Kun miehen ominaistuoksu ei sytytä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Miss
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kiva, että pyysit "yököttävää miestä" kantoavuksi. Varmaan kelpaisi myös remonttiavuksi. Silloinkin voisit soitella, kun olet autokyytiä vailla. Kai voisit pyytää myös rahaa lainaksi.
Hienoa, että otat yhteyttä silloin kun tarvitset, vaikkei ominaistuoksu miellytäkään... Huoh.


Mies, jota nainen ei halua seksuaalisesti mutta muuten pitää miestä mukavana ja on miehelle ystävällinen ja koittaa pitää platonista ystävyyttä yllä, mies joka ei tämän kaiken jälkeen edelleenkään tajua, todellakin ällöttää naista.

Kuten mainitsit aikaisemmin, ajattelin , että meistä ihan ystävät voisi vielä tullakin mutta nyt näyttää vähän epätodennäköiseltä. Juttelen hänen kanssa kuitenkin vielä, koska niin kuin sanottu, hän on mielestäni hyvä tyyppi.

Käännäppä tämä asia toiste päin. Olisit tutustunut naiseen joka ei sytytä sinua MILLÄÄN tavalla mutta kaverina teillä menee jutut hyvin yhteen, teillä on hauskaa; niin kuin kavereiden kesken kuuluukin olla. yht'äkkiä nainen päättää tunnustaa rakkauttaan ja sinulta kieltävän vastauksen saatuaan silti jatkaa koiranpentunmaista seuraamistaan ja jankkaustaan ja toivoo että mielesi vielä muuttuu. Kertoilee sinulle kuinka haluaa lapsia kanssasi ja kuinka jo ensimmäisellä kerralla kun tapasi sinut tiesi että haluaa kanssasi sänkyyn. Ei kuitenkaan sanonut mitään ystävyyden nimissä. Kaikki tämä yhdellä ryöpyllä, varoittamatta, siitäkin huolimatta, että pakit on jo kerran annettu. Eikö sinua rupeaisi jo ällöttämään?
 
Viimeksi muokattu:
Mies, jota nainen ei halua seksuaalisesti mutta muuten pitää miestä mukavana ja on miehelle ystävällinen ja koittaa pitää platonista ystävyyttä yllä, mies joka ei tämän kaiken jälkeen edelleenkään tajua, todellakin ällöttää naista.

Kuten mainitsit aikaisemmin, ajattelin , että meistä ihan ystävät voisi vielä tullakin mutta nyt näyttää vähän epätodennäköiseltä. Juttelen hänen kanssa kuitenkin vielä, koska niin kuin sanottu, hän on mielestäni hyvä tyyppi.

Käännäppä tämä asia toiste päin. Olisit tutustunut naiseen joka ei sytytä sinua MILLÄÄN tavalla mutta kaverina teillä menee jutut hyvin yhteen, teillä on hauskaa; niin kuin kavereiden kesken kuuluukin olla. yht'äkkiä nainen päättää tunnustaa rakkauttaan ja sinulta kieltävän vastauksen saatuaan silti jatkaa koiranpentunmaista seuraamistaan ja jankkaustaan ja toivoo että mielesi vielä muuttuu. Kertoilee sinulle kuinka haluaa lapsia kanssasi ja kuinka jo ensimmäisellä kerralla kun tapasi sinut tiesi että haluaa kanssasi sänkyyn. Ei kuitenkaan sanonut mitään ystävyyden nimissä. Kaikki tämä yhdellä ryöpyllä, varoittamatta, siitäkin huolimatta, että pakit on jo kerran annettu. Eikö sinua rupeaisi jo ällöttämään?

Tee palvelus tuolle miehellekin. Älä enää itsekään roiku hänessä ja pyydä häneltä palveluksia. Kai osaat tavarasi kantaa itsekin?
 
Viimeksi muokattu:
Olen parisuhteessa miehen kanssa, jonka tuoksu ei ole ihan oikea - en esim. useinkaan tykkää suudella, vaikka seksi on ok.

