Kuulostaako tämä erityisopetusta tarvitsevalta lapselta? (sori pitkä vuodatus)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja erityislapsen äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

erityislapsen äiti

Vieras
Kyseessä eskarilainen, siis 6v.
Tykkää leikkiä, laulaa, riimitellä ja "taiteilla". Pitää esiintymisestä. Joitakin kirjallisia tehtäviä tehdessä tarvitsee hieman enemmän opastusta, lähinnä kertausta siitä mitä nyt seuraavaksi tehdäänkään. Osaa ne siis tehdä, mutta jää välillä hieman miettimään, että mitä pitikään tehdä. Tuntee kirjaimia, tavuja, joitakin sanoja. Ei vielä lue.

Sosiaaliset taidot on hyvät; osaa odottaa vuoroaan, ottaa kaverit huomioon, ei kiusaa eikä tee tahallisesti mitään konnailuja. On iloinen ja reipas. Jne.

Päiväkodin mielestä lapsen paikka olisi ehdottomasti pienryhmässä, koska hän ei ymmärrä ohjeita. Olivat esim. eilen pulkkamäessä ja lto oli sanonut, että yksi mäki vielä ja sitten sisälle. Jonon ensimmäinen (tämän 6v:n hyvä kaveri) oli laskenut mäen ja mennyt ulko-oven eteen odottamaan. Tämä "ongelmatapaus" oli katsonut, että koska kaveri meni jo, niin hänkin menee. Väärin! Olisi siis pitänyt ensin laskea se viimeinen mäki ja vasta sitten pois. Lapsi ei lto:n mielestä siis ymmärtänyt tätäkään ohjetta.

En enää tiedä mitä ajatella. Joka päivä palaute on "ihan hyvin on päivä mennyt" ja eilisessä palaverissa sitten heitettiin tuo tarve erityisopetuksesta pienryhmässä kuin märkä rätti päin kasvoja. Kotona ei ole mitään pulmia ohjeiden ymmärtämisessä.

Yksi lapsistani opiskelee pienryhmässä ja hänellä on todellinen tarve sille, on sen verran laaja-alainen ongelma. Minulla ei siis ole mitään pienryhmää vastaan, meidänkin kokemus siitä on todella positiivista -parempaa opettajaa tuskin maa päällään kantaa :) Mutta onko tässä niin, että koska perheen yksi lapsi on hieman erityinen, täytyy tossa toisessakin joku paha vika olla?
Psykologin tutkimuksiin sitten seuraavaksi...
 
Ap:n kertoman perusteella en ymmärrä, mikä on oletettu ongelma.

Lapsi ei ymmärrä ohjeita.
Jos esim. kirjallisia tehtäviä, hänelle saattaa joutua uudestaan kertomaan mitä piti tehdä. Näin minulle tämä asia on esitetty.
Lisäksi ryhmässä on useampi levoton lapsi ja tämä meidän muksu häiriintyy ja provosoituu sitten heidän pelleilyistään. Ongelma ei kuitenkaan ole nämä lapset, vaan meidän lapsi, joka keskittyy siihen pelleilyn seuraamiseen enemmän kuin tehtävään.
Toiminnallisissa tuokioissa lasta ei häiritse mikään ja ymmärtää kaikki ohjeet, keskittyy vain olennaiseen ja on siinä mukana 110% mutta kirjallisissa tehtävissä ei kuulema ymmärrä ohjeita.
 
"Mutta onko tässä niin, että koska perheen yksi lapsi on hieman erityinen, täytyy tossa toisessakin joku paha vika olla?"


