkuin jo viimeiset 8 vuotta on asunut".
Mitä siitä.

Miksi tämä yksi kuva on sinusta niin paha, että siitä kannattaa tehdä noin iso ongelma itsellesi?
Sehän on vaan valokuva.

 

Luin ketjun........yritin oikein ajatuksella. Minulle heräs kysymys siitä että kuinka erilaisia mahtavatkaan olla elämänkokemukset kirjoittajilla. Väitän että enemmän kokeneille moinen kuva ei merkkaa juuta eikä jaata. Elämä kun on mielestäni sitä että aina tullaan puolitiehen vastaan toista. Kun ei kerran tässäkään jutussa ole ollenkaan tiedossa että mitä on tapahtunut ap:n, miehen ja exän välillä, noin niinkuin elettyä elämää? Mitä on tapahtunut että asiat ovat tuolla mallilla. Varmaan moni kriittisestikin kirjoittanut voisi ymmärtää pakettia paremmin kun tapahtumat olisivat selvillä, mutta ap-han ei niitä halua edes kertoa.
Siinä mielessä ymmärrän kyllä anoppia, koti on juuri hänen, ei kenenkään muun, hänen tunteillaan rakennettu.

 

"Ja se lasten näkökulmako on se ainoa mikä sinun mieleesi tulee? ja sanot minun katselmukseni olevan kapea-alainen..? se että pitäisi pitää entisestä perheestä kuva esillä.. sitäkö ei voisi siirtää albumiin ja katsoa sieltä? se että mies kokee olonsa epämiellyttäväksi kun näkee itsestään kuvan ihmisen kanssa jota toivoisi ettei koskaan olisi tavannutkaan? ja nykyinen kumppani, joka ei haluaisi tuota katsoa..? eikö ed.mainituilla asioilla ole mitään merkitystä...?"

Näkökulmiahan tulee mieleen monenlaistakin. Kieltämättä aika vahvana välittyy sinun itsekeskeisyytesi ja heikko itsetuntosi tuossa kuva-asiassa. Miehesihän on toki varmasti omaa mieltänsä myös, mutta hän ei ole täällä nyt ruikuttamassa. Itse vastauksessani yritin vain keksiä jonkinlaista syytä sille miksi itse vastaavassa tilanteessa saattaisin pitää jotain iänvanhaa menneisyyden kuvaa esillä vaikka se miten poikkeaisi nykytilanteessa. JOS olisin mummi joka itsepintaisesti pitäisin lapseni entisen suhteen perhekuvaa esillä huolimatta hänen uudesta suhteestaan, niin ainoa syy tähän olisi se JOS kokisin, että lastani todennäköisesti rakkaampien lastenlasteni rikkoontunutKIN perhe merkitsi minulleKIN joskus jotakin koska se merkitsi heille joskus jotakin. Tämä olisi ainoa syy, jonka vuoksi ITSE kuvitteellisessa vastaavassa tilanteessa pitäisin tuollaista kuvaa esillä.

Toki sinun anopillasi voi olla muita syitä. Ehkä yksinkertaisesti se, ettei pidä sinusta eikä tulevasta lapsestanne. Ehkä hän on luonnevikainen. Ehkä hän on tunnevammainen. Ehkä hän on psykopaatti. Ehkä hän on mitä hän on. Ei meistä täällä kukaan häntä tunne eikä hän ole täällä kertomassa syitään. Voimme vain arvailla asioita sinun itsesi kirjallisesti muotoilemasta mielikuvasta liikkeelle lähtien, kuten hyvin usein keskustelupalstoilla ajatuksia vaihtaessa on tapana.