Eroaminen ei taida enää tulla kyseeseen.
 
Tee palvelus tuolle miehellekin. Älä enää itsekään roiku hänessä ja pyydä häneltä palveluksia. Kai osaat tavarasi kantaa itsekin?


Osaan kantaa itse tavarani mutta en aio kantaa itse tavaraoitani ;) Katsos, kaverit on sitä varten, että heiltä pyydetään apua, ja saadaankin apua! Toivon, että kun kohtelen tätä miestä tarpeeksi kaveritasolla, hän sen itsekin tajuaa, että olemme vain ystäviä.

En ymmärrä miksi se on sinulle "kaveripoika" niin vaikea asia ymmärtää, että toivon että mies vihdoin ymmärtää ettei meistä tule enempää kuin kavereita? Olen ollut tekemisissä hänen kanssaan jo pitkään, kaverimielessä ja mielestäni se toimii meidän kohdallamme hyvin! Joten ei liene väärin toivoa, että jatkossakin olemma kavereita? Kunhan kaikki turha haaveilua vain jätetään pois..
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos kaikille asiallisista vastauksista! Olen ottanut mieheen ns. hajurakoa eikä hänkään minua ole ihmeemmin ahdistellut.. olen ollut häneen yhteydessä niin kuin muihinkin kavereiheni. Uskon, että minun on syytä sanoa hänelle kun seuraavan kerran tapaamme,että ns. tunnustelu on turhaa. Mutta oli hauska huomata etten ole näiden "tuoksujeni " kanssa yksin. Olen muutenkin aika "primitiivinen nainen" ja miehen ääni, tuoksu ja se miten hän liikkuu ja "kantaa itsensä" ovat minulle erittäin tärkeitä asioita. Melkeinpä ulkonäköä tärkempää! Nyt ei voi muuta toivoa kun löytyisi joku ihanen tuoksuinen mies pimeitä syysiltoja sulostuttamaan .)

Minä kehoitan ihan kaverina että näin juuri teet. Etsit sen ihastumisen kohteen ja alat olla hänen kanssa näkyvästi.

Kyllä sitä kaveri kantajaapukin siinä asian laidan ymmärtää. Minusta tuo ed. vinkki joltakin että selkeesti sanot että teistä ei voi tulla paria on reilua eikä loukkaa.

tuo että annat ymmärtää kemiat ja muut blaa blaa kun menee miehiltä hilseen yli usein.

Vähän tulee tunne että et kunnioita hänen tunteitaan oikeesti vaikka esität nyt muuta.
 
Viimeksi muokattu:
Kuules Miss, olen itse nainen ja kanssasi samoilla linjoilla mutta etta pisti arsyttamaan tyhmyytesi!

Tottakai allottaa mies joka ei ota tajutakseen, etta platoninen suhde tarkoittaa platonista suhdetta, mutta jostakin kasittamattomasta syysta et yhtaan kanna vastuuta omista ristikkaisista signaaleistasi!

Jo se, ettei tama asia ollut sinulle alusta alkaen selvaa, kertoo siita, etta han varmasti on myos itse tulkinnut "tunnustelemisesi" madollisuutena siirtya romattiseen kanssakaymiseen jos han vain ratkaisisi hammennyksesi (minka syysta hanella ei ole tietoa).

Ja kantoapua!!! Ei hemmetti... kaytat hyvaksi hanen tunteitaan sinua kohtaan. Tiedan etta monet naiset tekevat tata, ehka itsekin joskus syyllistynyt siihen, mutta kylla sun pitaisi olla systemaattisempi tavassasi kasitella tata miesta jos haluat selkeat savelet. Miesta, eritoten sitkeaa tyyppia pitaa osaa kasitella kuin koiraa, muuten homma ei lopu. Erikseen tietty sellaiset oikeat idiootit jotka eivat edes valita ei- sanasta.




