Kun mikään ei riitä

[alakulo]

Meni hermot. Vaikka mitä tekisi niin tuntuu että perheelle ei mikään riitä. Järkkäsin lapsille yllärit koulujen lopettajaisiksi ja kummallakin suut vinossa että tämäkö se sitten oli - eikö me muuta saada...

Sitten kun yritin kysyä että mikä se olisi se riittävä niin perhesotahan siitä syntyi - miehen mielestä sitä ei voinut kysyä.

Siis mä joudun aina järkkään kaikki asiat tässä perheessä, suunnittelemaan, organisoimaan, hoitamaan jne.. Ja ikinä siitä ei kiitetä.

Kukaan ei koskaan järjestä mulle mitään ylläriä. Ei koskaan..

 

[www]

 

[Mystery]

:hug:

 

[...]

Meni hermot. Vaikka mitä tekisi niin tuntuu että perheelle ei mikään riitä. Järkkäsin lapsille yllärit koulujen lopettajaisiksi ja kummallakin suut vinossa että tämäkö se sitten oli - eikö me muuta saada...

Sitten kun yritin kysyä että mikä se olisi se riittävä niin perhesotahan siitä syntyi - miehen mielestä sitä ei voinut kysyä.

Siis mä joudun aina järkkään kaikki asiat tässä perheessä, suunnittelemaan, organisoimaan, hoitamaan jne.. Ja ikinä siitä ei kiitetä.

Kukaan ei koskaan järjestä mulle mitään ylläriä. Ei koskaan..

Kuulostat marttyyriäidiltä.

 

[Miili]

Semmosta se äidin osa tahtoo olla :hug: .

 

[?]

Meni hermot. Vaikka mitä tekisi niin tuntuu että perheelle ei mikään riitä. Järkkäsin lapsille yllärit koulujen lopettajaisiksi ja kummallakin suut vinossa että tämäkö se sitten oli - eikö me muuta saada...
Sitten kun yritin kysyä että mikä se olisi se riittävä niin perhesotahan siitä syntyi - miehen mielestä sitä ei voinut kysyä.
Siis mä joudun aina järkkään kaikki asiat tässä perheessä, suunnittelemaan, organisoimaan, hoitamaan jne.. Ja ikinä siitä ei kiitetä.
Kukaan ei koskaan järjestä mulle mitään ylläriä. Ei koskaan..

Kuulostat marttyyriäidiltä.

Onko siinä jotakin pahaa?? Jos tuntee että ei arvosteta mitä tekee? Ilmeisesti en sitten ole arvostuksen arvoinen?

 

[bdt]

Juttuhan on niin että ei noista kiitetä. Sinulla on vain vapaus olla tekemättä. Jos kuitenkin haluat järjestää ylläreitä niin älä sitten pahoita mieltäsi jos yllärin kohde on kiittämätön.
Itsekin olen vähän sellainen marttyyrimäinen raataja, mutta nyt olen aktiivisesti opetellut jättämään turhan shown veke. Teen sen mistä tykkään ja mitä haluan enkä enää oleta tietäväni mitä joku muu haluaa tai tahtoo. En enää oleta tietäväni mitä kaikki minulta odottavat enkä enää oleta tietäväni mikä on muille parasta. Lyhyesti sanottuna down shiftausta, asiat pyörii kyllä eteenpäin vaikken minä niin kauheasti hössäisi .
Täytyy suojella itseäänkin välillä niiltä omilta pettymyksiltä.

 

[Istafra]

Sinua ja tehokasta järkkäilyäsi pitävät kaikki perheesi jäsenet itsestäänselvyytenä. Lopeta se.
Joten, järjestä joskus itse itsellesi ylläri. Tämä voisi yllättää myös perheenjäsenesi

 

[alakulo]

Juttuhan on niin että ei noista kiitetä. Sinulla on vain vapaus olla tekemättä. Jos kuitenkin haluat järjestää ylläreitä niin älä sitten pahoita mieltäsi jos yllärin kohde on kiittämätön.
Itsekin olen vähän sellainen marttyyrimäinen raataja, mutta nyt olen aktiivisesti opetellut jättämään turhan shown veke. Teen sen mistä tykkään ja mitä haluan enkä enää oleta tietäväni mitä joku muu haluaa tai tahtoo. En enää oleta tietäväni mitä kaikki minulta odottavat enkä enää oleta tietäväni mikä on muille parasta. Lyhyesti sanottuna down shiftausta, asiat pyörii kyllä eteenpäin vaikken minä niin kauheasti hössäisi .
Täytyy suojella itseäänkin välillä niiltä omilta pettymyksiltä.

Kiitos Juuri tätä tervettä itsekyyttä minäkin olen mietiskellyt. En vain osaa toteuttaa sitä kun takaraivossa kuitenkin "joku" huutaa että -haloo, onko tämä ihan viisasta...

 

[mismina]

Mulle tuli tosta mieleen yks juttu, jonka luin joskus lehdestä. Joku perheenäiti katos tyystin kun oli menossa sisarensa luo toiseen kaupunkiin, ja sitä kaipas poliisin lisäksi mies ja pari teini-ikäistä lasta.
Tää nainen löyty sit vuosien (?) päästä muistaakseni Turkista, mihin oli lähtenyt sen sijaan,että olis mennyt siskolleen. Poliisi ei tuonut sitä takas, koska nainen oli aikuinen ihminen ja se oli ihan OK - se oli selittänyt, että kyllästyi passaamaan miestään ja lapsiaan, kun kukaan ei tee mitään vaikka pyytäis. Että odotti sitä, että lapset on tarpeeks isoja ja lähti sit menemään kun oli saanut tarpeeksi rahaa säästöön. Siellä se Turkissa eleli rauhassa, asui yksin ja teki töitä jossain ravintolassa jos oikein muistan

Että niinkin voi käydä, jos perhe ei osaa arvostaa äidin työpanosta.

 

[vieras]

Mulle tuli tosta mieleen yks juttu, jonka luin joskus lehdestä. Joku perheenäiti katos tyystin kun oli menossa sisarensa luo toiseen kaupunkiin, ja sitä kaipas poliisin lisäksi mies ja pari teini-ikäistä lasta.
Tää nainen löyty sit vuosien (?) päästä muistaakseni Turkista, mihin oli lähtenyt sen sijaan,että olis mennyt siskolleen. Poliisi ei tuonut sitä takas, koska nainen oli aikuinen ihminen ja se oli ihan OK - se oli selittänyt, että kyllästyi passaamaan miestään ja lapsiaan, kun kukaan ei tee mitään vaikka pyytäis. Että odotti sitä, että lapset on tarpeeks isoja ja lähti sit menemään kun oli saanut tarpeeksi rahaa säästöön. Siellä se Turkissa eleli rauhassa, asui yksin ja teki töitä jossain ravintolassa jos oikein muistan

Että niinkin voi käydä, jos perhe ei osaa arvostaa äidin työpanosta.

Jotenkin ihana juttu

 

[huoh]

tyhmää olettaakaan että normaali ihminen/lapsi koskaan kiittäisi.
tai siis, minä en ainakaan ole mistään kiitellyt äitiäni,no way.

Miten sitä koskaan ymmärtäisi kiitellä ennen kuin niitä lapsia itsellä on ja tajuaa mitä se on. ja siltikin olettaa että sen lasten mummon pitäisi tietä mitä se on ja auttaa...