S
Silja.S
Vieras
Meillä on kuopuksen biologinen isä (ex-avomies) ollut aina isä myös esikoiselle, jonka biologinen isä ei ole tippaakaan kiinnostunut lapsestaan. Ei ollut lapsen synnyttyäkään kiinnostunut mistään muusta kuin lapsen "omistajuudesta". Vauva oli pokaali, josta piti ottaa kuvia muille näytettäväksi, mutta minkäänlaista intressiä ei ole ollut. Ei ole käynyt katsomassa kuin kerran tai pari näiden kuuden vuoden aikana, vaikka joka toinen kuukausi on hänen vuoronsa tulla tapaamaan poikaa. Minä olen käynyt joka toinen kuukausi siellä, kun on ollut minun vuoroni. Joskus on tullut pidempi tauko, kun ei ole ollut rahaa mennä, mutta kyllä se minun harteilleni on täysin jäänyt se lapsen käyttäminen siellä. Eikä tuo siltikään kysele mitään pojan voinnista. Ei kiinnosta vähääkään. Vääntää kaikki asiat vain itseensä ja pajattaa omista asioistaan, aivan niin kuin minä olisin tullut häntä tapaamaan ja hänen asioitaan kuulemaan. Olen yrittänyt väkisin selvittää esikoisen kuulumisia, mutta ei ota niitä kuuleviin korviin. Käy niin poikaa sääliksi, että ihan itkettää aina, kun sinne menee.
Anna ajan kulua. Jos isä on yhä sitä mieltä, ettei tahdo pitää lapsiin yhteyttä, et mahda sille mitään. Voit yrittää lämmitellä lasten suhteita isäänsä, mutta se on ainoa, mitä voit tehdä. Kyllä sen tapaamisinnon pitää lähteä isästä itsestään. Jaksamista sinulle ja perheellesi!
Anna ajan kulua. Jos isä on yhä sitä mieltä, ettei tahdo pitää lapsiin yhteyttä, et mahda sille mitään. Voit yrittää lämmitellä lasten suhteita isäänsä, mutta se on ainoa, mitä voit tehdä. Kyllä sen tapaamisinnon pitää lähteä isästä itsestään. Jaksamista sinulle ja perheellesi!