Muutoin, kerran kuntosalilla viereisella matolla oli ihan ok.n ja normaalin nakoinen kundi venyttelemassa, ja han haisi niin kuvottavalle (ei siis selkeasti ns pahalle, vaan nimenomaan ihosta hikoilun jalkeen pukannut ominaistuoksu) etta minua alkoi oksettamaan hanen laheisyytensa niin paljon, etta minun oli pakko lahtea pois matolta. Taman jalkene minua puistattaa nahda tata miesta, koska han haisee niin pahalle.

Olemmeko me naiset joilla on erityisen tarkka ja herkka hajututka niita evoluution kehinntyneita naaraita, jotka ovat _erittain_ tarkkoja siita kenen kanssa pistavat geeninsa jalostumaan? Silla eipa ikina olisi mahdollista esim sen miehen kanssa paritella, koska en vain voi olla edes metria lahella!

Huono puoli on se, etta jos loytaa taman "kemiallisen" vastineensa miehen tuoksusta, aanesta ja ulkonaosta, on sita aivan kasittamattoman vaikea myos vastustaa, ja miehella on tietynlainen maaginen ja valtaisa ote naiseen, vaikka kuinka olisi ikava tyyppi muutoin :(

Eli, haluammeko muiden miesten geenit lapsille, mutta kuitenkin toisenlaisen miehen henkiseen parisuhteeseen?
 
Tottakai allottaa mies joka ei ota tajutakseen, etta platoninen suhde tarkoittaa platonista suhdetta, mutta jostakin kasittamattomasta syysta et yhtaan kanna vastuuta omista ristikkaisista signaaleistasi!

Jo se, ettei tama asia ollut sinulle alusta alkaen selvaa, kertoo siita, etta han varmasti on myos itse tulkinnut "tunnustelemisesi" madollisuutena siirtya romattiseen kanssakaymiseen jos han vain ratkaisisi hammennyksesi (minka syysta hanella ei ole tietoa).

Ja kantoapua!!! Ei hemmetti... kaytat hyvaksi hanen tunteitaan sinua kohtaan. Tiedan etta monet naiset tekevat tata, ehka itsekin joskus syyllistynyt siihen, mutta kylla sun pitaisi olla systemaattisempi tavassasi kasitella tata miesta jos haluat selkeat savelet.
Nimenomaan, epähaluttua ihastusta EI kutsuta kantoavuksi eikä häneltä pyydellä mitään muitakaan palveluksia! Monet, etenkin hieman epätoivoiset ihmiset tulkitsevat KAIKEN huomion mahdollisena kiinnostuksen osoituksena. Ja kun ap on jo todennut että mies on juuri sen tyyppinen ihminen joka näin tulkitsee, on todella ajattelematonta, julmaa ja hyväksikäyttävää kysellä miestä apuun erilaisiin askareisiin.

Blaablaa kaveriapua ja silleen, mutta käytännössä leikit miesraukan tunteilla. Hänelle "voisitko auttaa" = "haluan tavata sinua ja keksin tähän askareen johon voin pyytää sinulta apua, tämä on positiivinen signaali minulta". Se mitätöi todennäköisesti taas kaikki "meistä ei tule mitään" selityksesi, mies ajattelee että olet vain "tyypillinen nainen" joka ei itsekään tiedä mitä haluaa ja kun nyt taas olet ottavaisella kannalla niin kannattaa takoa kun rauta on kuumaa.

