Kun toisen ihmisen todellisuus on suppeampi ja mittapuut erilaiset kuin itsellä

Y

peesi. olen luullut tätä nimimerkkia ihan tavikseksi. Mutta aloituksen perusteella paljon äo alle keskitason.

No suoraan sanottuna, tuo sun viesti ei kovin älykkään ihmisen tuotoksekselta vaikuta, oikeasti.

Vitsit että olisikin helppoa kun keskustelisi heittämällä "Oletpa tyhmä"-lauseita sinne tänne, ilman perusteluja ja ketjun lukemista.
Pitäisiköhän aloittaa tuo tapa heti aamusta?

Nyt haluan jo nukkumaan...

 

Homoilu-sana on sen takia että olen kirjoittanut kymmenittäin sivuja homouden harjoittamisesta, enkä jaksa joka lauseessa kirjoittaa rimpsua homoseksuaalisuuden harjoittaminen. Ennen käytin sanaa homostelu mut se vähän tökki.
(...)
...mutta ei homoketjua, pliis.

Juu, en todellakaan ala vänkäämään näin päivänselvästä asiasta.

Ihan vaan vinkiksi seuraavaa homoketjua varten, voit käyttää esim. termejä "homous" tai "homoseksuaalisuus". Tai "homoseksi", jos on tarvetta sekaantua ihan konkreettisesti siihen toisten makuukamaritoimintaan, kuten teillä uskovaisilla usein tuntuu olevan. Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi, niinhän.

 

Aloituksesi perusteella sinusta tulee yksisilmäinen, tyhmä, ellei idiootti, itserakas, ja omahyväinen kuva. Näethän että sanon kaike rakkaudella, ja lopetat varmaankin tämän jälkeen idioottimaiset aloitukset ja yksipuoliset junnaamiset.

Idioottimaiseksi haukkuminen on eri asia kuin sanoa asiallisesti suoraan jollekin ihmiselle mikä hänen elämässä mättää...etkä sekään perustele haukkumistasi.

 

Juu, en todellakaan ala vänkäämään näin päivänselvästä asiasta.

Ihan vaan vinkiksi seuraavaa homoketjua varten, voit käyttää esim. termejä "homous" tai "homoseksuaalisuus". Tai "homoseksi", jos on tarvetta sekaantua ihan konkreettisesti siihen toisten makuukamaritoimintaan, kuten teillä uskovaisilla usein tuntuu olevan. Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi, niinhän.

Avaa toinen ketju jos aihe niin kiinnostaa. Sä takerrut yhteen sanaan nyt.

 

Mun mielestä ei ole mitenkään mahdollista määritellä jonkun toisen ihmisen maailmankuvan suppeutta, koska oma näkökulma asettaa rajat sille, minkälainen osuus me nähdään siitä toisen maailmasta.

Kaiken kaikkiaan elämä on itselle(kin) huomattavasti helpompaa, kun uskoo vaan siihen että jokainen toimii omalla tavallaan omista syistään. Eikä oikeastaan yleensä ole kovin hedelmällistä pyrkiä osoittamaan niitä syitä vääriksi tai riittämättömiksi. Se ei vaan mene niin.

Onko ihminen sitten riittävä, jos hän ajattelee eri tavoin kuin minä? Uskoakseni on, mutta minä en voi sitä määritellä. Olisi toivottavaa, että jokainen olisi riittävä ainakin itselleen.

 

Idioottimaiseksi haukkuminen on eri asia kuin sanoa asiallisesti suoraan jollekin ihmiselle mikä hänen elämässä mättää...etkä sekään perustele haukkumistasi.

No kovasti sä haluat määritellä mikä niiden elämäs mättää jotka elää eri tavalla kuten sä.

 

HG on taas mukavan empaattinen ja oikeudentuntoinen Ikävä että harva pitää hänestä täällä.

Echo, aloituksesi on kyllä hieman puutteellinen, sillä ilmeisesti yrität luoda jonkinlaista paremmuusjärjestystä ihmisten ajattelun ja arvojen välille mittatikkuna jokin näkemys, jota et näin ollen kyseenalaista ollenkaan.