Sinuna en kirjoittaisi keskustelupalstalle, jos mielisin vain kirjoituksia ja mielipiteitä omasta näkökulmastani pelkästään. Katkeraksi nimittely kertoo varmaankin enemmän itsestäsi, kuten oletkin näissä monissa viesteissäsi jo tuonut esiin. Totuuttahan meistä täällä ei kukaan pysty sinulle tarjoamaan, sillä emme ole anoppisi (thank god). Keskustelupalsta yleensä toimii niin, että sinä kirjoitat tänne tilityksesi ja pyydät kommentteja. Tämän jälkeen ihmiset vastaavat joko omista kokemuksistaan tai yrittäen pohtia asiaa muuten tarjoten erilaisia näkökulmia. Niistä on turha kiihtyä, vaikka ne eivät olisikaan sitä, mitä olisit toivonut tai itse etukäteen ajatellut. Jos et keskustelupalstan toimintatapaa kykene ymmärtämään, niin kannattaa jättää jatkossa kirjoittelu vähemmälle. Tai jos haluat vain yhdenlaisia vastauksia, niin laita se jo aloitusviestiin selkeästi esiin: "Tahdon vain vastauksia, jotka tukevat minun omaa näkökulmaani ja kokemusta."

 

Suomessa olevan vapaavalintaisen valokuvan oikea paikka voidaan varmuudella tietää.
Voidaan tietää hyviä paikkoja valokuvalle ja haluttaessa valita niistä paras.
Tämänkään keskustelun avulla ei voida tietää mikä olisi kaikkien mielestä paras paikka.

Kiitos paljon niistä tsemppaavista ja rakentavista kommenteista, joita kankean alun jälkeen alkoi sadella! Onneksi on olemassa niitäKIN ihmisiä aika paljon, jotka ajattelevat samallatavalla ja osaavat asettua toisen asemaan vaikkei omakohtaista kokemusta olisikaan. Nyt vetäydyn pois tästä keskustelusta ja toivon, että tulevaisuudessa asiat kääntyvät vielä toisin.

Voidaan myos tietää missä hyvässä paikassa ollessaan valokuva ei olisi oikeassa paikassa.
Toisin tämä asia ei meidän elinaikanamme käänny. Ajatus siitä ennen meitä syntynyt on, myös jälkehemme jää.

 

Sinuna en kirjoittaisi keskustelupalstalle, jos mielisin vain kirjoituksia ja mielipiteitä omasta näkökulmastani pelkästään. Katkeraksi nimittely kertoo varmaankin enemmän itsestäsi, kuten oletkin näissä monissa viesteissäsi jo tuonut esiin. Totuuttahan meistä täällä ei kukaan pysty sinulle tarjoamaan, sillä emme ole anoppisi (thank god). Keskustelupalsta yleensä toimii niin, että sinä kirjoitat tänne tilityksesi ja pyydät kommentteja. Tämän jälkeen ihmiset vastaavat joko omista kokemuksistaan tai yrittäen pohtia asiaa muuten tarjoten erilaisia näkökulmia. Niistä on turha kiihtyä, vaikka ne eivät olisikaan sitä, mitä olisit toivonut tai itse etukäteen ajatellut. Jos et keskustelupalstan toimintatapaa kykene ymmärtämään, niin kannattaa jättää jatkossa kirjoittelu vähemmälle. Tai jos haluat vain yhdenlaisia vastauksia, niin laita se jo aloitusviestiin selkeästi esiin: "Tahdon vain vastauksia, jotka tukevat minun omaa näkökulmaani ja kokemusta."

Kyllä surulliseksi vetää, jos tämä keskustelu oli tämän palstan valiota.

 

Kyllä surulliseksi vetää, jos tämä keskustelu oli tämän palstan valiota.

Keskustelu on hyvin avartava. Myös tämä no kertoo itsestään sellaista, mitä ei ehkä ajattele haluavansa tuoda julki. Välikommenteissa on melkoisesti ivaa anoppeja kohtaan. Ei ehkä persoona olekaan niin perhekeskeinen, kuin antaa ymmärtää. Vaimo, anoppi ja naiset saavat alentavia kommentteja. Omaa minää ehkä vain taidetaan nostaa lasten parasta ja perhe-eheyttä korostamalla.

