Kun isä ei halua tavata lapsiaan :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mam
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä on kuopuksen biologinen isä (ex-avomies) ollut aina isä myös esikoiselle, jonka biologinen isä ei ole tippaakaan kiinnostunut lapsestaan. Ei ollut lapsen synnyttyäkään kiinnostunut mistään muusta kuin lapsen "omistajuudesta". Vauva oli pokaali, josta piti ottaa kuvia muille näytettäväksi, mutta minkäänlaista intressiä ei ole ollut. Ei ole käynyt katsomassa kuin kerran tai pari näiden kuuden vuoden aikana, vaikka joka toinen kuukausi on hänen vuoronsa tulla tapaamaan poikaa. Minä olen käynyt joka toinen kuukausi siellä, kun on ollut minun vuoroni. Joskus on tullut pidempi tauko, kun ei ole ollut rahaa mennä, mutta kyllä se minun harteilleni on täysin jäänyt se lapsen käyttäminen siellä. Eikä tuo siltikään kysele mitään pojan voinnista. Ei kiinnosta vähääkään. Vääntää kaikki asiat vain itseensä ja pajattaa omista asioistaan, aivan niin kuin minä olisin tullut häntä tapaamaan ja hänen asioitaan kuulemaan. Olen yrittänyt väkisin selvittää esikoisen kuulumisia, mutta ei ota niitä kuuleviin korviin. Käy niin poikaa sääliksi, että ihan itkettää aina, kun sinne menee.

Anna ajan kulua. Jos isä on yhä sitä mieltä, ettei tahdo pitää lapsiin yhteyttä, et mahda sille mitään. Voit yrittää lämmitellä lasten suhteita isäänsä, mutta se on ainoa, mitä voit tehdä. Kyllä sen tapaamisinnon pitää lähteä isästä itsestään. Jaksamista sinulle ja perheellesi!
 
Hannamarielle ja muillekkin. Seurustelin ja rakastuin mieheen joka on täysi huijari. Hän valehteli täysin elämäntilanteensa ja suostutteli mua vuoden verran menemään kanssaan naimisiin ja tekemään lapsia. Emme menneet naimisiin vaan hänelle sitten riittikin että tulin raskaaksi lopulta. Kävi aina luonani ja ihmettelin kun hän ei halunnut liikkua julkisesti ja avoimesti. Puhui pehmoisia ja osoitti rakkauttaan seksuaalisesti ja aina tuli. No, lapsi syntyi eikä naimisiinmeno häntä kiinnostanutkaan, toinenkin lapsi tuli ja hänen mielenkiintonsa minua kohtaan hiipui. Lasten kanssa oleminen ei kiinnostanut pätkääkään, jäi makoilemaan ja sitten kiireesti töihin kun itse lähdin pienten kanssa ulkoilemaan. Sitten hänen käyntinsä harvenivat ja ilmeni muita suhteita, yksi jopa naapurista. Olen siis yh, olen opettanut lapseni pyöräilemään ja uimaan. Lasten isä hurvittelee ja paneskelee maailmalla. Minimielatusmaksun saan Kelalta ja yritän olla elämän aurinko lapsilleni jotka eivät tapaa isäänsä kun isiä ei kiinnosta muu kuin paneskeleminen. On todella surullista! Olen ehdottanut isälle että tuon lapset esim. puistoon tai metroasemalle tapaamisiin, mutta ei hän halua. Hän asuu itsekseen, ei halua viedä lapsia vieraisille. En syyllistä häntä enempää, mutta en myöskään tunne minkäänlaista myötätuntoa tuollaisia hirviömiehiä kohtaan. Voimia ja jaksamisia kaikille naisille jotka ovat kokeneet mitään vastaavanlaista!
 
Meillä nainen sanoi kahdeksan vuoden liiton jälkeen ennen kuin vauva syntyi ettei minua tarvita enään, kielsi soittamassa ja hänen apu-ja tukijjoukot auttavat häntä.selvisi nekin joukot myöhemmin...uusi mies kuvioissa raskausaikana ja "yhteinen" uusi vauva.maailma ei ole mustavalkoinen, eikä pidä yleistää miesten sikamaisuutta .
 
