Kuparikierukka ja kohdun ulkoinen raskaus-oma tarina

Minulle laitettiin vajaa 2-vuotta sitten kuparikierukka. Elokuussa minun elämäntilanteeni muuttui aika tavalla ja olin erittäin stressaantunut. Joka päivä oli lämpöä jonka luonnollisesti laitoin stressin piikkiin.
Viimeiset 2 kuukautta olivat omituisia kuukautisten osalta, ne tulivat noin 2 viikon välein, välillä runsaammin ja välillä vain tiputteluvuotoina. Ajattelin tämänkin syyksi stressiä koska minulle ei juolahtanut mieleenkään että voisin olla raskaana, olihan minulla tämä kierukka.

Viikko sitten olin usein huonovointinen ja tunsin pyörtyväni vaikka olisin ollut istuma-asennossa. Työpaikalla viime maanantaina kävin sitten terveydenhoitajan luona mittauttamassa verenpaineeni tuon heikotuksen takia. Terveydenhoitaja tokaisi ohimennen että olen tietysti raskaana. Vastasin että en voi olla koska olen huolehtinut asiasta. Hän sanoi että on itse nähnyt jos vaikka minkälaisia ehkäisyraskauksia.
Tämä asia jäi sen verran vaivaamaan että kävin ostamassa raskaustestin apteekista ja tein sen kotona iltapäivällä. Ennen edes tarkistusviivan ilmestymistä toiseen ruutuun tuli voimakas plussamerkki. En voinut uskoa asiaa todeksi koska ajattelin testiä ostaessani että se näyttää negaa ja voin unohtaa koko asian.
Varasin samana päivänä ajan yksityiseltä gyneltä koska halusin pian selvittää raskauden keston ym. Elämäntilanteeni on niin sekava että en tiennyt mitä ajatella asiasta, tunsin kuitenkin sisimmässäni että kyse ei ole normaalista raskaudesta, kahden raskauden kokeneena tuntemukset olivat täysin erilaisia.
Keskiviikkona työpaikalla tunsin pyörtymisen tunnetta ja hartiapistosta jonka ajattelin johtuvan edellisviikonlopun muuttotavaroiden kantamisesta. Työpäivän jälkeen menin gynelle joka ultrasi ja totesi kohdun tyhjäksi.
Hän ultrasi myös munanjohtimet ja muuta, munanjohtimesta löytyi jotain ja vatsaontelossa näkyi nestettä eli verta. Sain kiireellisen lähetteen gyne päivystykseen sairaalaan. Hölmönä menin sinne vielä omalla autolla, täysin sekavassa mielentilassa, en käsittänyt ollenkaan koko asiaa.
Odottelin lääkärin vastaanotolle melko kauan ja vihdoin pääsinkin sinne myöhään iltapäivällä. Lääkäri ultrasi myös ja totesi samat asiat kuin tuo yksityinen gynekologi. Hän sanoi että joutuisimme vielä odottamaan verikokeiden tuloksia jotta saisimme tietää Hcg arvon. Mikäli se olisi alle sata seurattaisiin tilanteen kehittymista parin viikon ajan. Viimeisten kuukautisten perusteella olisin rv 4 jolloin ei pitäisi vielä olla edes mitään tuntemuksia kohdun ulkopuolisesta raskaudesta.
Vihdoin saimme Hcg tuloksen joka ol 2800. Leikkauspäätös tehtiin heti.
Minut leikattiin seuraavana yönä, onneksi munanjohdinta ei tarvinnut poistaa. Lääkäri totesi raskauden olleen viikoilla 8-12.
Koen olevani onnekas mutta tämä teksti ja oma olotila on vielä niin sekava että en tiedä jääkö tästä lukijalle mitään käteen.
Kiitos kuitenkin jos luit, halusin kirjoittaa tämän tapahtuman ulos.