Juuri siittä on kyse, meillä myös kaksosista toinen leimattiin heti kun kuultiin veljen olevan evy-luokalla hällä dg.adhd, onneksi en antanut periksi ja tyttö pääsi normi luokalle nyt on lahjakkain luokallaan esim matikassa, nopea oppimaan, reipas koululainen. :) Veljen diagnoosi vaikutti jopa 2.vuotta vanhemman tytön koulussa jossa ope kysyi suoraan et onko meidänkin tytöllä jotain oppimisvaikeuksia eka palveri tämän open kanssa, koulu juuri vaihtunut et joops varaudu aina selittelemään jotenkin niin törkeetä silti ja leimaavaa... :o
 
Luulis, että nykyajan lto koulutus vastaa ajan kysyntään eli kouluttaa henkilöt ymmärtämään mikä on oikea pulma ilman perhesuhteiden vaikutusta?
Ymmärrän ap:n kannan, itsekin lapseni kanssa "väännän" eskarissa vaikka mistä, kun oon yh ja nyt heidän kantansa lapseen on lievä keskittymishäiriö.
Voisiko koulupsykologi tehdä koulutestit ap:n lapselle? Saisi tietoa onko joku osa-alua tukea vailla?
 
Voisiko koulupsykologi tehdä koulutestit ap:n lapselle? Saisi tietoa onko joku osa-alua tukea vailla?

Psykologille suostuin, mutta sanoin etten anna kantaa vielä puoleen enkä toiseen, koska henk.koht. olen sitä mieltä että lapsi pärjää siinä missä muutkin. Mielestäni lapsi on normaali (määrittele normaali ;) ), kuten kuka tahansa ikätoverinsa. Lto sanoi, että "kannattaa sitten varautua siihen, että normiluokassa lapsesta tulee se etupenkin oppilas, jotta opettaja saa paremmin neuvottua". So?
 
Psykologille suostuin, mutta sanoin etten anna kantaa vielä puoleen enkä toiseen, koska henk.koht. olen sitä mieltä että lapsi pärjää siinä missä muutkin. Mielestäni lapsi on normaali (määrittele normaali ;) ), kuten kuka tahansa ikätoverinsa. Lto sanoi, että "kannattaa sitten varautua siihen, että normiluokassa lapsesta tulee se etupenkin oppilas, jotta opettaja saa paremmin neuvottua".
So?

Käsitän kantasi, ne testit kouluoppimista varten varmaan kuitenkin hyväksi?
Ryhmässä touhuaminen, tekeminen on ainaki mun pojalla eri maailma kuin tutuissa porukoissa kotioloissa oleminen, ei sit jaksa keksittyä kun on tylsää tehtävää...
Kyllä kauhistuin kun katsoin eilen Ajankohtaisen Kakkosen koulurauhasta, eli sellaiseen "normaali" luokkaan en lastani halua, mielummin pieneen "järkevään" luokkaan. Olis ainakin aloitus jotenki tavallinen(?).
 
meillä jo koulussa olevat lapset. Menevät pulkkamäkeen ja vaikka tuhannesti sanon et pulkassa istutaan oikein päin niin silti tehdään toisin.
Aina kerron et reunasta ylös mäessä, ei kun he tulevat keskeltä mäkeä.
Muistutan myös et siellä mäessä tarvi huutaa,kiljua. Ja sieltä raikuu sen päivänen meteli.

Mitä teen kun EI USKOTA.
 
Luulis, että nykyajan lto koulutus vastaa ajan kysyntään eli kouluttaa henkilöt ymmärtämään mikä on oikea pulma ilman perhesuhteiden vaikutusta?
Ymmärrän ap:n kannan, itsekin lapseni kanssa "väännän" eskarissa vaikka mistä, kun oon yh ja nyt heidän kantansa lapseen on lievä keskittymishäiriö.
Voisiko koulupsykologi tehdä koulutestit ap:n lapselle? Saisi tietoa onko joku osa-alua tukea vailla?

Hei, saanko kysyä sinulta millainen on "lievä keskittymishäiriö"?
Millainen lapsesi on? Miten he eskarissa suhtautuvat häneen?
Mistä väännät eskariopen kanssa? Miten eskarissa suhtaudutaan yleensä keskittymishäiriöihin, leimataanko lapsi heti adhd lapseksi, vaikkei olisikaan?
Kiitos jos jaksat vastata!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja täh;25722843:
no ei pulkkamäki ole pulkkamäki, jos ei kiljua sovi.

lapset ovat tottelemattomia,ilkikurisia. Ei se aina tarkoita ettei ymmärtäisi annettua käskyä.
En näe tolla perusteella ap lapsella ongelmaa.
 