Omalla käytökselläsi sekä teet oman elämäsi tukalaksi että itsestäsi miesraukan ihastuneisuutta hyväksikäyttävän k-pään. Lopeta vähäksi aikaa kaikenlainen yhtään henkilökohtaisempi kanssakäyminen, ja jatka kaveruutta (ilman palvelusten pyytämistä!) vasta sitten kun mies on selkeästi päässyt ihastuksestaan yli. Voi olla ettei niin käy pitkään aikaan, ja silloin ainoa vastuuntuntoinen ratkaisu sinulta on lopettaa kaveruutenne ettet pidä miestä löysässä hirressä. Joo, mies on aikuinen ihminen mutta koska sinulla ei ole nyt tunteita pelissä, on sinun paljon helpompi tehdä asian suhteen järkiratkaisut.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Julmaa hyväksikäyttöä;10964559:
Nimenomaan, epähaluttua ihastusta EI kutsuta kantoavuksi eikä häneltä pyydellä mitään muitakaan palveluksia! Monet, etenkin hieman epätoivoiset ihmiset tulkitsevat KAIKEN huomion mahdollisena kiinnostuksen osoituksena. Ja kun ap on jo todennut että mies on juuri sen tyyppinen ihminen joka näin tulkitsee, on todella ajattelematonta, julmaa ja hyväksikäyttävää kysellä miestä apuun erilaisiin askareisiin.

Blaablaa kaveriapua ja silleen, mutta käytännössä leikit miesraukan tunteilla. Hänelle "voisitko auttaa" = "haluan tavata sinua ja keksin tähän askareen johon voin pyytää sinulta apua, tämä on positiivinen signaali minulta". Se mitätöi todennäköisesti taas kaikki "meistä ei tule mitään" selityksesi, mies ajattelee että olet vain "tyypillinen nainen" joka ei itsekään tiedä mitä haluaa ja kun nyt taas olet ottavaisella kannalla niin kannattaa takoa kun rauta on kuumaa.

Omalla käytökselläsi sekä teet oman elämäsi tukalaksi että itsestäsi miesraukan ihastuneisuutta hyväksikäyttävän k-pään. Lopeta vähäksi aikaa kaikenlainen yhtään henkilökohtaisempi kanssakäyminen, ja jatka kaveruutta (ilman palvelusten pyytämistä!) vasta sitten kun mies on selkeästi päässyt ihastuksestaan yli. Voi olla ettei niin käy pitkään aikaan, ja silloin ainoa vastuuntuntoinen ratkaisu sinulta on lopettaa kaveruutenne ettet pidä miestä löysässä hirressä. Joo, mies on aikuinen ihminen mutta koska sinulla ei ole nyt tunteita pelissä, on sinun paljon helpompi tehdä asian suhteen järkiratkaisut.

Itseni mielestä en leiki hänen tunteillaan. Olen olleet ystäviä jo pitkään ja nämä tunteiden tunnustukset tulivat yllätyksenä. Kerroin hänelle suoraan, että en usko että meistä tulee koskaan paria koska meillä ei ole vain sitä kuuluisaa kipinää välillämme.

Onko se minun ongelmani että hän itseään mahdollisesti pettäen ja itsepintaisesti haluaa tunnustella" tilannetta. Hän on aikuinen mies ja hän kantakoon oman vastuunsa tunteistaan. Minä kannoin oman vastuuni kertomalla hänelle että meistä ei voi tulla sen enempää mitä olemme jo olleetkin eli ystäviä. Kerroin hänelle että hän on vapaa tapaamaan ja treffailemaan ketä haluaa, se ei minua millään tavalla haittaisi.

Minusta on surullista menettää ystävä tällä tavalla koska tosiaan olemme tulleet hyvin juttuun, hän on fiksu kuin mikä ja hänen kanssaan voi keskustella melkein mistä vaan. Olen toivonut että jos kohtelen häntä edelleenkin, platonisesti "vain "ystävänä", hänkin pystyisi siirtymään vähitellen takaisin tähän ystävyyteen.

Minusta on erikoista, että täällä muutama henkilö kokee että olen antanut miehelle ristiriitaisia merkkejä tai käytän häntä hyväkseni. Minä olen pyrkinyt kohtelemaan häntä niin hyvin ja kunnioittavasti kuin muitakin ystäviäni kohtelen enkä näe mitään syytä ruveta hänelle ilkeäksi tämänkään jälkeen. Olemmehan aikuisia ja näitä asioita pitäisi pystyä käsittelemään ilman että heti vedetään välit poikki.