Mutta tuo oli vain sivukommentti varsinaiseen aiheeseen. Jos anoppi olisi halunnut luopua poikansa perhekuvasta, niin hän olisi sen jo tehnyt. Anoppia kuva ei häiritse. Hänelle sillä on merkitystä. Ehkäpä pojan lapsista ei ole uudempia kuvia. Pääsevätkö he edes vierailemaan mummon luona? Ehkäpä valokuva perheestä, isästä ja äidistä yhdessä onkin tarkoitettu lasten katseltavaksi? Siinä voi olla heillekin paljon sellaista, mitä ei enää pystytä kuvaamaan.

Ehkäpä anopilla on sellaista viisautta, mitä uusi miniä ei itsekeskeisyydessään tajua. Onko kuva esillä arvokkaissa kehyksissään merkkinä siitä, että anopilla on oma tahto ja halu päättää asioistaan, esineistään ja omaisuudestaan. Ehkäpä tämä onkin juuri se seikka, mikä aloittajaa kismittää. Hän haluaisi itsensä ja oman lapsensa juuri noihin kehyksiin.

Miksi tällainen keskustelu ylipäätään siunautuu parisuhdepalstalle? Siitäkö syystä, että tilanne kuvaa hyvin uusiosuhteita, nyxän ja exän välillä olevaa ristiriitaa vallasta ja huomiosta? Jotkut nyxät vallan luulevat, että saadessaan miehen he samalla valloittavat koko valtakunnan ja heillä on oikeus teuhtaroida oman mielensä mukaan miehen asioiden lisäksi tämän lasten ja suvun kanssa sekä saada kunnioitusta ja arvonantoa ehkäpä enemmän kuin osana muutoin olisi.

Luultavasti mikään ei kuitenkaan koskaan muuta sitä asetelmaa, että ensimmäinen on aina ensimmäinen. Ensimmäinen vaimo on tehnyt anopista ehkä ensimmäistä kertaa anopin ja mummon. Poikansa on ehkäpä ollut ensimmäistä kertaa rakastunut, mennyt ensimmäistä kertaa avioon, tullut ensimmäistä kertaa isäksi. Ihminen muistaa ja haluaa muistaa elämänsä merkittävimmät tapahtumat. Siksipä nyxän kannattaisi tuollaisissa tilanteissa olla nöyrä ja tyytyä osaansa.

 

Arvokeskusteluhan tämä on, ja typilliseen tapaan tahmaa ja takkuaa väärinkäsitysten ryteiköissä.

Ehkäpä anopilla on sellaista viisautta, mitä uusi miniä ei itsekeskeisyydessään tajua. Onko kuva esillä arvokkaissa kehyksissään merkkinä siitä, että anopilla on oma tahto ja halu päättää asioistaan, esineistään ja omaisuudestaan. Ehkäpä tämä onkin juuri se seikka, mikä aloittajaa kismittää. Hän haluaisi itsensä ja oman lapsensa juuri noihin kehyksiin.

Sitä ei ehkä tarvitse kiistä etteikö mitä tahansa kehyksiä, valokuvapaperia ja väripigmenttiä sopisi olla ko. valoisassa paikassa näkyvillä, näytteillä, hyvin esillä.

Materiaalien arvolla ei ole mainittavaa arvomerkitystä. Aineettomaan kuvaan liittyy symbolinen arvo ja sen merkitys on suuri. Symbolin arvo näkyy valossa ja se on sijoitettuna huomattavalle paikalle. Näinollen arvon voi sanoa olevan HIOMATTAVA ja kuva edustaa kuvatun kohteen arvoa.

 

Jos anoppi sen kuvan avulla muistaa jotain hänelle itselleen tärkeitä onnellisia hetkiä ja aina kun hän ohimennen näkee kuvan, niin hänelle tulee hyvä olo. Joskus hän voi tarvita ja käyttää sitä psyykkaukseen, saadakseen muutettua tunteensa sekä epämiellyttävän olotilansa paremmaksi ja unohdettua ikävät asiat pois mielestään.