[QUOTE="vieras";25722788]Hei, saanko kysyä sinulta millainen on "lievä keskittymishäiriö"?
Millainen lapsesi on? Miten he eskarissa suhtautuvat häneen?
Mistä väännät eskariopen kanssa? Miten eskarissa suhtaudutaan yleensä keskittymishäiriöihin, leimataanko lapsi heti adhd lapseksi, vaikkei olisikaan?
Kiitos jos jaksat vastata!![/QUOTE]

Ei istu tuolissa tehtävän ajan useinkaan, käy kävelee. On liian osallistuva, ei malta odottaa vuoroaan. Kyselee. Vaikea tehtävä=turhatutuu pian. Yms.
Eskarissa autetaan kouluun menoa, sen tajuan. Mutta esim. terveys- ja luonneasiat jäävät usein taustalle, kun keskitytään lapsen heikkouksiin. Hyviä puolia, osaamista, kehittymistä kerrotaan liian harvoin ja joo olen pyytänyt koolle monen monta palaveria, joissa asioita puitu.
Mutta tää on vain MUN mielipide eräästä eskarista.
Iloinen, puhelias, lempeä poika.
 
..hmmm..mä en nyt oikein koukutu siihen ajatukseen, että pienryhmätoimintaa tarjotaan teidän lapsellenne vain siitä syystä, koska perheessä on toinen pienryhmäläinenkin. Nämä paikat kun ovat oikeasti kortilla, ja niistä jopa väännetään kättä ja taistellaan, jotta sinne pääsisi. Voisin olettaa, että näyttöä moisen tarpeelle olisi kertynyt matkan varrella ja nyt ehdotetaan pienryhmäratkaisua tueksi, hetkellisesti ainakin.

Ja onhan se kaikin puolin haasteellinen tilanne, jos ei selviydy sanallisista ohjeista, ei ikään kuin kykene siirtymään suorituksessa eteenpäin ja tarvitsee rinnalleen aikuista opastamaan ja huomauttamaan keskivertoa enemmän. Tai että muun ympäristön huomiointi syö keskittymistä itse asiaan. Luokat ovat nykyään isokokoisia ja osin levottomiakin, kuitenkin pitää pystyä siirtymään tehtävästä toiseen siinä isommassakin ryhmässä ja olla isommin häiriintymättä, menemättä mukaan toisten liikehdintään. Ja - mistäs tiedät mitä ovat keskustelleet näiden toisten levottomien lasten vanhempien kanssa jatkosta?

En mä nyt pahana pitäisi sitä, jos kokeilisi pienryhmätoimintaa. Pääseehän sieltä pois :). Nopeasti siinä ryhmässä nähdään, mikäli sijoituspaikka on väärä. Mieluummin niin, että koulun aloitus sujuu positiivisissa, rohkaisevissa ja eteenpäinvievissä merkeissä kuin mahdollisissa todella haasteellissa tilanteissa. Mutta psykologin testit sanovat aika paljon, mihin suuntaan menette :).
 
Loppupeleissä lienee vanhemmat päättävät, mihin kouluun haetaan tai haetaanko erityisluokalle.

Meillä samaa pohdintaa ja odotellaan neuvolapsykologin tapaamisia + arviota tuen tarpeen tasosta. Meidän pojalla on vähän valikoiva kuulo ja tarvitsee myös ohjeiden toistoa (kotonakin).
Hyvähän se on, että lasta "mittaillaan" jos siitä apua koulutaipaleelle on.

Välillä kyllä itsekin pohtii asiaa niin, että miten täydellinen + valmis pienen koululaisen pitäisikään olla, vaikka koulu vasta alkaa. Ehkä nykyinen eskarikäytäntö tekee vaatimuksia liikaakin (oletetaan, että kaikkien pitää osata jo kaikki).
 