Mutta niin kuin olen maininnut jo aikaisemmin, luulen että meidän on syytä nyt pitää taukoa yhteydenpidossa ja voi olla että se loppuu kokonaan. Sen näkee sitten. Mutta hyväksikäyttäjää en näe itsessäni sitten piirun vertaa. Olen ollut koko ajan hyvin suora siinä mitä ajattelen miehestä ja missä mielessä.
 
Onko se minun ongelmani että hän itseään mahdollisesti pettäen ja itsepintaisesti haluaa tunnustella" tilannetta. Hän on aikuinen mies ja hän kantakoon oman vastuunsa tunteistaan.
On, se on sinunkin vastuullasi koska kuten sanottu, mies on rakastumisensa sokaisema.
Minusta on erikoista, että täällä muutama henkilö kokee että olen antanut miehelle ristiriitaisia merkkejä tai käytän häntä hyväkseni. Minä olen pyrkinyt kohtelemaan häntä niin hyvin ja kunnioittavasti kuin muitakin ystäviäni kohtelen enkä näe mitään syytä ruveta hänelle ilkeäksi tämänkään jälkeen. Olemmehan aikuisia ja näitä asioita pitäisi pystyä käsittelemään ilman että heti vedetään välit poikki.
Ensinnäkin, sinä OLET antanut ristiriitaisia signaaleja MIEHEN mielestä. Sinusta avun pyytäminen on vain normaalia platonista ystävyyttä - miehen mielestä ei, kuten itsekin sanoit hän on taas avun pyytämisen jälkeen "pahentanut" käytöstään. Eli ihan selkeästi mies ottaa avunpyynnöt vihjauksena vastakaiusta tunteilleen. Se että SINUN mielestäsi ne ovat vain ja ainoastaan ystäväkäytöstä ei vaikuta asiaan millään lailla. Kun kerran olet jo huomannut että mies käsittää avunpyynnöt ja mahdollisesti yhteydenpidonkin väärin, et voi vetäytyä vastuusta ja pistää päätä pensaaseen "en minä sitä niin tarkoita joten minulla on oikeus jatkaa tätä".

Kukaan ei ole kehottanut sinua olemaan ilkeä. Sinun pitää olla vastuullinen; runollisesti sanoen sinulla on miehen sydän taskussasi ja vaikka et ole sitä sinne pyytänyt, on sinun vastuullasi käyttäytyä niin että se särkyy mahdollisimman vähän. Surullista kyllä, joskus se voi tarkoittaa myös sitä että ette saa enää ystävällisiä välejä takaisin. Sillä tekosyyllä että haluat olla kaveri et voi kuitenkaan oikeuttaa käytöstäsi, joka vain satuttaa pidemmällä tähtäimellä miestä enemmän kuin kertariuhtaisu.
 
Viimeksi muokattu:
Eli, haluammeko muiden miesten geenit lapsille, mutta kuitenkin toisenlaisen miehen henkiseen parisuhteeseen?

Näin kävi ainakin täällä.

Kun lapsien aika koitti niin juuri kuvaamasi mies löytyi. Kun lapset oli tehty alkoi pikkuhiljaa selviämään ettei ollut lainkaan "oikea" sittenkään. Ero tuli pitkän vääntelyn ja kääntelyn jälkeen. Nyt on löytynyt oikea mies, tuoksu- ja muut signaalit eivät ole ihan optimissa, eivät kuitenkaan missään nimessä täysin pielessäkään. Fyysisesti suhde on 7-8 mutta henkisesti suhde on taas täysi kymppi. Kymmenen vuotta sitten on olisi tuota miestä edes harkinnut mutta nyt tuntuu just oikeelta.
 
