Doctor Philissä oli eilen just tosta aiheesta.
En tiedä kuinka hömppää ko. mies höpöttää, mutta
siinä just oli about saman ikäinen valehteleva lapsi.
Muistaakseni käski torua (niinkuin olet tehnytkin) ja mun MUISTAAKSENI
(katsoin ohjelmaa puolella silmällä) sanoi, että valehtelu on nähtävä lapsella käyttäytymismallina.
Antoi esimerkiksi sellaisen neuvona, että lapsi itse opettaisi yhdessä vanheman kanssa esim. nukelle tms., että ei saa valehdella.
Ja antoi kait neuvoksi senkin, että aina kun lapsi valehtelee häneltä otetaan yksi lelu pois. [En tosin tiedä mitä pois otetulle lelulle oli sitten tarkoitus tehdä... Koska eihän sitä heti pian voi takaisinkaan antaa, koska muuten lapsi oppii, että saa sen kuitenkin takaisin]
Itse valehtelin lapsena PALJON. Halusin sillä tehdä elämästäni jännittävämpää ja kiinnostavampaa kun se oikeastaan olikaan (näin jälkeenpäin olen asian näin järkeillyt). Halusin hyväksyntää ja ihalua valheillani. mutta tosin olin silloin jo ala-aste ikäinen. Sain kovan opetuksen valheistani ja sen jälkeen en ole valehdellut.
Luulisi, että on toisaalta myös tiettyyn ikään liittyvää.