 

Echo taidat olla hyvin tunneihminen, mutta työssä on myös niitä asiaihmisiä ja ei auta arvostella heitä milloin miksikin. ;o Aika ikävältä kuulostanut pari kommenttiasi, en tiedä sitten mitä lopulta ajat takaa. :/

 

Joo, ehkä liian huonosti kuvailin tämän aiheen. Muutama on tässä ketjussa oikeasti tajunnut mitä ajan takaa, muut haukkuvat ylimieliseksi vaikka olen tuonut esille vaikka mitkä vajavuuteni. Halusin tässä ketjussa kuvata eri todellisuuksien ja ajatteluiden eroja.

Luovutan.

 

Onko tää aspergeriksi diagnosoima poikaystäväsi se, jonka vanhemmat halusit väkisin tavata, kun TIESIT että oot pojalle se oikea ja teidän rakkaus on ikuista? Ja sulle sanottiin, et odota vähän ja katso ensin, että kestääkö toi, mutta olit suuttunut kun TIESIT että teidän juttu on ikuinen? Ja nyt on ero tulossa...

 

Joo, ehkä liian huonosti kuvailin tämän aiheen. Muutama on tässä ketjussa oikeasti tajunnut mitä ajan takaa, muut haukkuvat ylimieliseksi vaikka olen tuonut esille vaikka mitkä vajavuuteni. Halusin tässä ketjussa kuvata eri todellisuuksien ja ajatteluiden eroja.

Luovutan.

:hug:
Tiedän.

 

Joo, ehkä liian huonosti kuvailin tämän aiheen. Muutama on tässä ketjussa oikeasti tajunnut mitä ajan takaa, muut haukkuvat ylimieliseksi vaikka olen tuonut esille vaikka mitkä vajavuuteni. Halusin tässä ketjussa kuvata eri maailmojen ja ajatteluiden eroja.

Luovutan.

Erojen kuvaus on ihan ok ja minustakin kiintoisaa, mutta sinulla oli aika arvottava sävy siinä. Ja se tekee maailmastasi turhan yksinkertaisen ja ummehtuneen.

Et toki ole ainoa (täälläkään), sillä suurin osa ihmisistä - etenkin näin pienessä maassa - lienee haluttomia siirtymään mukavuusalueeltaan juurikaan ja usein mukavuusalue ei ole kovin laaja. Esim. jo se, kuinka melkein kaikille ihmisille miehistä lukuihminen/filosofi ja remonttireiska/bodari ovat kaksi poissulkevaa maailmaa. Meitä "muotitetaan" ja aniharva lähtee muoteistaan liikkeelle oikein mitenkään.

 

Onko tää aspergeriksi diagnosoima poikaystäväsi se, jonka vanhemmat halusit väkisin tavata, kun TIESIT että oot pojalle se oikea ja teidän rakkaus on ikuista? Ja sulle sanottiin, et odota vähän ja katso ensin, että kestääkö toi, mutta olit suuttunut kun TIESIT että teidän juttu on ikuinen? Ja nyt on ero tulossa...

Näin sen alusta saakka että jokin hänellä on ja ainoastaan silloin ero tulee jos hän ei tutkimuksiin tms suostu. Mulle hän on ihan täydellinen just tuollaisenaan, mutta on se ollut raskasta kun lähipiiri ihmettelee ja on huoli että miten hän pärjää välillä. Lievä se vain hänellä joka tapauksessa olisi että en tiedä onko koko prosessin arvoista.

 

Erojen kuvaus on ihan ok ja minustakin kiintoisaa, mutta sinulla oli aika arvottava sävy siinä. Ja se tekee maailmastasi turhan yksinkertaisen ja ummehtuneen.

Et toki ole ainoa (täälläkään), sillä suurin osa ihmisistä - etenkin näin pienessä maassa - lienee haluttomia siirtymään mukavuusalueeltaan juurikaan ja usein mukavuusalue ei ole kovin laaja. Esim. jo se, kuinka melkein kaikille ihmisille miehistä lukuihminen/filosofi ja remonttireiska/bodari ovat kaksi poissulkevaa maailmaa. Meitä "muotitetaan" ja aniharva lähtee muoteistaan liikkeelle oikein mitenkään.

Uskon että hän kuitenkin vilpittömästi halusi keskustella...mutta säkin tiedät MITEN siinä aina käy...

 

Onko tää aspergeriksi diagnosoima poikaystäväsi se, jonka vanhemmat halusit väkisin tavata, kun TIESIT että oot pojalle se oikea ja teidän rakkaus on ikuista? Ja sulle sanottiin, et odota vähän ja katso ensin, että kestääkö toi, mutta olit suuttunut kun TIESIT että teidän juttu on ikuinen? Ja nyt on ero tulossa...

