P
papukaijan ruokottomat puheet
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:Alkuperäinen kirjoittaja papukaijan ruokottomat puheet:Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:Alkuperäinen kirjoittaja papukaijan ruokottomat puheet:Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:Alkuperäinen kirjoittaja papukaijan ruokottomat puheet:Jos oikeasti luotat, ettei miehesi petä, niin miksi teet hänen elämästään kurjuutta pitämällä huolen siitä, että hän tapaa ainoastaan yhdentekeviä tai vastenmielisiä ihmisiä?
Niinpä :|
Ja aika moni nainenkin kai "ihailee" jotain miehensä ystävää (tai vaikka miehen veljeä ). Eli viihtyy tämän seurassa, pitää tätä ehkä komeana, mutta ei ole rakastunut, ei haaveile yhteisestä tulevaisuudesta tämän kanssa...
Mä ainakin ihailen miehen veljeä, mutta en voisi kuvitella pikkusormellakaan koskevani. Hän ei edes ole "siinä mielessä" yhtään mun tyyppiä... Ihailin myös exän kaveria (mies), mutta siihenkään ihmiseen en ikinä millään tavoin hipaissut.
Tuo on mulle ihan vierasta...
Etkö sä ihaile koskaan ketään vai alatko heti ajatella makuukamariin kuuluvia asioita, jos löydät ihailullesi kohteen?
Mun ihailemista ihmisistä karkeasti arvioiden 5-10% on sellaisia, jotka herättää myös jotain seksuaalista mielenkiintoa. Suurin osa ei kiinnosta sillä tavoin. Ne, joita en ihaile (eli suuri enemmistö vastaantulijoista), ovat yleensä automaattisesti myös seksimielessä epäkiinnostavia.
Ihailen moniakin ihmisiä, mutta eikä ihastuminen ole vähän eri asia? Siis ihastuminen on sellaista voimakkaampaa? Ihastumisen seuraava aste on rakastuminen? Vai onko nyt ihan käsitteet hakusessa?
Ja mä en kyllä koskaan harrasta makuukammari-asioiden miettimistä jonkun mieheni kaverin tai veljen kanssa, enkä kyllä muidenkaan miesten. Vaikka tykkään toki heistä ihmisinä.
Kaikki lainatut kommentit tuossa puhuivat ihailemisesta, eivät ihastumisesta!