Kun isä ei noudata tapaamissopimusta..

Erottiin vajaa 2kk sitten,syitä oli monia ja kaikkemme yritettiin. Lasten kannalta on vaan parempi näin,kun ei riidellä heidän nähden enää. Maanantaina tehtiin sopimus,ja sitä tehdessä mies painotti haluavansa lapset isänpäivänä klo 15-19.

Perjantaina yritin kysyä että kai hän edelleen pitää sovitusta kiinni. Ei vastannut soittoon,ei viestiin. Lauantaina lähetin kolme viestiä,soitin pari kertaa. Vastasi kyllä muihin kysymyksiin,mutta ei sanonut mitään kun kysyin tulevasta tapaamisesta.

Sunnuntaina kysyin uudestaan ja mies sanoi ettei tiedä vielä. Soitin yhden aikaan eikä vastannut puhelimeen. 14.55 vastas ja sanoi soittavansa mulle kohta takaisin.

Pakkasin lapset ja tavarat autoon,sanoin että mennään uuteeen puistoon leikkimään. Leikittiin miehen uuden kodin pihalla neljään asti ja lähdettiin kotiin. Mies ei vastannut puhelimeen,eikä viestiin jossa kerroin että olemme pihalla jotta saa edes tervehtiä lapsiaan.

Viideltä mies soitti ja sanoi olleensa nukkumassa!!! Siis tämä oli ensimmäinen tapaaminen,hän siitä jankutti kun sopimusta tehtiin ja silti kehtas tahallaan jättää välistä!


Mitä hittoa mä nyt teen? Ei isää voi pakottaa tapaamaan lapsiaan,enkä haluais et joutuu väkisin ottamaan. Saanko mä jotenkin estettyä tapaamiset tän perusteella? Onneksi en kertonu lapsille mitään,olisivat tunteneet olonsa tosi kamalaksi kun isi ei tule hakemaan heitä!
Ja lapset on 1,5 v ja 6kk joten senki puolesta toivois et saisivat unohtaa koko ihmisen jos noin törkeästi jatkaa tätä vielä..

 

Älä tee mitään, en mäkään tehnyt. Jos ei pidä sovituista tapaamisista kiinni niin anna olla, ei sun velvollisuus ole niitä järkätä, soitella perään.
Mä en ole 10vuoteen soitellu perään, jos ei hae niin olkoon hakematta, jos ei iolmoita olkoon ilmoittamatta. On mulla ja lapsella parempaakin tekemiustä kun alkaa vahtia tuleeko isä vai ei. Jos on sovittu kello 15 eikä herraa näy en soittele perään.

 

Nii no mitä estettävää sulla on, jos isä ei itse ole aktiivinen.

 

Tässä se ongelma on,mun kuuluu viedä lapset isälleen. Ja ihan oikeasti tuntuu siltä että mieluiten estäisin tapaamiset kokonaan.. Mutta voiko niinkään tehdä..? Onko se lapsen paras että aina joutuu pettymään kun isiä ei vaan kiinnosta

 

Haluaisin estää tapaamiset kokonaan,koska mun pitäis lapset sille viedä. Jos en vie,niin voin saada sakotkin,jos mä en lapsia ole tuonut niinkuin pitää.. Tuntuu vaan kurjalta pakata ja laahata heitä turhan takia minnekään pihalle odottamaan.

 

Miekää en jaksa ressata.. Tytön isä näkee 6kk-12kk välein tytärtään ja tyttö on 3v5kk.. Eli tietää, kuka henkilö on mut ei tunne.. Isä tulee yöeensä kylään mun luo noina kertoina.. Tavallaan surullista ja toisaalta helppoa ku ei tarvii jatkuvadti miettiä. En oo kuitenkaa estäny tapaamista ku miusta on ihan kiva tytön kannalta, et on ees joskus nähny bio isän. Isäksi hän sanoo miestäni, joka on ollu meijän kanssa siitä asti, ku tyttö oli 6kk.. Pikkuvelikin jo on <3

 

Jos etävanhempi ei noudata tapaamissopimusta, ei lähivanhempi voi sille asialle mitään.

Ihmettelen kyllä sitä miksi sinä viet lapset isän luokse. Käytäntö on se, että etävanhempi hakee lapset luokseen. Tästä voitte tietenkin sopia toisin tapaamissopimuksessa, mutta se ei ole järkevää juuri kuvaamanlaistesi tilanteiden vuoksi.