 

Toivottavasti kirjoittaminen auttoi, myös puhuminen tekee hyvää, jos sinulla olisi joku läheinen kelle kertoa. Toivottavasti olet parantunut tai paranet myös fyysisesti, kokemus ei varmasti ollut eikä ole helppo.

 

Hienoa että asia selvisi ajoissa eikä pahempaa ehtinyt sattua! :hug:

Juuri tuon kohdunulkoisen raskauden riskin takia en kyllä ikinä suostuisi kuparikierukkaa itselleni ottamaan. Tosin ymmärrän että joillekin ei mikään hormonaalinen ehkäisy sovi ja siksi kuparikierukka voi olla ainoa mahdollisuus, ja varmasti tyytyväisiä käyttäjiäkin on paljon. Mutta itselleni en ottaisi.

 

Mulla oli hieman eri tilanne, ei sentään kohdun ulkoinen raskaus, sehän on vaarallinen tila, mutta onneksi selvisit siitä ilman mitään isompaa. Kirjoitinkin tuohon kierukka vatsaonteloon ketjuun jo tästä. Mulla siis asennusvaiheessa pari vuotta sitten olivat laittaneet kierukan väärään paikkaan, ja nyt sitten tulinkin tässä jokin aika sitten raskaaksi.

Opiskelun ja muutenkin oman tämän hetkisen tilanteen takia päädyttiin raskauden keskeytykseen. Lääkkeelinen meni pileen ja jouduin kaavintaan. Nyt kaikki alkaa näyttää ihan normaalilta, mutta parin viikon päästä vielä pitäisi antaa näyte, ettei varmasti ole mitään raskausmateriaalia enää kohdussa.

Kaiken kaikkiaan raskasta on ollut, monet vaikeudet on koettu, mutta pikku hiljaa alkaa tuntumaan, että elämä alkaa normalisoitua.

Kierukan poistoleikkaus mulla on vasta maaliskuussa, ja se tuntuu niin kaukaiselta asialta, etten vielä osaa sitä leikkausta hermoillakaan.

Joo ei varsinaisesti liittynyt kohdunulkoiseen raskauteen, mutta halusin kertoa sinulle, että monenelaista sattuu mutta tosiaan niistä ei kerrota koskaan, ainakaan terveydenhuoltohenkilöstön toimesta!

 

suloinen:
Kyllä on sullakin ollut koettelemusta! Minusta tuntuu myös että enemmän jätetään kertomatta kuin kerrotaan useasti. Mietin omalla kohdallani tietenkin kaikkia jos- vaihtoehtoja ja kauhulla ajattelen esim. sitä että olisin varannut ajan neuvolaan yksityisen sijaan. Ajan olisin viimeisen pidemmän vuodon perusteella saanut varmaan muutaman viikon päähän ja tuskin olisin sinne asti pysynyt edes hengissä, tietysti kaikki riippuu moniasta sattumista ja summista mutta oma pääni vielä pyörittelee tapahtunutta aikamoisilla kierroksilla.
5 päivää on nyt kulunut leikauksesta eikä hartiapistos helpota edes särkylääkkeillä. Nyt pystyn sentään kuitenkin hädintuskin kävelemään, tosin linkkuveitsiasennossa mutta kuitenkin. Oman lisänsä paranemisen haasteellisuuteen antavat nuo kaksi elohopeaa, 3- ja 4-vuotiaat päivänsäteeni. Onneksi sain kuitenkin melko pitkän sairasloman, tämän viikon sunnuntaihin saakka.
En voi käsittää kuinka normaalisti tällaisen jälkeen ihminen voi selvitä 5 sairaslomapäivällä, mielestäni tuo loppuviikonkin ajattelu tuntuu ylivoimaiselta ja töihin lähtö mahdottomalta ajatukselta.
Mutta toipuminen saattaa kyllä tapahtua myös yllättävän nopeastikin, sitä tässä toiveikkaana odottelen.
Kunhan fyysinen kunto on normaali alkaa taas elämäntilanteen selvittely, avioeroprosessi, uuden suhteen puntarointi, lasten hyvinvointi omien päätöksieni perustana... ei näin eksyneeksi ja voimattomaksi voi enää tulla, toivottavasti!
Tällä hetkellä minua on kotona auttamassa ex-mieheni eli lasteni isä, uusi mieheni taas on sairaalassa muun syyn vuoksi ja koko tilanne on jokseenkin outo ja kaaottinen. Lapsia yritän ajatella ja heidän hyvinvointiaan, tällä hetkellä päällimmäisenä lienee kysymys voiko avioliiton pelastaa ilman rakkautta kun rakkaus kohdistuu toiseen ihmiseen. Kiintymystä ja välittämistä löytyy mutta ei mitään yhteyttä.
Nyt menee kyllä todella asian vierestä mutta olkoon tämä nk. omaa pohdintaa sitten.