Viimeksi muokattu:
Maailma muuttuu kovin nopeasti, eikä evoluutio lyhyessä juoksussa aina pysy kyydissä.
Kun arki ei ole pelkkää olemassaolon taistelua esim. ravinnon suhteen, meillä on
käsillä "vaihtoehtoja", joita emme ole oppineet käyttämään järkevästi.

Jos parisuhteen osapuolilla on ns. sosiaalis-taloudelliset edellytykset itselliseen elämään
suhteellisen hyvissä "viitekehyksissä" (johan on termejä), miksi ihmeessä kusemme omille
kintuille yhdessä parinvalinnan merkittävimmässä perusasiassa.
Kutsutaan sitä sitten vaikka yksinkertaisuuden vuoksi "oikeaksi hajuksi".

Ei ole mitään takeita, että täydellinen haju toisessa takaa pitkän hyvän parisuhteen ja
onnellisen loppuelämän jälkeläisineen.

Se on kuitenkin asia, joka elämän arjessa väistämättä eteen tulevien tiukkojen paikkojen ja
uupumuksen kurimuksessa tasoittaa yhteistä tietä ja hoitaa "luonnostaan" pois monia
"riskitekijöitä" parisuhteessa.

Seksuaalisuus (laajana käsitteenä) on edelleen ja kauas tulevaisuuteen erittäin merkittävä
osa-alue elämässämme ja minuudessamme. Mitä "helpommaksi selviytyminen" olemassaolomme
suhteen käy, sitä merkittävämmäksi "liimaksi" muuttuu puolison oikea haju parisuhteessa.

Surkuhupaisaa oikeastaan on se, että mitä merkittävämmäksi tuo asia todellusuudessa muuttuu,
sitä enemmän arkitodellisuuteemme tungetaan asioita, jotka haittaavat ja suorastaan
estävät tuon "hajun" toimimisen ja positiiviset vaikutukset.

Ihan konkreettinen esimerkki nykyarjesta ja liittyen esim. miesten "haluttomuuden lisääntymiseen".

Erilaiset visuaaliset ja toiminnalliset virikkeet, muutkin kuin seksuaaliset, vyöryvät päälle joka
paikassa, joka suunnasta. "Kiihottavan" ihmisen pitää tuoksua sille ja tälle, käyttäytyä niin ja näin,
markkinoinnin keinoin meille "luotujen tarpeiden" lista on loputon ja johtaa meitä pääosin harhaan
perimäämme liittyvistä asioista, omasta lähtökohdistamme. (ei markkinataloudessa sinällään mitään pahaa ole)

Siis, pari onusein valikoitunut alkuun pääosin luotujen tarpeiden pohjalta.
Tässäkin lotossa toki joku voittaa ja saa ehkä täysin satunnaisesti "oikean hajuisen kumppanin".

Usein kuitenkin ei. Yhteiselossa, ihan arjessa "kuuluu" hävittää ja peittää mahdollisimman
hyvin ominaistuoksut, jotka ohjaavat käyttäytymistämme hyvinkin tiedostamattomasti.

Siinä sitä sitten ollaan, kahden kämpässä, ihmetellen miksi tuo "ihan kivannäköinen shampoopullo"
tuossa vieressä "paneta yhtään". Aika tiukasti karrikoitu, mutta ydin on siinä.

Ei se saippuan tuoksu paneta kuin perverssiä. Toki, jos se hieman "peittää" kumppanin lähtökohtaisesti
väärää ominaistuoksua, voi meille markkinoitujen mielikuvien kautta "veijari hieman värähtää" silloin tällöin ohimenevästi ;o).

Hyvät ihmiset! Tehkää itsellenne ja samalla monille, nykyisille ja tuleville läheisillenne palvelus.
Älkää ryhtykö minkäänlaiseen "parinmuodostukseen" ihmisen kanssa, jonka ihan oma odööri
ei aiheuta "omituista, miellyttävää sekamelskaa" päässänne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nenäpäivä;10994170:
Maailma muuttuu kovin nopeasti, eikä evoluutio lyhyessä juoksussa aina pysy kyydissä.
Kun arki ei ole pelkkää olemassaolon taistelua esim. ravinnon suhteen, meillä on
käsillä "vaihtoehtoja", joita emme ole oppineet käyttämään järkevästi.

