Kun olin pari viikkoa sitten synnyttänyt ja olin kylppärissä puolialasti

oot tainnu kirjottaa ennenkin tästä "ongelmastasi".

 

Hahhahhaa! Olen vaan sellainen, etten sillä hetkellä keksi mitään nasevaa, koska olen loukkaantunut.

En sen tarvi olla mitään erityisen nasevaa, kunhan tarpeeksi painokkaasti annat ymmärtää että et pitänyt kommentista ja että et niitä jatkossa halua. Äänensävy ja asenne siinä on ratkaisevampaa kuin sanat.

Raivostua ei toisaalta kannata, sillä vaan provosoi toista lisää. Pitkän ja kivisen tien kautta olen tämän itse opetellut, sen verran kauan elin veljeni kanssa saman katon alla.

 

tommost sikaa en kattos hetkeekää enään

 

En kyllä todellaan odottanut mitään sormen työntöä alapäähän, mutta toisaalta en nyt ihan yllättänytkään. Koska mies sanookin mitä mieleen juolahtaa ja näköjään myös tekee.

Olin alussa niin hölmön rakastunut mieheen, vaikkei tosiaan mikään unelmamies olekaan. Mutta jokin siinä veti puoleensa ja vauvakin siinä ilmoitti tulostaan ja tottakai halusin pitää vauvan. Mutta nyt huomaan kun se ensihuuma on ohi, että mies ei ole ihan mun tyylinen.

No mutta koskaan ei ole liian myöhäistä ja ihminen saa muuttaa mieltänsä. Mun mielestä sun miehen käytös on luokatonta, mun kodista kävelis ulos kyllä samantein, jos sormensa tunkis ykskaks yllättäen mun sisään ns. ohikulkiessaan. Hyi helvetti! Sängyssäkään en tosiaan hyväksyis sitä, että yhtäkkiä miehen sormet on mun sisässä, kyllä pitää vähän muilla keinoin eka lämmitellä ja niin sanotusti teoilla kysyä se lupa, et pysyyks jalat yhdessä vai aukeeko

 

:O Älä siedä tuollaista kohtelua.

 

Ei jumalauta. Ensinnäkin, jos olisin kylppärissäni, niin kukaan ei taatusti tulisi sinne ja tunkisi mitään minuun, jos en antaisi lupaa enkä haluaisi.
Mikä helvetin lapatossu rätti sinä olet?

Toiseksikin, mikä helvetin mäntti se sinun niinsanottu "miehesi" on?

 

ensimmäinen askel on itse huomata ja tajuta, että kaikki ei ole oikein/ei noin voi tehdä. toinen askel on kertoa se toiselle. jos ei vastakaikua, on tehtävä kolmas askel..

tuollainen käytös ei vain käy.

 

Sun ei oo pakko olla ihmisen kanssa, joka ajattelee susta noin pahasti. Eikä kellään ole lupaa tulla tunkemaan sormiaan sun sisään tolla tavalla.

 

Millainen lapsuus/nuoruus sulla on ollut?

Miksi annat jonkun kohdella sua noin?

Lapsuus kyllä oli ihan hyvä, jos ei oteta huomioon, että siskoni kuoli onnettomuudessa. Mutta myöhemmin vanhempani erosivat ja en ole sen jälkeen tavannut isääni kuin kaksi kertaa, kuudessa vuodessa siis. En ehkä annakaan miehen enää kohdella noin, aion kyllä tehdä jotain asialle. Siksi täällä kyselen mielipiteitä ja neuvoja.

 

En oo mielestäni aiemmin kirjoittanut. Olen ollut hieman väsynyt ja masentunut, että jos olenkin niin en muista. Ottakaa huomioon, että kaikki tämä on tapahtunut vain vähän ajan sisällä ja olen alkanut vasta miettimään, ettei kaikki ole kohdillaan. Entä jos kaikki tämä johtuu vauvasta ja siitä miten meidän suhteemme on muuttunut, minä olen muuttunut. Ja miehellä on siinä sopeutumista, eikä oikein tiedä mitä ajatella.

 

En oo mielestäni aiemmin kirjoittanut. Olen ollut hieman väsynyt ja masentunut, että jos olenkin niin en muista. Ottakaa huomioon, että kaikki tämä on tapahtunut vain vähän ajan sisällä ja olen alkanut vasta miettimään, ettei kaikki ole kohdillaan. Entä jos kaikki tämä johtuu vauvasta ja siitä miten meidän suhteemme on muuttunut, minä olen muuttunut. Ja miehellä on siinä sopeutumista, eikä oikein tiedä mitä ajatella.

Meilläkin on ensimmäinen vauva ja se ei silti oikeuttaisi miestäni käyttäytymään noin.
Terve ihminen käsittelee uuden tilanteen ja sopeutumisen kyllä ihan erilailla.

 

Tästä ketjusta vois olla sulle apua. Sen kirjoittajalla vähän samanlainen mies.
http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2273397-onko-se-raiskaus-kun-mies-tunkee-sormet-vakisin/

 

No eipä se ainakaan aikaisemmin koskaan arvostellut mun ulkonäköä. Tai siis kehui kyllä esim. että mulla on täydellinen peppu.

