Kutsuvatko sisaruksiksi?

[taustalla]

\

mun mielestä miehen entisen liiton kakarat ei ainaskaa oo meiän yhteisten kaa sisaruksii. mut tietty mun lapsi on meidän yhteisen sisarus ku me kummiski saman katon alla asutaan. noi ketkä täällä vaan käy on exän lapsii.

Juu hyvä

 

[hohhoijakkaa]

\

\

\

\

\

Mut tottahan se on et ei teidän yhteinen oo sun miehen lapsille "oikea" sisarus, eihän siitä tarvi ex:ää syyttää jos hän on lapsille sen kertonut

idiootteja taas liikenteessä...

Totthan toi on Taidat itse olla idiootti kun selvä asia ei mee perille!

Jos toinen vanhemmista on yhteinen, kyllä sisarus on ihan oikea sisarus, lapset eivät puolittele, ja on todella idioottimaista, jos joku aikuinen niin käskisi kutsua "puolisisarukseksi".

Mut joku voi olla sitä mieltä et sisko on sisko vain jos kummatki vanhemmat on samat.. Eiköhän se oo jokaisen perheen oma asia miten kutsutaan ja ketä, eikä siihen tarvi kenenkään vieraiden tulla arvostelemaan toisten tapaa! Itse oon just sitä mieltä et lapset on sisaruksia vain jos on kummatki vanhemmat samat mut en silti arvostele tai ala haukkumaan niitä jotka on toista mieltä.

Taas täällä on tämä elämäänsä katkeroitunut ja ilkeä "vieras" ilkeilemässä kaikille ja kaikkea. Että joku jaksaakin :/

Meillä kaikki ihmiset ovat "kokonaisia". Se tarkoittaa sitä, että riippumatta sisaruussuhteen "kokonaisuudesta" lapset saavat ikänsä huomioiden tasapuolisen kohtelun.

Kuten tähän jo yksi "vieras" vastasi, ettei perheen ulkopuolisille kuulu se, millä nimityksillä kussakin perheessä ihmisiä kutsutaan. Joissakin perheissä kutsutaan biologisia vanhempia etunimiltä. Toisissa äitipuoli on äiti lapsille, joille ei ole virallinen huoltaja edes..

Kun joku exä ilmoittaa lapsilleen, että sisarus ei ole heille oikea sisar, vaan VAIN PUOLI.. hän ilmoittaa lapsilleen selkeästi, millä tavalla heidän tulee kohdella pienintä joukossaan.

Kyse on tasapuolisesta tai vastaavasti eriarvoisesta suhtautumisesta yhteen ihmiseen, ja aikuiset luovat tämän ilmapiirin omilla asenteillaan. Lapsethan ovat lojaaleja vahemmilleen.

Tällä exällä on kova pelko, että hänen lapsensa kiintyisivät minuun - tykkäisivät minusta - hän on selittänyt lapsilleen, etten MINÄ ole heidän äitinsä :headwall: :headwall:

Ja tämä puolikkaiden erottelu on jatkoa tälle - että miten nämä etälapset suhtautuvat ja millainen asenne on. Kannattaako MINUA uskoa, totella. Kannattaako VÄLITTÄÄ, tykätä, pienestä, joka ei siis mikään sisarus ole, vaan pelkkä puolikas.

Minulla on serkku. Oikeastaan hän ei ole serkku minulle ollenkaan. Tiesin sen jo lapsena. Hän kasvoi setäni perheessä yhdessä sedän ja tämän vaimon ja heidän yhteisten lasten kanssa ja meidän suvussa täysin kokonaisena ihmisenä; suvun täysivaltaisena jäsenenä. Emme erotelleet siis. Ja se oli aikuisten luoma asetelma, me lapset toimimme sen mukaan.

 

[jessss]

\

mun mielestä miehen entisen liiton kakarat ei ainaskaa oo meiän yhteisten kaa sisaruksii. mut tietty mun lapsi on meidän yhteisen sisarus ku me kummiski saman katon alla asutaan. noi ketkä täällä vaan käy on exän lapsii.