Jos anoppi on hienotunteinen ja rakastaa lastaan, niin oman poikansa pyydettyä kuvan poistamista, hän laittaa sen talteen piirongin laatikkoon ja otta kuvan esille ja katselee sitä silloin kun ja jos tarvitsee jotain psyykkausta.

Minustakin pointti on se että jos anopin oma lapsi pyytää että vanha hääkuva laitettaisiin jonnekin pois silmistä, olisi äidiltä hienotunteista omaa lastaan kohtaan tehdä niin (vaikka kuinka inhoaisi uutta miniää). Kuvan jättäminen pyynnönkin jälkeen näkyvälle paikalle on selkeä mielenosoitus sekä poikaa että tämän uutta vaimoa kohtaan.

Anopit - jos tunnistatte itsenne tästä, ottakaa opiksenne!

 

Jos anoppi on hienotunteinen ja rakastaa lastaan, niin oman poikansa pyydettyä kuvan poistamista, hän laittaa sen talteen piirongin laatikkoon ja otta kuvan esille ja katselee sitä silloin kun ja jos tarvitsee jotain psyykkausta.

Minustakin pointti on se että jos anopin oma lapsi pyytää että vanha hääkuva laitettaisiin jonnekin pois silmistä, olisi äidiltä hienotunteista omaa lastaan kohtaan tehdä niin (vaikka kuinka inhoaisi uutta miniää). Kuvan jättäminen pyynnönkin jälkeen näkyvälle paikalle on selkeä mielenosoitus sekä poikaa että tämän uutta vaimoa kohtaan.

Anopit - jos tunnistatte itsenne tästä, ottakaa opiksenne!

Ilmeisesti nyt ei ole kyse mistään hääkuvasta, vaan pojan perhekuvasta, jossa on hänen lisäkseen entinen vaimo, hänen lastensa äiti ja lapset, anopin lapsenlapset. Kuva on siis monimerkityksellinen. Kuvalla voi olla merkitystä myös muille anopin lähipiirissä, ei vain pojalle ja tälle nyxälle. Anopin lähipiiri ei ehkä muodostu vain tästä pojasta ja nyxästä. Siis toivottavasti ei!

 

Jos yleistäisin, niin ainakin itseäni tökkii tässä keskustelussa ja varsinkin aloituksessa tuo nyxän asenne ja kova halu mestaroida alueella, joka ei hänelle kuulu. Tarkoitan sekä fyysistä aluetta, anopin kotia että psykkista ja sosiaalista aluetta eli anopin mieltymyksiä, hänelle tärkeitä ja rakkaita ihmisiä ja hänen elämäänsä.

On varsin tavallista, että nyxä toimii (vaatii muita toimimaan) juuri noin kuin aloituksessa tapahtuu. Nyxillä on usein valtava halu käyttää valtaa ensin puolisoon ja sen jälkeen miehen lähipiiriin. Miksi juuri miehen lähipiiriin? Ihan sen havainnon pohjalta, että tämä on naispuolisten nyxien tapana.

Ehkä näin on ollut iät ajat. Paha äitipuoli on arkkityyppinen olento. Nyxä yleensä kohdistaa häikäilemättömyytensä miehen lapsiin, mutta esimerkkitapauksessa myös anoppiin, miehensä lasten isoäitiin. Se miksi miehen lapset sattuvat olemaan nyxän kaunan ja vihankin kohde, johtuu vain siitä, että he ovat osa exää. Nyksät, varsinkin toisena miehen elämään päässeet tai "tunkeutuneet" ovat tyypilliset hyvin hallitsevia ja hallitsemaan pyrkiviä. Vaikea tietää, mistä se johtunee, mutta tällainen ilmiö on tavallinen.

Jos tässä jonkin varoituksen lauseen kirjoittaisi, niin - anopit ja apet olkaa varuillanne poikienne uusien puolisoiden kanssa!