Sinuna en kyselisi häneltä etukäteen tapaako hän lapsia vai ei. Teillähän on sopimus. Aikuinen ihminen ymmärtää, että sopimus pitää eli sen mukaan mennään. Jos isä jättää toistuvasti tapaamisen väliin, älä enää ole aktiivisesti yhteydessä häneen. Jos hän ei hae lapsia tasan silloin, kun pitää (eikä ole etukäteen sopinut kanssasi siitä, että saa myöhästyä), lähde lasten kanssa pois, vaikka kylään tms. Lasten kannalta on paras, että oletat silloin tapaamisen peruuntuneen.

Jos isä tekee useasti ohareita, et voi pitää lapsia jännityksessä tuleeko isä vai ei. Silloin ilmoitat isälle/ sovit isän kanssa, että hän ilmoittaa viimeistään 2 vuorokautta ennen tapaamisaikaa, että hän varmasti tapaa lapset. Jos ilmoitusta ei tule, sinä oletat, että tapaaminen on peruuntunut.

 

No siinä tapauksessa sä tietysti viet, jos se on ihan kirjallisesti sovittu. Kuulostaa kyllä tosi hankalalle ratkaisulle. Mutta jos tää oli eka tapaaminen vasta, niin ei kannata vielä heittää pyyhettä kehään.

 

Minä kuskaan lapset,koska muuten eivät isälleen pääse. Hänellä ei ole korttia eikä tästä mene edes busseja sinne.

Ja pakottamaan en tietenkään rupea,ei se olis lapsillekaan oikein. Täytynee soittaa huomenna lastenvalvojalle ja kysyä neuvoa.

 

Ja vielä. Jos oharit toistuvat, sovi exäsi kanssa aika lastenvalvojalle. Siellä otat esille tuon kuljettamiasian. On kohtuutonta viedä lapset "varmuuden vuoksi" jonnekin parkkipaikalle odottamaan isää. Kerrot, että et halua estää isän ja lasten tapaamisia, mutta et voi enää odottaa lasten kanssa autossa isää, joka ei tule. Siksi toivot, että tuo tapaamissopimuksen kuljestuskohta muutetaan niin, että isä hakee lapset luokseen sinun luotasi.

 

Tottakai toivoisin että exä lapset hakisi. Mutta se ei onnistu mitenkään.

 

[QUOTE="aloittaja";25021405]Minä kuskaan lapset,koska muuten eivät isälleen pääse. Hänellä ei ole korttia eikä tästä mene edes busseja sinne.

Ja pakottamaan en tietenkään rupea,ei se olis lapsillekaan oikein. Täytynee soittaa huomenna lastenvalvojalle ja kysyä neuvoa.[/QUOTE]


No jo on lapsilla isä, jos ei tajua sitä, että tuollaisessa tilanteessa hänellä on 2 vaihtoehtoa
1) hankkii auton
2) muuttaa niin lähelle teitä, että voi kulkea bussilla, junalla tai jalan

Ja tietysti se kolmas vaihtoehto, jolloin hän on raukka riippuvainen sinun kuskauksistasi. Mutta jos isä valitsee kolmannen vaihtoehdon, hänen pitää arvostaa sitä niin paljon, että toimii kuten kunnon isät toimivat eli: ovat tapaamispaikalla etuajassa odottamassa lapsia luonapitoajan alkaessa.

 

Heips Kun ero on vielä tuore niin tämmöiset pettymykset varmasti tuntuvat vaikeilta. Pikkuhiljaa sitä oppii, että exän käytökseen ei kauheasti voi vaikuttaa - ainoa mitä voi tehdä on pitää huolta itsestään. Exältä ei voi odottaa mitään eikä häneltä voi vaatia mitään. Se ottaa aluksi koville, parisuhteessahan sitä on aina voinut edes jotain vaatia tai odottaa. Nyt ei enää voi. On myös hyväksyttävä se, ettei exä välttämättä halua tavata lapsiaan, ainakaan kovinkaan usein. Paras tapa on antaa exän huolehtia itse tapaamisjutuista. Oma elämä pitää suunnitella niin, että ollaan kotosalla silloin kun on sovittu tapaaminen jotta exä voi lapset hakea, mutta toisaalta pitää olla plan B, koska exä ei välttämättä tule. Omaa pettymystä auttaa se, että on muuta mielekästä tekemistä odottamassa, ettei ole koko päivän ohjelmaa pyhittänyt sille exälleen.

Eli älä soittele, älä laita viestiä, älä tee aloitteita. Varaudu siihen, että exä hakee lapset sovittuna ajankohtana, mutta varaudu myös siihen, ettei hän tule.

 

[QUOTE="aloittaja";25021462]Tottakai toivoisin että exä lapset hakisi. Mutta se ei onnistu mitenkään.[/QUOTE]

Sitten hän ei ole isäksi kutsumisen arvoinen.