En jaksa lukea vastauksia, mutta ap:n ekaan viestiin sanoisin, että vaikuttaa kyllä ihan täysin normaalilta eskarilaiselta. Oliko tuo pulkkamäki ainoa esimerkki, minkä pystyi antamaan?
Ole tyytyväinen, jos/kun pääsette mahdollisiin tutkimuksiin, niistä ei koskaan ooo haittaa, mutta en mä kyllä ois ainakaan ton sun viestin perusteella eriyttämässä pienryhmään.

t:eskarin kka
 
Joo eskarissa tietty suunnitelma mitä toteutetaan, mutta koulu on mielestäni niin eri paikka ettei voi "ennustaa" mitää lapsen puolesta.
Ystävät, ope, luokka, välitunnit yms vaikuttaa myös koulun sujumiseen.
Pienluokkaan ei jouduta, tuskin missään kunnassa, sinne päästään. Koska osa apua tarvitsevista karsiutuu sieltä väkisin, niin heille sit saattaa tulla vaikeeta olla normiluokassa.
 
No omasta kokemuksestani voin sanoa että tuon ohjeiden noudattaminen helpottuu iän myötä. Itselläni on ollut tuollaista, saatoin kysyä ja varmistaa monta kertaa että mitä pitää tehdä. Ja tiettyjen kirjoitettujen ohjeiden noudattaminen on toisinaan hankalaa vieläkin, jos tekstissä on kimuranttia kieltä tai lyhynteitä esim. neuleohjeet.

Esikoisellani on ollut sama vaiva, mutta nyt 4. luokalla on jo helpottunut tosi paljon. Kuopuksella on myös samaa vikaa, mutta eivät kyllä ole pk:ssa puhuneet mitään siitä että pitäisi laittaa erityisryhmään. Luulen että sitten kunhan käydään koulussa tutustumassa, niin pitää sitten kertoa opelle tästä piireestä.

Eniten tossa on se vaiva, että jos lapsi ei keskity kunnolla tulee tehtyä "sutta ja sekundaa" tai sitten kyselee opelta monta kertaa että mitä pitää tehdä.

Itse pidin itseäni tämän ominaisuuden takia jotenkin outona, mutta nyt aikuisiällä mulle selvinnyt että tämä ei ole mitenkään outoa, vaan se liittyy siihen että mun pitää pysytä visualisoimaan ohjeet mielikuviksi päässä, jotta ymmärrän ne. Luulen että lapsillani on sama homma.

Liisa Keltijärvi-Kangas on kirjoittanut aiheesta kirjoja. Kannattaa tutustua.
 
Lapsi ei ymmärrä ohjeita.
Jos esim. kirjallisia tehtäviä, hänelle saattaa joutua uudestaan kertomaan mitä piti tehdä. Näin minulle tämä asia on esitetty.
Lisäksi ryhmässä on useampi levoton lapsi ja tämä meidän muksu häiriintyy ja provosoituu sitten heidän pelleilyistään. Ongelma ei kuitenkaan ole nämä lapset, vaan meidän lapsi, joka keskittyy siihen pelleilyn seuraamiseen enemmän kuin tehtävään.
Toiminnallisissa tuokioissa lasta ei häiritse mikään ja ymmärtää kaikki ohjeet, keskittyy vain olennaiseen ja on siinä mukana 110% mutta kirjallisissa tehtävissä ei kuulema ymmärrä ohjeita.

Ei kait eskarilaisen kuulukaan osata seurata kirjallisia ohjeita? :O

Kovasti vaikuttaa siltä, että ap:n lapsi on joutunut silmätikuksi.
 
  • Tykkää
Reactions: pypylleröinen
Ei kait eskarilaisen kuulukaan osata seurata kirjallisia ohjeita? :O

Kovasti vaikuttaa siltä, että ap:n lapsi on joutunut silmätikuksi.

Ei vaan tässä tarkoitetaan varmasti sitä että paperille pitää tuottaa jotain määrättyjää asioita tietyssä järjestyksessä. Ja se voi olla toisinaan tällaisille ihmisille hankalaa, kun jäämiettimään ekaa paria ohjetta, niin loppu ohjeet m enee ohi korvien.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ähis;25723208:
Ei vaan tässä tarkoitetaan varmasti sitä että paperille pitää tuottaa jotain määrättyjää asioita tietyssä järjestyksessä. Ja se voi olla toisinaan tällaisille ihmisille hankalaa, kun jäämiettimään ekaa paria ohjetta, niin loppu ohjeet m enee ohi korvien.