Pelkurit ja varmistelijat jarruttelevat ihastumisessa eli hatunnosto HG:lle uskalliuksesta. Varovuus ja laskelmointi on enemmänkin nykyinen maan tapa kuin jokin yleisempi totuus.

Pidän itsekin spontaaniutta ja intohimoa keskeisinä ja nautinnollisina voimina - mutta totuuden nimessä nämä toiveeni eivät aina kohtaa suomalaisnaisia

 

Uskon että hän kuitenkin vilpittömästi halusi keskustella...mutta säkin tiedät MITEN siinä aina käy...

Totta. Palstan pohjalta ranskalainen perinteinen näkemys naisista ja miehistä erilaisina ajattelijoina ja siis keskustelijoina todella osuu yleisenä periaatteena (poikkeukset vahvistavat) kohdalleen. Kenties osaltaan siksi paljon kauemmin historiassa miehet ovat keskustelleet toisten miesten kanssa kuin naisten kanssa. Asia vaikuttaa siis mutkikkaammalta kuin pelkkä ideologia. Ja harmi kaltaisilleni, jotka todella olemme kiinnostuneita naisten ajatuksista, että niitä tulee suhteellisen kapealla sektorilla ja yskien.

Ranskalaisen exäni kanssa kuvio meni niin, että hän lähinnä kuunteli eikä vängännyt vastaan, ja välillä heitti jotain teräviä huomioita itsekin. Suomalainen "malli" kahdesta "samanlaisesta" keskustelijasta ei tunnu toimivalta eikä realistiselta, vaan fiktiolta.

 

Konservatiivinen? Älä nyt sotke kristinuskoa tähän.

Onko sulla käsitystä siitä, että toinen ihminen voi olla ihan eri maailmassa, tulkita asiat ihan eri tavalla? Sä voit katsella vaikkapa Salkkareita kolmen ihmisen kanssa.
NYT älä takerru typeriin esimerkkeihin, kyse on siitä mitä ajan takaa. Enkä ole katsonut Salkkareita vuosiin joten en tiedä Ullasta ja Seposta mitään.

-tavis:Jaahas, tää meni jännäksi. Vai meinaa Ulla vokotella tuolla lenkillä vielä Sepponsa takaisin, meinaakohan Seppo suostua. Mainostauolla pitää hakea voileipiä!
-autisti/assi: Nuo kävelevät ihanan rauhoittavalla sillalla, vesi on kiehtovan hyisen näköistä ja mustaa, ihan kuten siinä unessa jonka näin viime viikolla.
-jihadisti: hyi nuo eivät ole pysyneet aviossa, ovat länsimaisen hapatuksen tuotteita, nainen näköjään käyttäytyy hyvin julkeasti miestä kohtaan. Mä kaipaan täältä Mellunmäestä Irakin lämpöön, siellä on mun suku ja muut oikeamieliset.

No totta helkutissa jokaisella ihmisellä on oma tapansa tulkita asioita, ja juuri siksi en ymmärrä, mikä/kuka/millainen on se ihannetavis, johon itseäsi vertaat.

 

No totta helkutissa jokaisella ihmisellä on oma tapansa tulkita asioita, ja juuri siksi en ymmärrä, mikä/kuka/millainen on se ihannetavis, johon itseäsi vertaat.

Eli onko tuo jihadistinen tai autistinen (eli tunne sosiaalisesta tilanteesta ei välity) ajattelu yhtä suotavia kuin taviksella?

 

Eli onko tuo jihadistinen tai autistinen (eli tunne sosiaalisesta tilanteesta ei välity) ajattelu yhtä suotavia kuin taviksella?

Miksi "tavis" on se, mikä on "paras" tai suotavin? Sun pitäis se pystyä eka perustelemaan.

 

Eli onko tuo jihadistinen tai autistinen (eli tunne sosiaalisesta tilanteesta ei välity) ajattelu yhtä suotavia kuin taviksella?

No sovitaan niin, että emme pidä neurologista poikkeavuutta tai militantti-islamismia ihanteena, mutta miten se liittyy alkuperäiseen aiheeseen? Sulla täytyy olla vähän tarkempi muotti mielessä.