En usko, että lapsille on mitään hyötyä tuollaisen "isän" tapaamisesta. Vastuuntuntoinen isä ja äiti järjestää elämänsä niin, että voi elää tai vähintään tavata lapsiaan.

(No joo, paitsi jos nyt syynä on se, että isä on sairaalassa tai muutoin niin vakavasti sairas, ettei pääse liikkumaan.)

 

Tietysti soitat sinne lastenvalvojalle. Mulla tuli mieleen, että mies voi itse valittaa, ettet tuonut lapsia, jos kerran teillä tuollainen sopimus on. On parempi varmaan, että olet ehtinyt itse kertoa oman kertomuksesi.
Mä tiedän tapauksen, jossa lähi sahasi tapaamisten kanssa, ja ilmoitti sitten sossuun, ettei etä ottanut lasta, vaikkei oikeasti olisi tämän vuoro ollutkaan. Lähi oli vaatinut puolen tunnin varoitusajalla, että nyt otat, tai et saa ollenkaan.. Etän selitystä ei kuunneltu, vaan sinne se papereihin jäi, että on kieltäytynyt ottamasta lasta..
Tietysti voi olla, että mies nyt alussa kiukuttelee, ja tulee tuosta järkiinsä.
Joka tapauksessa se valvoja osaa sua neuvoa, miten vastaisuudessa, että tuleeko sopimusta sitten muuttaa niin, että mies hakee itse, jos meinaa hakea.

 

[QUOTE="aloittaja";25021405]Minä kuskaan lapset,koska muuten eivät isälleen pääse. Hänellä ei ole korttia eikä tästä mene edes busseja sinne.

Ja pakottamaan en tietenkään rupea,ei se olis lapsillekaan oikein. Täytynee soittaa huomenna lastenvalvojalle ja kysyä neuvoa.[/QUOTE]

Tänäänköhän se oli vastaavasta aiheesta aloitettu aihe siinä oli etä äiti joka näki lastaan jos isä kuskasi lapsen äidille, uuden puolison tulua kuvioihin alkoi lähivanhempi pyytämään etältä (eli äidiltä) bensarahaa
Joten eiköhän ukko kohta ala haluta vastaamaan puheluihin ja tapaamisiin jos kiristät bensarahoista puolet kun sinä vain kuskaat edestakasin muksuja

 

Lisään: Jos siis olet kuskina, niin ainoat muutokset tuohon kirjoittamaani tekstiin ovat, että älä lähde kuskaamaan ennen kuin exä soittaa, että nyt voi tulla. Jos ei soita, niin et vie. Varaudu siihen, että soittaa, mutta varaudu myös siihen, ettei soita. Älä laita hänelle viestejä, älä soittele, älä kinua, älä kysele, älä painosta. Anna olla ja jatka omaa elämääsi. Aluksi tekee varmasti kipeää, mutta kyllä sen pitäisi helpottaa ajan myötä.

 

[QUOTE="aloittaja";25021462]Tottakai toivoisin että exä lapset hakisi. Mutta se ei onnistu mitenkään.[/QUOTE]
Mutta sinua ei voida velvoittaa kuskaukseen. Ja isän kuuluisi kuluista maksaa puolet. Maksaako?

 

Jos matka ei ole kovin pitkä ei isälle ole konsti eikä mikään hakea lapset vaikka taksilla.

 

Heips Kun ero on vielä tuore niin tämmöiset pettymykset varmasti tuntuvat vaikeilta. Pikkuhiljaa sitä oppii, että exän käytökseen ei kauheasti voi vaikuttaa - ainoa mitä voi tehdä on pitää huolta itsestään. Exältä ei voi odottaa mitään eikä häneltä voi vaatia mitään. Se ottaa aluksi koville, parisuhteessahan sitä on aina voinut edes jotain vaatia tai odottaa. Nyt ei enää voi. On myös hyväksyttävä se, ettei exä välttämättä halua tavata lapsiaan, ainakaan kovinkaan usein. Paras tapa on antaa exän huolehtia itse tapaamisjutuista. Oma elämä pitää suunnitella niin, että ollaan kotosalla silloin kun on sovittu tapaaminen jotta exä voi lapset hakea, mutta toisaalta pitää olla plan B, koska exä ei välttämättä tule. Omaa pettymystä auttaa se, että on muuta mielekästä tekemistä odottamassa, ettei ole koko päivän ohjelmaa pyhittänyt sille exälleen.

Eli älä soittele, älä laita viestiä, älä tee aloitteita. Varaudu siihen, että exä hakee lapset sovittuna ajankohtana, mutta varaudu myös siihen, ettei hän tule.