 

:hug: :hug: , on sulla kyllä ollut koettelemusta. Saathan varmasti sairaslomaa lisää, kun vieläkin kuulostat olevan todella kipeä! Minustakin nuo sairaslomapäivät on ihan naurettavia! Minä itse opiskelen, joten jouduin raahautumaan luennoille ja harjoitustunneille, kun vain pääsin liikkeelle. Mutta esim. sen lääkkeelisen keskeytyksen jälkeen olin niin pahoinvoiva monta päivää, että jos olisi ollut jotain fyysistä työtä niin en varmasti olisi siihen pystynyt.

Meillä kans kaksi vilikeriä lasta toinen 2v ja toinen 4v, joten tekemistä niiden kanssa riittää. Minulla oli onneksi omat vanhemmat auttamassa, mutta sinun tilanteesi kuulostaa kyllä hurjalta.

Todella paljon jaksamisia sinulle, kyllä se paistaa päivä vielä meillekin!!

 

Kiitokset sinulle suloinen :hug:
Menneisyyttä ei voi muuttaa, tulevasta ei tiedä, jäljelle jää...nykyhetki :heart:
Toivon sinulle ihan kaikkea mahdollista hyvää elämääsi!
Sekä myös ehdottomasti muille, Zoe-F ja Sugar Kane, jotka jaksoivat lukea ja ottaa kantaa, kiitokset!

 

oliko sinulla muljahduksia mahassa ennen testin tekemistä? itselleni laitettiin huhtikuussa kuparikierukka ja alussa menkat oli "saavissa istumista" nyt menkat on ollut tosi niukat ja tulee milloin sattuu, muljahduksia mahassa ja välillä pyörryttää ihan hirveesti. en ole uskaltanut testiä ostaa , koska pelkään pahinta .

 

oliko sinulla muljahduksia mahassa ennen testin tekemistä? itselleni laitettiin huhtikuussa kuparikierukka ja alussa menkat oli "saavissa istumista" nyt menkat on ollut tosi niukat ja tulee milloin sattuu, muljahduksia mahassa ja välillä pyörryttää ihan hirveesti. en ole uskaltanut testiä ostaa , koska pelkään pahinta .

Näin jälkeenpäin muistellessani vatsa oli kummallisen oloinen aika kauan, tuntui kuin siellä olisi ollut ilmaa tai jotain muuta "ylimääräistä".
Mene reippaasti ostamaan testi koska jos sinulla on vaikkapa samanlainen tilanne voi pahimman pelkääminen asian lykkäämisen vuoksi muuttua todeksi!
Jos kyseessä vaikka onkin kohdunulkoinen raskaus päättyy se aina yhdellä tavalla jossa säästyy sinun oma henkesi!
Pelkääminen ja asian siirtäminen vain pahentaa tilannetta, testin tekeminen antaa sinulle tiedon siitä onko mitään syytä huoleen. Testin tekemättä jättäminen ei myöskään poista jo olemassaolevaa asiaa mikäli sellaisesta on kysymys.
Toivotaan että sinulla olisi kaikki kunnossa!!