Jos parisuhteen osapuolilla on ns. sosiaalis-taloudelliset edellytykset itselliseen elämään
suhteellisen hyvissä "viitekehyksissä" (johan on termejä), miksi ihmeessä kusemme omille
kintuille yhdessä parinvalinnan merkittävimmässä perusasiassa.
Kutsutaan sitä sitten vaikka yksinkertaisuuden vuoksi "oikeaksi hajuksi".

Ei ole mitään takeita, että täydellinen haju toisessa takaa pitkän hyvän parisuhteen ja
onnellisen loppuelämän jälkeläisineen.

Se on kuitenkin asia, joka elämän arjessa väistämättä eteen tulevien tiukkojen paikkojen ja
uupumuksen kurimuksessa tasoittaa yhteistä tietä ja hoitaa "luonnostaan" pois monia
"riskitekijöitä" parisuhteessa.

Seksuaalisuus (laajana käsitteenä) on edelleen ja kauas tulevaisuuteen erittäin merkittävä
osa-alue elämässämme ja minuudessamme. Mitä "helpommaksi selviytyminen" olemassaolomme
suhteen käy, sitä merkittävämmäksi "liimaksi" muuttuu puolison oikea haju parisuhteessa.

Surkuhupaisaa oikeastaan on se, että mitä merkittävämmäksi tuo asia todellusuudessa muuttuu,
sitä enemmän arkitodellisuuteemme tungetaan asioita, jotka haittaavat ja suorastaan
estävät tuon "hajun" toimimisen ja positiiviset vaikutukset.

Ihan konkreettinen esimerkki nykyarjesta ja liittyen esim. miesten "haluttomuuden lisääntymiseen".

Erilaiset visuaaliset ja toiminnalliset virikkeet, muutkin kuin seksuaaliset, vyöryvät päälle joka
paikassa, joka suunnasta. "Kiihottavan" ihmisen pitää tuoksua sille ja tälle, käyttäytyä niin ja näin,
markkinoinnin keinoin meille "luotujen tarpeiden" lista on loputon ja johtaa meitä pääosin harhaan
perimäämme liittyvistä asioista, omasta lähtökohdistamme. (ei markkinataloudessa sinällään mitään pahaa ole)

Siis, pari onusein valikoitunut alkuun pääosin luotujen tarpeiden pohjalta.
Tässäkin lotossa toki joku voittaa ja saa ehkä täysin satunnaisesti "oikean hajuisen kumppanin".

Usein kuitenkin ei. Yhteiselossa, ihan arjessa "kuuluu" hävittää ja peittää mahdollisimman
hyvin ominaistuoksut, jotka ohjaavat käyttäytymistämme hyvinkin tiedostamattomasti.

Siinä sitä sitten ollaan, kahden kämpässä, ihmetellen miksi tuo "ihan kivannäköinen shampoopullo"
tuossa vieressä "paneta yhtään". Aika tiukasti karrikoitu, mutta ydin on siinä.

Ei se saippuan tuoksu paneta kuin perverssiä. Toki, jos se hieman "peittää" kumppanin lähtökohtaisesti
väärää ominaistuoksua, voi meille markkinoitujen mielikuvien kautta "veijari hieman värähtää" silloin tällöin ohimenevästi ;o).

Hyvät ihmiset! Tehkää itsellenne ja samalla monille, nykyisille ja tuleville läheisillenne palvelus.
Älkää ryhtykö minkäänlaiseen "parinmuodostukseen" ihmisen kanssa, jonka ihan oma odööri
ei aiheuta "omituista, miellyttävää sekamelskaa" päässänne.

Aina välillä lykästää. Yhdyn tähän kirjoittajaan täysin.
 

Yhteistyössä