On se kyllä jännä ja outoa, ettei isältä voi vaatia mitään, mutta äidiltä voi. Yhdessä kuitenkin saatu lapsi aikaiseksi. Toki äitikin voi jättää lapsen isän huostaan, mikäli vastuullinen mies, eikä äidiltäkään voi mitään vaatia, elatusavun vain.
Niin sääli lapsia, kun vanhemmat eivät kabba vastuutaan

 

Soitin tänään lastenvalvojalle joka totesi ettei mitään voida tehdä. Ja mun täytyy ne lapset kuskata miehen pihalle joka viikko,koska näin on sovittu. Hänen ei tarvitse silti lapsia ottaa. Meidän sopimukseen ei ole kirjattu mitään ilmoitusvelvollisuudesta,joten ei kuulemma tarvitse ilmoittaakaan.

Onneksi mä olen ymmärtänyt erota! Niin tekis mieli estää tapaamiset kokonaan,kun miten ne lapset tulee hoidettua tällä asenteella.. Eikä tämä ole reilua edes lapsia kohtaan!

 

Me tehtiin aikoinaan huono tapaamissopimus. Tai olisko tarkemmallakaan ollut niin väliä jos isä ei olisi sitäkään noudattanut.
Mutta ehkä lomat olisi voinut tarkemmin sopia/laittaa paperille mutta mistäs tiesin miten ne menis eksän puolelta.

Joka toinen vkl toimii mutta lomat ei. Ollaan erottu reilu vuosi sitten ja lapset on ollut mulla kaikki lomansa. Sopimuksessa lukee lomat ja pyhät (juhannus, joulu, pääsiäinen yms) sovitaan erikseen. Eipä ole ollut kiinnostusta ottaa omilla lomillaan/lasten lomilla.

Suullisesti sovittiin (olis kanssa pitänyt laittaa sopimukseen) arkitapaaminen mutta eipä ole sekään toteutunut.

 

Nuo on niin kakkamaisia juttuja. Jos lähivanhempi ei noudata tapaamissopimuksia, siitä nostetaan monesti kauhea haloo ja asia voidaan viedä vaikka oikeuteen ja tapella sen kautta.
Jos etävanhempi ei noudata, niin se on voi voi kun etävanhemmalla on vain oikeus tavata lastaan mutta ei velvollisuutta.
Kyllä etälläkin pitäisi olla velvollisuus lapsiinsa kun ne on yhdessä tehty.
Mikä siinä erossa katkaisee sen ettei tarvitse olla enää "vanhempi" ja olla lapsen elämässä mukana.
Mistä sitä voi tietää kun lapsia tekee millainen toinen onkin sitten erotessa.

 

[QUOTE="aloittaja";25025709]Soitin tänään lastenvalvojalle joka totesi ettei mitään voida tehdä. Ja mun täytyy ne lapset kuskata miehen pihalle joka viikko,koska näin on sovittu. Hänen ei tarvitse silti lapsia ottaa. Meidän sopimukseen ei ole kirjattu mitään ilmoitusvelvollisuudesta,joten ei kuulemma tarvitse ilmoittaakaan.

Onneksi mä olen ymmärtänyt erota! Niin tekis mieli estää tapaamiset kokonaan,kun miten ne lapset tulee hoidettua tällä asenteella.. Eikä tämä ole reilua edes lapsia kohtaan![/QUOTE]

Tää on hemmetin vanha ketju, muta pisti silmään tuo kohta... Ihan oikeastiko se lapsi / lapset pitää viedä "sokkona" etälle (pihaan?), vaikka ei tiedä on koko ihminen edes kotona tai haluaako se lapsia ottaa tmv.?? Kiva, jos kilomtrejäkin on hirveästi, niin ajaa sitten edes takas turhan takia, jos ei edes tarvi ilmoitella etukäteen, että mua ei muuten just nyt mukulat kiinnosta ja se sanotaan vasta siinä pihalla tai ei ollenkaan... Eihän se nyt noin mitenkään VOI mennä... Mä en ainakaan ajaisi, vaikka ei matkaa exälle ole kuin n. 7km yhten suuntaan, niin todetakseni vain, että äijä on umpitunnelissa tai muuten vaan vittumaisella päällä, ettei lastaan ota. Olen sanonut, että HÄN soittaa, JOS haluaa lapsensa ottaa, että minä en turhia ajele! Meiläkään ole koskaan nuo tapaamiset pitäneet, enkä jaksa niistä vääntää, joten etä ottaa lasta taikka ei, mutta se on sitten hänen harteillaan ilmoittaa, koska herraa sattuu kiinnostamaan - minä en väkisin tyrkytä, enkä anele.

 

Mistä te löytätte noita mulkkuja jotka eivät välitä omista lapsistaan?