 

Minun mielipiteeni: kuvan esillä pitäminen on mielenilmaisu anopilta, ei oikein ole selityksiä enää sen jälkeen, kun oma poikansa on pyytänyt poistamaan kuvan näkösältä. Ko. perhettä ei siinä kokoonpanossaan ole enää olemassa ja se olisi kaikkien tervettä ymmärtää ja mennä elämässään eteenpäin. Anopilla hyvin todennäköisesti on kuvia lapsenlapsistaan muutenkin, joita laittaa esille.

AP:n motiviien ja persoonan ruotiminen tässä keskustelussa on ollut asiatonta, eikä mitenkään varsinaiseen kysymykseen liittyvää tyyliin "ap on sitä ja tätä kun edes kehtaa kysyä moista". Samoin tuo nykyisten puolisoiden taipumus siihen ja tuohon -luokittelu on hyödytönta yleistystä joka ei anna keskusteluun mitään lisäarvoa. Mutta kertoo toki paljonkin kommentoijasta itsestään...

AP: sinun ei tarvitse mennä kyläilemään anoppisi luo, kun kerran tuloksena siitä on vain pahaa mieltä. Ehkä vanhan ihmisen on vaikea ymmärtää että elämässä mennään eteenpäin, eikä sen tarvitse merkitä sitä että poikansa unohtaa lapsensa mentyään uusiin naimisiin.

Myös nykyistä puolisoa tulee kunnioittaa perheenjäsenenä, ei pelätä ja "yrittää laittaa paikalleen". Vaatii paljon enemmän mennä puolivalmiiseen perheeseen historioineen kaikkineen, kuin aloittaa alusta puhtaalta pöydältä.

Unohda anoppi, keskity siihen mikä sinulle ja perheellesi on tärkeää. Luulenpa vain, että viimeistään miehesi ja sinun yhteinen lapsesi avaa anoppisi silmiä.

 

Jos yleistäisin, niin ainakin itseäni tökkii tässä keskustelussa ja varsinkin aloituksessa tuo nyxän asenne ja kova halu mestaroida alueella, joka ei hänelle kuulu. Tarkoitan sekä fyysistä aluetta, anopin kotia että psykkista ja sosiaalista aluetta eli anopin mieltymyksiä, hänelle tärkeitä ja rakkaita ihmisiä ja hänen elämäänsä.

On varsin tavallista, että nyxä toimii (vaatii muita toimimaan) juuri noin kuin aloituksessa tapahtuu. Nyxillä on usein valtava halu käyttää valtaa ensin puolisoon ja sen jälkeen miehen lähipiiriin. Miksi juuri miehen lähipiiriin? Ihan sen havainnon pohjalta, että tämä on naispuolisten nyxien tapana.

Ehkä näin on ollut iät ajat. Paha äitipuoli on arkkityyppinen olento. Nyxä yleensä kohdistaa häikäilemättömyytensä miehen lapsiin, mutta esimerkkitapauksessa myös anoppiin, miehensä lasten isoäitiin. Se miksi miehen lapset sattuvat olemaan nyxän kaunan ja vihankin kohde, johtuu vain siitä, että he ovat osa exää. Nyksät, varsinkin toisena miehen elämään päässeet tai "tunkeutuneet" ovat tyypilliset hyvin hallitsevia ja hallitsemaan pyrkiviä. Vaikea tietää, mistä se johtunee, mutta tällainen ilmiö on tavallinen.

Jos tässä jonkin varoituksen lauseen kirjoittaisi, niin - anopit ja apet olkaa varuillanne poikienne uusien puolisoiden kanssa!

Luin aloituksen uudelleen ajatuksella ja en vieläkään löytänyt sieltä syytä miksi ap ei saisi tuntea niin kuin tuntee. Tietysti ap voisi tsempata itseään ja mennä anoppilaan kuin luolaan, jossa voi törmätä ihan mihin vain ja ohittaa toisen kyvyttömyydestä johtuvat asiat ja olla kuin ei olisi mitään tapahtunutkaan. Mutta kannattaako itseään ruoskia?