 

Musta tää on erityisesti siksi hauskaa, että ko. henkilö on täysin kykenemätön hyväksymään homoseksuaalien ketään vahingoittamatonta elämää homoseksuaaleina. Jonkun vanhan satukirjan perusteella, sanoisi joku.

Täsmälleen samaa sokeutta on jihadisteilla, jotka toimivat allahin nimeen. Olet samalla tavalla sokea, etkä pysty näkemään sitä. Kannattaako kauhistella tikkua toisen silmässä, ennen kuin on miettinyt minkä sortin lyhtypylväs omissa okulaareissa keikkuu mukana?

 

Eli onko tuo jihadistinen tai autistinen (eli tunne sosiaalisesta tilanteesta ei välity) ajattelu yhtä suotavia kuin taviksella?

Haista jo kukkanen, miten kehtaat? Vaikka en tuntisi yhtäkään assia henk.koht niin tuntuisi pahalta heidän puolestaan noin räikeä ja tuomitseva arvostelu. Voisin linkittää Sinulle sivutolkulla tietoa ja dokumenttia aspergerien menestyksestä esim. Asiantuntija tehtävissä, joissa vaaditaan huippuosaamista - ja muistia. Surullista tekstiä sinulta kaiken kaikkiaan tässä ketjussa, osoittaa todella sen mitä ajattelet erilaisuudesta ja inhimillisyydestä. Kaikkien pitäis olla samasta puusta Oh yea baby!

 

Jonkun mielestä hyvässä kodissa käydään kirkossa jouluisin -meillä ei käydä ikinä. Jonkun mielestä lapsella on oltava ylihinnoitellut merkkivaatteet, joko "laadun" tai imagon vuoksi -minusta tuo on ihan huuhaata. Jonkun mielestä lapsi pitää viedä virikehoitoon päiväkotiin, jonkun mielestä ajatus on naurettava. Jonkun mielestä hyvä työntekijä juoksee niska limassa paikasta toiseen, tekee tehokkaasti ja näppärästi kaiken ja jonkun toisen mielestä tällainen tyyppi vain ahdistaa olemassaolollaan ja pätemisellään. Jonkun mielestä lasten ulkoistetut synttärit (hoplop jne.) on pelkkää leveilyä ja prameilua, jonkun mielestä ainoa vaihtoehto kiireen tai muuten sellaisen elämäntilanteen keskellä. Jonkun mielestä lapsilla tulee olla monta kehittävää harrastusta, toisen mielestä lapsen vapaa-aika on tärkeämpää.

Mielipiteitä on siis monia ja jokaisella saa olla mielestäni omansa. Kun ajatuksia jakaa toisten kanssa, omatkin mielipiteet saattaa muuttua kun näkee paremmin myös sen kolikon toisen puolen, aina kun ei ole tullut ajateltua asiaa ihan kaikilta kannoilta.
Parasta olisi asettaa vain ne omat mittapuunsa ja toimia niiden mukaan eikä vertailla itseään tai omia mielipiteitään, tekemisiään, arvojaan jne. muihin.

 

Erojen kuvaus on ihan ok ja minustakin kiintoisaa, mutta sinulla oli aika arvottava sävy siinä. Ja se tekee maailmastasi turhan yksinkertaisen ja ummehtuneen.

Et toki ole ainoa (täälläkään), sillä suurin osa ihmisistä - etenkin näin pienessä maassa - lienee haluttomia siirtymään mukavuusalueeltaan juurikaan ja usein mukavuusalue ei ole kovin laaja. Esim. jo se, kuinka melkein kaikille ihmisille miehistä lukuihminen/filosofi ja remonttireiska/bodari ovat kaksi poissulkevaa maailmaa. Meitä "muotitetaan" ja aniharva lähtee muoteistaan liikkeelle oikein mitenkään.

Höpsistä. Monet korkeasti koulutetut ihmiset nauttivat myös käsillä tekemisestä. Ovat sekä remonttireiskoja että lukuihmisiä. Juuri sen takia, että koskaan ei ole osallistuttu tähän juorukahvittelutaukoon, mitä aloittaja pitää tärkeänä. Aina on tehty kovasti työtä juoruilun sijaan.

 

Mistä johtuu, että jos joku toimii hiukan eri tavalla, esim ei pidä kahvitaukoja tai halua levitellä yksityisasioitaan työyhteisölle, pitää heti alkaa miettiä diagnoosia? Eikö voi hyväksyä sitä että ihmiset vaan on erilaisia?