Eiköhän 6-vuotiaalle se vielä pidäkin sallia. ;)
Minun mielestäni ohjeissa tai asenteessa on vikaa, jos ei pystytä tehtävänantoa tekemään selkeäksi. Vasta sen jälkeen, kun tämä on setvitty, voidaan "vikaa" alkaa etsiä kuulijasta.

Ap:n kertoman perusteella en kyllä keksi mitään syytä, miksi lapsi tarvitsisi erityistä tukea. Mieluummin ohjaisin sitä ryhmän levottomille lapsille.
 
Eiköhän 6-vuotiaalle se vielä pidäkin sallia. ;)
Minun mielestäni ohjeissa tai asenteessa on vikaa, jos ei pystytä tehtävänantoa tekemään selkeäksi. Vasta sen jälkeen, kun tämä on setvitty, voidaan "vikaa" alkaa etsiä kuulijasta.

Ap:n kertoman perusteella en kyllä keksi mitään syytä, miksi lapsi tarvitsisi erityistä tukea. Mieluummin ohjaisin sitä ryhmän levottomille lapsille.

Samaa mieltä.
 
Vie lapsi nyt sinne psykologille tutkimuksiin, saat sieltä toisen mielipiteen asiasta, mitä mieltä hän on. Lapsella ei siellä testeissä ole häiriötekijöitä ympärillä, joten jos sielläkään ei mene ohjeet perille, niin silloin voi todella olla jotain ongelmia ohjeiden ymmärtämisessä ja erityisopetus voi olla paikallaan. Nykypäivänä ei kyllä erityisopetukseen ihan hevillä laiteta, kun se maksaa aina enemmän kuin tavallinen opetus ja kaikesta yritetään säästää.

Jos tuon kanssa on ongelmia, niin tavallisessa luokassa voi tulla ongelmia, vaikka etupenkin oppilas olisikin. Se ei ole montaa minuuttia, mitä opettajalla on aikaa yhtä oppilasta kohden tunnissa, erityisopetuksessa on huomattavasti enemmän, kun on pieni ryhmä, avustaja/avustajia sekä mahdollisesti vielä toinen opettaja, kun pieni ryhmä laitetaan vielä puoliksi.
 
Kauhean vaikea vain tuon perusteella päätellä mitään...

Meillä on ap sama tilanne kuin teillä. Meillä on marraskuussa syntynyt 6v eskaripoika. On ollut samassa päiväkodissa 2,5v asti ja nyt eskarisyksynä yhtäkkiä alettiin kaivella esiin ongelmia, vaikka aiemmin on palaute aina ollut hyvää. Toisaalta syö itsetuntoa äitinä, mutta toisaalta varmasti tarpeellista ja kyllähän se pienryhmä on varmasti parempi kuin jättimäinen luokka monessakin mielessä.

Meillä ensin tutkittiin ja mietittiin ihan sitäkin onko kypsä syksyllä kouluun. Nyt on sitten päädytty siihen, että kouluun menee varmasti, mutta vielä ei ole tietoa pieneenkö vai isoon ryhmään.

Meillä "ongelmat" vähän erilaisia kuin teillä.