Täällä isukki ei ole halunnut tavata lastaan ikinä. Tai ei ole pystynyt, välillä on yrittänyt ja viikon jaksaa leikkiä iskää.. Minä märehdin ja surkuttelin tätä asiaa niin kauan että en enää edes jaksa. Me ollaan tyytyväisinä kahdestaan ja minun tyttöä rakastaa niin moni ihminen että toivon mukaan isän puuttuminen ei ainakaan kovin pahasti häntä traumatisoi.
 
[QUOTE="hmh";27439949]Nää on näitä epäonnistuneita lisääntymiskumppanin valintoja. Pitäis vähän katsella kenen kanssa niitä sikiöitä alkaa värkkäämään.[/QUOTE]

Arvaapa onko ite tullut mietittyä ihan samaa :D. No, eipä se 19-vuotias välttämättä ole mikään järjen jättiläinen. Ja muutenkaan kaikki ihmiset ei ole ihan sitä mitä antavat ymmärtää olevansa.
 
Itse en koskaan halua omia lapsia ja jos joskus saisin kuulla joltain taholta, että minulla on oma lapsi, en haluaisi tavata sitä ikinä. Muutenkaan en ole missään tekemisissä yhdenkään exän tai entisten hoitojen kanssa..
 
Hannamarielle ja muillekkin. Seurustelin ja rakastuin mieheen joka on täysi huijari. Hän valehteli täysin elämäntilanteensa ja suostutteli mua vuoden verran menemään kanssaan naimisiin ja tekemään lapsia. Emme menneet naimisiin vaan hänelle sitten riittikin että tulin raskaaksi lopulta. Kävi aina luonani ja ihmettelin kun hän ei halunnut liikkua julkisesti ja avoimesti. Puhui pehmoisia ja osoitti rakkauttaan seksuaalisesti ja aina tuli. No, lapsi syntyi eikä naimisiinmeno häntä kiinnostanutkaan, toinenkin lapsi tuli ja hänen mielenkiintonsa minua kohtaan hiipui. Lasten kanssa oleminen ei kiinnostanut pätkääkään, jäi makoilemaan ja sitten kiireesti töihin kun itse lähdin pienten kanssa ulkoilemaan. Sitten hänen käyntinsä harvenivat ja ilmeni muita suhteita, yksi jopa naapurista. Olen siis yh, olen opettanut lapseni pyöräilemään ja uimaan. Lasten isä hurvittelee ja paneskelee maailmalla. Minimielatusmaksun saan Kelalta ja yritän olla elämän aurinko lapsilleni jotka eivät tapaa isäänsä kun isiä ei kiinnosta muu kuin paneskeleminen. On todella surullista! Olen ehdottanut isälle että tuon lapset esim. puistoon tai metroasemalle tapaamisiin, mutta ei hän halua. Hän asuu itsekseen, ei halua viedä lapsia vieraisille. En syyllistä häntä enempää, mutta en myöskään tunne minkäänlaista myötätuntoa tuollaisia hirviömiehiä kohtaan. Voimia ja jaksamisia kaikille naisille jotka ovat kokeneet mitään vastaavanlaista!

Itsellä on nollatoleranssi lapsien tekoon. En halua yhtäkään ja sillä siisti. En ymmärrä miehiä jotka tekevät lapset tiedostaen raskaaksi tulemisen ja sen jälkeen hylkäävät äidin ja lapsen.

-Mies 27 wee
 
Suurin osa vanhemmista jotka ei näe lasta ovat joko luovuttaneet kun pitää olla loppuikä käräjillä asian takia ja/tai haluavat ex:stä täysin eroon, mikä mahdollista vain kun ei näe lastakaan.
Ex:n talutushihnassa 18 vuotta ei ole vapautta.
Parempi ihminen luovuttaa ja antaa toiselle mitä hän haluaa eli kaiken ajan lapsen kanssa. Antaa muiden olla onnellisia.
 

Yhteistyössä