Painoa ei tullut raskausaikana kuin 10 kiloa, mutta tuntuu ettei mies ymmärrä, etten voi heti näyttää samalle mitä olin ennen raskautta. Varsinkin tuo perse on nyt sille niin paha paikka kun ei enää olekaan täydellinen.

Mieskin kasvatti mun raskausaikana mahaansa, mutta olenko sanonut siitä mitään? No en, en ole niin pinnallinen. Olen samaa mieltä tietenkin, että ilkeä on.

En oikein ymmärrä mikä ihme tässä on ongelmana. Kuka vaan normaali ihminen sanoisi vastaavanlaisen kohtelun jälkeen miehelle että " Minusta tuntuu pahalta kun arvostelet minua tolla tavalla. Voisitko lopettaa sen? " En usko että myöskään kukaan täysjärkinen, juuri lapsen saanut mies täysin harkiten sanoo tuollaisia vaimolleen. Joku tässä nyt haisee. Miksi teitte lapsen jos ette pysty juttelemaan keskenänne asioista?

 

Kyllä mun mielestä täytyy kunnioittaa elämänkumppaniaan ja varsinkin lapsensa toista vanhempaa niin paljon, että pitää tuollaiset teot ja huomauttelut omana tietonaan. Minä en ikinä sanoisi mitään vastaavaa miehelle eikä myöskään mies minulle, koska me kunnioitamme toisiamme puolisoina ja vanhempina. Vitsinäkin tommonen on varsin mautonta.

 

Joko provo tai sitten on pikkasen sekasin tämä perhe. Toivottavasti tuollaisilla ei oikeasti ole vauvaa tai toivottavasti saat/saatte apua jostain, sillä sitä tunnutte tarvitsevan.

Kuka edes kirjoittaa tuollaista tänne, lapsipalstalle, ei ziisus.

 

Mies kohtelee sua väärin. Keskustele ensin miehen kanssa ettet aio tuollaista käytöstä enää sietää ja jos käytös ei muutu niin ero on paras vaihtoehto. Pärjäät kyllä vauvan kanssa kahdestaan. Miehen käytöksen lisäksi tuomiehen alkoholinkulutus kuulostaa jo alkoholiongelmalta.

 

Lisäänpä vielä, että mitä isommaksi vauva kasvaa, sitä vaikeammaksi ero tulee. Ja jos mies tällä hetkellä käyttää omat rahansa vain vaatteisiin ja viinaan, niin ei kestä kauaa, että se on pummimassa sulta rahaa niihinkin. Oikeasti, JSS!

 

Ei jumalauta. Ensinnäkin, jos olisin kylppärissäni, niin kukaan ei taatusti tulisi sinne ja tunkisi mitään minuun, jos en antaisi lupaa enkä haluaisi.
Mikä helvetin lapatossu rätti sinä olet?

Toiseksikin, mikä helvetin mäntti se sinun niinsanottu "miehesi" on?

Juuri tuon tulin tänne kirjoittamaan mutta olikin jo keretty. Hui saamari että sappi kiehahti kun luin tän aloituksen.

Nyt kerää itsekunnioituksesi, hyvä nainen! Toi on väärin, ja tollasta ei tarvii katella. Ja miten niin luulet että tuo käytös on jonkun normin rajoissa??? Ei ole. Minkä h*etin k*rvän kanssa oikein oot tekemisissä? Ja et kai vaan meinaa hiljaa tossukkana katsoa vaan ja toivoa hiljaa mielessäsi että käytös menee ohi?

Jos olisin tossa tilanteessa, miettisin eroakin vallan vakavasti.

Itse asiassa olen jättänytkin ton tyyppisen "miehen", onneksi ei kuitenkaan tullut lapsia siihen "suhteeseen". Tyypillä kun ei ollut minkäänlaista kunnioitusta kehoani kohtaan. Ja se toki aina suuttui / loukkaantui ja/tai alkoi vinkumaan kuin pikku pojannulikka (mikä kyllä pitää paikkansa) siitä kun ajoin sen toistuvasti h*vettiin kourimasta tissejäni, persettäni ja/tai p*uani. Luuli olevansa minun ja koko omaisuuteni todellinen haltija ja omistaja. Ja oli muitakin tapoja joilla koitti hallita (mm. materian ja rahan kautta) ja siinä välillä onnistuikin. Niin ja pillitti ja uhkaili tietty itsarilla eron jälkeen kuten asiaan kuuluu. Pääsin siitä tyypistä eroon vasta monta kuukautta varsinaisen eron jälkeen kun en uskaltanut katkaista välejä sen pelossa että meneekin tekemään jotain itselleen.

Fyi.

 

huhh... harkitse vakavasti että hankkiudut tuosta ukosta eroon. Oikeasti.

Kyllä yksin pärjää.

Arvosta itseäsi! Ja rakasta vauvaasi.

JOs ette ole naimisissa niin aina parempi.