Epäilen vähän, että anoppi ei ole täysissä ruumiin ja sielun voimissaan. Olisiko elämä pysähtynyt valokuvan aikaan? Siinä valossa häntä voisi opastaa vähän paremmin ja vaikka seuraavalla kerralla kääntää se kuva seinään päin ja katsoa, että meneekö jakeluun. Uskoisin, että anoppi tajuaa asia vähitellen, kun saa sen sisäistettyä.

 

Minun mielipiteeni: kuvan esillä pitäminen on mielenilmaisu anopilta, ei oikein ole selityksiä enää sen jälkeen, kun oma poikansa on pyytänyt poistamaan kuvan näkösältä.

Jos anoppi haluaa ilmaista oman mielipiteensä, niin toki hänellä pitäisi olla siihen oikeus omassa kodissaan. Myös mielenilmaus olisi syytä huomata ja ymmärtää. Ei anopin tarvitnne totella poikaansa.

Ko. perhettä ei siinä kokoonpanossaan ole enää olemassa ja se olisi kaikkien tervettä ymmärtää ja mennä elämässään eteenpäin. Anopilla hyvin todennäköisesti on kuvia lapsenlapsistaan muutenkin, joita laittaa esille.

Valokuvat ovatkin yleensä muistoja menneestä . Elämä menee aina eteenpäin liittyen aiempaan.

AP:n motiviien ja persoonan ruotiminen tässä keskustelussa on ollut asiatonta, eikä mitenkään varsinaiseen kysymykseen liittyvää tyyliin "ap on sitä ja tätä kun edes kehtaa kysyä moista". Samoin tuo nykyisten puolisoiden taipumus siihen ja tuohon -luokittelu on hyödytönta yleistystä joka ei anna keskusteluun mitään lisäarvoa. Mutta kertoo toki paljonkin kommentoijasta itsestään...

Antaako anopin ruotiminen sitten jotain lisäarvoa. Ongelmahan on aloittajan. Hänelle tarjotaan apua ja neuvoja ongelmansa ymmärtämiseksi. Jotkut tarjoavat myös tukea. Pelkkä jeesaaminen ei kuitenkaan tässä tapauksessa poista ongelmaa, koska ap on heittänyt syyn ongelmasta anopille.

AP: sinun ei tarvitse mennä kyläilemään anoppisi luo, kun kerran tuloksena siitä on vain pahaa mieltä. Ehkä vanhan ihmisen on vaikea ymmärtää että elämässä mennään eteenpäin, eikä sen tarvitse merkitä sitä että poikansa unohtaa lapsensa mentyään uusiin naimisiin.

Tämä on hyvä neuvo. Kohdistuu suoraan ap:lle ko. kuvaongelman poistamiseksi. Poissa silmistä -poissa mielestä! (Epäilen vain, ettei kyse ole pelkästä kuvasta.)

Myös nykyistä puolisoa tulee kunnioittaa perheenjäsenenä, ei pelätä ja "yrittää laittaa paikalleen". Vaatii paljon enemmän mennä puolivalmiiseen perheeseen historioineen kaikkineen, kuin aloittaa alusta puhtaalta pöydältä.

Tämä on totta. Mistään ei toki tullut ilmi, etteikö anoppi kunnioittaisi nyxää. Jokainen ansaitsee toki kunnioituksensa itse. Siksi nyxän olisi hyvä ymmärtää paikkansa "puolivalmiissa" perheessä ja suvussa. Kyllä silloin on hyvä olla nöyrä mieluummin kuin kukkona tunkiolla.

Unohda anoppi, keskity siihen mikä sinulle ja perheellesi on tärkeää. Luulenpa vain, että viimeistään miehesi ja sinun yhteinen lapsesi avaa anoppisi silmiä.

Keskity ap parisuhteeseesi ja siihen, mikä teille on tärkeää. Siten voivat kaikkien silmät avautua, ja jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä omien havaintojensa ja tunteidensa pohjalta.