Kuuluuko esim. tälläinen itkuherkkyys raskauteen?

Olen ensimmäistä kertaa raskaana ja en normaalisti ole todellakaan herkkä loukkaantumaan kuin nyt raskaana ollessa.
Esim tänään tein ruokaa ja kysyin sitten mieheltäni että oliko hyvää ruokaa?mies vastas että oli,mutta liian rasvaista hänen makuun.Ja siitä sitten loukkaannuin ja pääsi itku
Ja yhtenä pvänä olin kiireissäni kuorinut omenan juustoveitsellä kun en ehtinyt etsiä kuorimaveitsiä ja siitä mies mainitsi niin itku pääsi silloinkin.
Ja ihan pienistä nämäkin,taitaa hormonit jyllätä

 

Täysin normaalia ) Mä porasin kun en saanut viilipurkkia auki D

 

Voi meitä naisia oletko miten pitkällä purjosipuli raskaana?

 

Mulla meni alku- ja keskiraskaus jotenki niin onnellisissa ja euforisissa tunnelmissa, en itkenyt enkä hermoillut, mutta auta armias nyt viimeisellä kolmanneksella.. Tuntuu että hermo menee joka asiaan hetkessä, en kestä mitään ihan mitättömiäkään asioita mitä ihmiset sanoo, tulee heti jotenki paha mieli, vaikka normaalisti en ottais kuuleviin korviini.. Onk tää nyt sitä jotain herkistymistä äitiyteen, vai johtuuko vaan tukalasta olosta, en tiiä.. Mutta tosiaanki, kaikki itkuunpillahukset ja itkupotkuhepulit kuulunee asiaan

 

aloin itkemään jtn luontofilmiä ja jtn kuollutta oravaa tiellä kun mietin et se oli varmasti äiti orava ja sen poikaset nyt on yksin. itku pääs myös jos olin onnellinen/onneton...tai mitä vaan mielialoja

 

Mä en todellakaan ole mikään pillittäjä, mutta raskaana ollessani itkin mm. telkkarissa näkemälleni polvivaivaiselle (varsin hyvävoitiselle) koiralle ja myöhemmin terveelle possulle. En edes tiedä, mikä sen vaiva oli ollut, kun en nähnyt ohjelmaa alusta, mutta sen paraneminen sai mut silti itkemään. Samoin moni muu asia.

 

Tiedän erään naisen, joka itki sen takia, että lampaat olivat sateella ulkona. :,D

 

Mulla on pari kertaa päässyt itku myös tämän raskauden aikana. Esikoisen kanssa ei moista ollut koskaan. Lähinnä sellaisessa "ylikuormitustilanteessa", kun on esim päivän aikana useampi asia mennyt pieleen tai päivä on muuten ollut rankka/väsyttävä niin siihen päälle sen viimeisen niitin ei tarvitse todellakaan olla mitään mieltä ravisuttavaa että se itku sitten tulee

 

Voi meitä naisia oletko miten pitkällä purjosipuli raskaana?

23. viikko menossa P

 

Mä pidättelin tänään itkua, kun ajelin viemään lapsia päivähoitoon ja näin huomioliiviin pukeutuneita aikuisia kouluja ympäröivien suojateiden reunoilla turvaamassa pienten koululaisten matkaa. Aloin selittää näkemääni esikoiselle, mutta alkoi ääni väristä liikutuksesta ja piti keskittyä ajamiseen.

 

Olen itkenyt raskaana ollessani usein naurun perään. Eli jos olen nauranut jotain asiaa oikein makeasti, niin nauru onkin kääntynyt itkuksi. Itkua on ollut vaikea käsittää ja selittää.

 

Esikoista odottaessa mä en itkenyt mistään. En edes sillon kuin vauva syntyi. Nyt tässä tokassa raskaudessa tulee just noita ihme itkukohtauksia... Mies on ihan :O kun saatan suuttua siitä ettei ole laittanut kattilaa oikeaan paikkaan.

 

Mä en iteny sellasia juten auksemattomia purkkeja. Mut se kyl pisti poraamaan kun katoin luontodokkaria jossa pupu joutui saaliiksi...pupu rassu :'( Hassuja nää reaktiot raskaanaolevilla.

 

Hauskoja juttuja
Minä kun olen kova touhuamaan kotona ja tykkään että paikat on tip top jne...
Eilen illalla sit mietin et mitäköhän sitä vois ulkona tehdä kun sisällä ei voi kolistella kovin
miehen nukkuessa ja ehdotin puiden pinoamista.
Vastaus oli,sinä et todellakaan tuossa tilassa koske yhteenkään halkoon tai suutun.
Ja itkuhan minulla pääsi.
Mua oikeesti välillä suututtaa miehen liiallinen hyysääminen kun olen raskaana.
Tuntuu et normi askareet kohta kielletään.
Ei raskaus ole sairaus,tietty joillekkin se on niin vaikea että kielletään ja pitää levätä.
Tunnen kyllä omat rajani ja tiedän että loppuaikana kipujen vuoksi pystyn juuri ja juuri
kävelemään.