Tässä miehen näkökulmaa pettämiseen, päätin kirjoittaa kun sopivasti aikaa yövuorossa. Ensinnäkin minusta on käsittämätöntä, että sarkastinen lausahduksesi tulkitaan muka luvaksi ja että miehet eivät sarkasmia ymmärtäisi-on täyttä puppua. Kyllä noin pitkässä parisuhteessa oppii toisen tuntemaan niin hyvin, että tietää milloin lausahdus on leikkiä.
En tiedä onko kirjoituksestani sinulle ja teille mitään apua, sillä kokemusta pettämisestä tai petetyksi tulemisesta ei ole. Ymmärrän täysin, että keskustelunne päättyy huutamiseen, sillä kummallakin on tunteet niin pinnassa. Ja varmasti naisille on hyvin tärkeä käydä asiaa läpi monta kertaa, vaikka se tekisi kuinka kipeää. Ikään kuin koota mielessään palapeliä ja saada asia jotenkin hallintaan. Miehillä ehkä asia on yksioikoisempi, ja mies kokee asiasta puhumisen vatvomisena. Mies käsittelee asiaa varmaan irrallisena muusta elämästänne eikä välttämättä osaa ajatella kuinka moninaisesti tämä pettäminen on vaikuttanut ja vaikuttaa elämäänne. Suurempi asia on luottamuksen ja toisen kunnoittamisen menetys, koska se heijastuu niin moniin asioihin.
Uskon ja toivon, että tästä on mahdollista jatkaa teillä yhdessä, mutta työtä se vaatii varmasti. Tuli mieleen, että voisitte miettiä asioita mihin toisessa on aikanaan rakastanut ja kirjata ylös asioita, joihin parisuhteenne jatkolla olisi positiivisia vaikutuksia. Lainaan tässä erään tuttavani vertausta " pettäminen on kuin kahvikuppi menisi rikki, vaikka palaset liimataan yhteen, niin säröt jää. Aika kuitenkin haalistaa säröt." Eli entiselleen parisuhde tuskin palaa, mutta yhteisellä työllä nämä säröt voi niin häivyttää, että yhteiselämä vielä onnistuu hyvin.
Lopuksi vielä kommenttia näille ymmärtäjille, jotka pitävät pettämistä lähes "normaalina" vauva-aikana. En käsitä ajatusmaailmaanne laisinkaan. Sen verran pitää miehestä löytyä miestä, että pitää tyytyväisenä oman naisen ja kantaa vastuun perheestään. Onneksi tämä on varmasti valtaosa miehien mielipide, sen verran asiasta ollaan ukkoporukassa puhuttu. Kannattaa myös muistaa, että rakkaus ei ole pelkkää tunnetta vaan siihen liittyy tahtominen. Tahtomista rakastaa toista, vaikka se toinen osapuoli tuntuisi joskus vihonviimmeiseltä ihmiseltä. Toivottavasti saatte asianne selvitettyä ja muuta en oikein osaa sanoa kuin jaksamista, kyllä tunnelin päässä vielä valoa näkyy.