Meillä ongelmia on ollut mm. puheessa, mutta ne jo lieventymäänpäin sekä motoriikassa (etenkin tasapaino, ei mm. ole oppinut vielä ilman appareita polkemaan pyörää, yksijalkahyppelyt vaikeita, ei oikein osaa/uskalla kiipeillä jne). Lisäksi perussairautena on astma ja tarvitsee lääkitystä välillä vielä kesken päivääkin eikä osaa yksin vielä siitä huolehtia. Siitepölyallergiat on myös kovia ja reagoi keväisin. Meillä kirjainten ja äänteiden, riimittelyjen oppiminen on ollut hitaahkoa, on eskarissakin pienryhmässä. Toisaalta on eskarivuoden aikana kehittynyt nyt huimasti kaikessa.
Kynäote on kuitenkin vielä vähän työläs, ei ihan oikeanlainen ja eskarissa on käyttänyt "apukolmiokynää". Tehtävien ymmärtämisessä välillä hieman häikkää, mutta toisaalta kysyy reippaasti jos ei ymmärrä. On myös arka, hyvin herkkä, itkee helposti ja tarvitsee aikuisten tukea moneen asiaan. Ulkovaatteiden pukemisessa ei saa vielä itse lahkeita kenkien päälle jos kuminauhalahkeet, ei saa aina takkien vetoketjuja kiinni...
Meidän pojan vahvuudet: Antaa muille työrauhan, kuuntelee kärsivällisesti ohjeet, tekee kärsivällisesti ja pitkäjänteisesti tehtäviä.

Meilläkin nyt mietitään pienryhmää ja minusta äkkiseltään tuntuisi, että meidän pojalle se olisi aiheellisempaa (me vanhemmat sitä toivotaankin) kuin mitä ap:n pojalle.

Toisaalta, säkään et ap ole siellä eskarissa katsomassa ja näkemässä miten lapsesi siellä toimii. Ryhmässä hän voi toimia aika eri tavalla kuin kotona. Eikä eskaritädit aina kaikkea kerro. Heillä kuitenkin on varmaan sellainen kokonaiskuva, jonka mukaan näitä päätöksiä tekevät.

Me ollaan oltu syksyn mittaan MONISSA palavereissa eskarilla, joissa mukana on ollut ELTO, oma LTO ja vaihtelevasti myös puheterapeutti ja toimintaterapeutti (käy molemmissa puhe- ja toimintaterapiassa). Näissä on juteltu tuntikausia kaikesta mahdollisesta, joten me tiedetään nyt se mitä eskarissakin tiedetään.

Jäi vähän sellainen kuva, kuin teille ei ep oikein olisi asioita selitetty sen kummemmin? Toivottavasti on kunnon palavereja tulossa?
 
[QUOTE="kohtalotoveri";25723390]
Me ollaan oltu syksyn mittaan MONISSA palavereissa eskarilla, joissa mukana on ollut ELTO, oma LTO ja vaihtelevasti myös puheterapeutti ja toimintaterapeutti (käy molemmissa puhe- ja toimintaterapiassa). Näissä on juteltu tuntikausia kaikesta mahdollisesta, joten me tiedetään nyt se mitä eskarissakin tiedetään.
[/QUOTE]

Onko teillä tehty laajat koulukypsyystestit ja mitä niiden perusteella suositellaan?
Tuo ap:n seuraavana mennään psykologille, kuulostaa siltä, että tulossa on laajat koulukypsyystestit ja psykologi antaa oman suosituksensa niiden perusteella. Tällä hetkellä kuulostaa, että eskarissa ovat ap:n tapauksessa hieman huolissaan tulevasta pärjäämisestä ja sitä yritetään nyt kartoittaa tarkemmin.
 
Kiitos kaikille vastauksista :)

Noilla kirjallisilla ohjeilla tarkoitin nimenomaan niitä tuokioita, kun tehdään esim. kirjasta jotain. Että eskariope ensin selittää jotain ja sitten pitää toimia. Jos tulee monta peräkkäistä ohjetta, lapselta tosiaan osa niistä unohtuu, mutta onko se oikeasti kovin vaarallista?! Eihän aikuinenkaan aina kaikkea kerralla muista ja siksi meille on luotu suut, että kysytään ja varmistetaan ;) Eikö?

Tämäkin lapsi on syntynyt hyvin loppuvuodesta ja jo muutama vuosi sitten mietin, onko hänestä kouluun lähtijäksi kun on kuitenkin porukan nuorin... Siinä mielessä murheeni oli turha, ihan samanalainen on kuin kaverinsa :)
Semmoinen juttu tuli vielä mieleen, että neuvolan 6v-tarkastuksessa th:n terveiset oli päiväkotiin, että lapsella kaikki on: LENE-testi antoi ihan normaalit tulokset.
 

Yhteistyössä