Tää on hyvä.
Olethan sanonut etälapsille tämän asian. Ja kertonut, ettei se teidän koti ole heidän kotinsa. Ja että isi on enemmän isi teidän yhteiselle kuin näille etälapsille, koska tapaa heitä vähemmän kuitenkin.
Kannattaisi.

 

[kiiks]

Mulla ainakin omat sisarukset on sisaruksia, vaikka osalla onkin eri isä. Vain silloin jos täytyy selittää perhesuhteita saatan kutsua puolikkaiksi. Samoin mun miehen lapset ovat yhteisellemme sisaruksia. Mitä ihmettä muuta sitten pitäisi olla? Lapsia ainakin yritetään kohdella samoin kuin jos he oikeastikin olisiva sisaruksia. Joten eipä heitä voi oikein muulla termillä toisilleen kuvata.

 

[kiiks]

Niin siis meillähän ollaan edes puoliksi "verisukua". Luin vasta nyt huolellisemmin tuon aloitukse. Voisi kyllä sitten olla että ei niin sisaruksiksi kutsuttaisi jos olisivat "sun ja mun lapsia" ja asuisivat eri paikoissa. Mutta luulen, että jos saman katon alla asuttaisiin niin nimityskin helpommin olisi sisarus. En tiedä, siitä kun ei niin kokemusta.

 

[näin täälä]

Meidän kodissa asuu mun ja miehen lapset, yhteisiä ei meillä ole. Meillä homma menee jostain syystä näin:
-minä olen kaikille äiti, mieheni on ainoastaan omalleen isä
-minun vanhempani ovat miehenikin lapselle mummo ja paappa (omasta aloitteestaan, alusta asti päivänselvää)
-mieheni vanhemmat ovat miehen lapsen mummo ja paappa (minun lapseni eivät edes saa kutsua heitä mummoksi ja paapaksi, vaan kutsuvat heitä etunimellä, on kuulemma käsketty)
-jopa lapsieni isän vanhempia mieheni lapsi kutsuu isoäidiksi ja -isäksi, toisinpäin ei tulisi kuuloonkaan, tietenkään
Niinpä... Sen siitä sain, kun koetin "yhtenäistää" uusperheen. Ei toiminut meillä.

 

[Eppu]

\

Meillä kotona asuvat lapset kutsuvat toisiaan sisarukseen. Mutta mieheni etä lapset eivät tähän kategoriaan kuulu vaikka heillä pikku veli täällä asuukin.

Eikös ne miehen lapset ole samalla tavalla sisaruksia kun sinunkin lapsesi sen yhteisen kanssa? Ollaankos tässä taas syrjimässä niitä etälapsia? Ei se lapsista sisaruksia tee, että asuvat saman katon alla. Kyllä ne yhteiset geenit on se joka sen määrää!!!Sinunko aloitteestasi? hoh hoijaa!

 

[taustalla]

\

\

Meillä kotona asuvat lapset kutsuvat toisiaan sisarukseen. Mutta mieheni etä lapset eivät tähän kategoriaan kuulu vaikka heillä pikku veli täällä asuukin.

Eikös ne miehen lapset ole samalla tavalla sisaruksia kun sinunkin lapsesi sen yhteisen kanssa? Ollaankos tässä taas syrjimässä niitä etälapsia? Ei se lapsista sisaruksia tee, että asuvat saman katon alla. Kyllä ne yhteiset geenit on se joka sen määrää!!!Sinunko aloitteestasi? hoh hoijaa!

Mä kyllä käsitin tän niin et miehen etä lapset eivät itse kutsu tätä yhteistä sisarukseksi, eikä niin et kirjottaja olis sanonu et vaan hänen lapset on sisaruksia yhteisen lapsen kanssa.... Siinähän lukee et vaikka heillä pikkuveli täällä asuukin.... Taas joku onnessaan heti alkaa haukkumaan :headwall: