Kun isä ei halua tavata lapsiaan :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mam
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mam

Vieras
Olen niin pettynyt ja väsynyt tälläiseen. Isä ei halua tavata lapsiaan. Se ilmenee olematta ottamatta yhteyttä minuun lähihuoltajaan. Ei ole kiinnostunut lapsista, jotenkin epänormaalia ja käsittämätöntä. Muita?
 
erosta 9 kk. sitä tässä odotellaan milloin isä tajuaa että hänen pitäisi osallistua, pitäisi tavata, pitäisi olla itse aktiivinen.. mutta en voi hänen puolestaan elää..
 
Alkuperäinen kirjoittaja mam:
erosta 9 kk. sitä tässä odotellaan milloin isä tajuaa että hänen pitäisi osallistua, pitäisi tavata, pitäisi olla itse aktiivinen.. mutta en voi hänen puolestaan elää..

No et voi et. Mut se on sen isän oma moka ja menetys, kyllä se sen vielä joskus tajuaa.. Lasten kannalta kyllä harmi mut koska sie et asialle voi mittään niin älä murehi. Annat ite parhaas lapselle, kyllä siitä normaali kasvaa niinki :hug:
 
lisään vielä että joskus ajattelen että minun olisi pitänyt kestää häntä lastemme takia, lapset olisivat sentään kasvaneet isänsä kanssa, nähneet päivittäin. mutta emme sopineet saman katon alle. riitelimme paljon ja lapset näkivät tätä. nyt kaikki on jotenkin paremmin vaikka tunnen syyllisyyttä erosta, lasten takia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mam:
lisään vielä että joskus ajattelen että minun olisi pitänyt kestää häntä lastemme takia, lapset olisivat sentään kasvaneet isänsä kanssa, nähneet päivittäin. mutta emme sopineet saman katon alle. riitelimme paljon ja lapset näkivät tätä. nyt kaikki on jotenkin paremmin vaikka tunnen syyllisyyttä erosta, lasten takia.

Lapset on onnellisia ko vanhemmat on onnellisia. Ja ne tajuaa paljon enemmän mitä aikunen voi ees ymmärtää. Joskus erossa olevat vanhemmat vaan on parempi ko yhessä olevat vanhemmat.
 
Kun suhteensa lapsiinsa joutuu hoitamaan mahdollisesti inhoamansa lähivanhemman kautta, tilanne ei ole ihan helppo. Lapsiaan ehkä haluaisikin tavata, mutta ei olla tekemisissä exänsä kanssa. Kestää oman aikansa ennenkuin kykenee suhtautumaan välinpitämättömästi ihmiseen, jota joskus rakasti ja kenties myöhemmin vihasi.

Sinä et voi tehdä muuta kuin tarjota lastesi isälle mahdollisuuden olla isä. Pysyttelet itse sivussa etkä aseta isyydelle mitään ehtoja. Kannusta lapsiasi ottamaan yhteyttä isäänsä ja exääsi ottamaan yhteyttä suoraan lapsiinsa, jos sun kauttasi asiointi on lastesi isälle liian vaikeaa.

Toki on miehiä, jotka eivät lapsistaan välitä. Suurin osa kuitenkin välittää, jos vaan saavat siihen mahdollisuuden ilman exänsä väliintuloa.
 
:hug:

Nuo on vaikeita asioita. Itse juuri nuorimman lapseni isän kanssa olin isyydentunnustustilaisuudessa mutta välimme ovat olleet aika vaikeat joten helpompaa on tässä tapauksessa ettei isä toistaiseksi tapaa lastaan ollenkaan.. Mitään sopimusta ei siis vielä ole tehty. On pakko antaa tunteiden eka viilentyä ja sitten ehkä harkita asioita uudelleen, koska on sekin tosi inhottavaa jos lapsi joutuu johonkin tunnemyrskyn keskelle jatkuvasti kun isä ja äiti ei pysty toisiaan kunnolla kohtaamaan tuntematta jonkinlaista vihaa toisiaan kohtaan. Kyllä se ilmapiiri vaikuttaa lapseen tosi paljon.

 
Alkuperäinen kirjoittaja mam:
Se ilmenee olematta ottamatta yhteyttä minuun lähihuoltajaan. Ei ole kiinnostunut lapsista, jotenkin epänormaalia ja käsittämätöntä. Muita?

Eikö kaikissa eroissa sovita tapaamiset eli minä päivinä viikosta isä/äiti ottaa lapset luokseen? Eikö miehesi pidä niistäkään kiinni? Sinuna kyllä muistuttaisin noista tapaamisista, ne voisivat olla tärkeitä lapsille ja ehkä isäkin tajuaisi sen, kun olisi lasten kanssa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Dynamiitti:
:hug:

Nuo on vaikeita asioita. Itse juuri nuorimman lapseni isän kanssa olin isyydentunnustustilaisuudessa mutta välimme ovat olleet aika vaikeat joten helpompaa on tässä tapauksessa ettei isä toistaiseksi tapaa lastaan ollenkaan.. Mitään sopimusta ei siis vielä ole tehty. On pakko antaa tunteiden eka viilentyä ja sitten ehkä harkita asioita uudelleen, koska on sekin tosi inhottavaa jos lapsi joutuu johonkin tunnemyrskyn keskelle jatkuvasti kun isä ja äiti ei pysty toisiaan kunnolla kohtaamaan tuntematta jonkinlaista vihaa toisiaan kohtaan. Kyllä se ilmapiiri vaikuttaa lapseen tosi paljon.
Toi on niin surullista :( Mulla on sekä oma lapseni että siskoni lapsi joutunut elämään ilman isää tai siis isä on se pieni pläntti hautausmaalla. Siksi mulle onkin ollut täysin mahdoton ajatus evätä kuopukseltani suhde isäänsä vain siksi, että mä olen ollut vihainen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Dynamiitti:
:hug:

Nuo on vaikeita asioita. Itse juuri nuorimman lapseni isän kanssa olin isyydentunnustustilaisuudessa mutta välimme ovat olleet aika vaikeat joten helpompaa on tässä tapauksessa ettei isä toistaiseksi tapaa lastaan ollenkaan.. Mitään sopimusta ei siis vielä ole tehty. On pakko antaa tunteiden eka viilentyä ja sitten ehkä harkita asioita uudelleen, koska on sekin tosi inhottavaa jos lapsi joutuu johonkin tunnemyrskyn keskelle jatkuvasti kun isä ja äiti ei pysty toisiaan kunnolla kohtaamaan tuntematta jonkinlaista vihaa toisiaan kohtaan. Kyllä se ilmapiiri vaikuttaa lapseen tosi paljon.

Onko Suomessa mitaan sellaista organisaationta joka jarkkaa sellaisen valihenkilon jonka kautta voi kommunikoida just naita tapaamis asioita lasten kanssa silloin kun vanhempien valit ovat niin tulehtuneita etta on parempi etteivat he juttele keskenaan? Tai jos joku sukulainen tai hyva ystava ryhtyisi sellaiseksi 'valittajaksi' kunnes tilanne vahan tasaantuu?
 
Monella miehellä on semmoinen ajatus, että ne "kostaa" exälle siten, ettei ota lapsia luokseen. Että se exä ei sais yhtään vapaata, ja tuntis nahoissaan eron...jättämisensä.
He eivät tajua, että kusevat vain omille kintuille...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sirkkeli:
Monella miehellä on semmoinen ajatus, että ne "kostaa" exälle siten, ettei ota lapsia luokseen. Että se exä ei sais yhtään vapaata, ja tuntis nahoissaan eron...jättämisensä.
He eivät tajua, että kusevat vain omille kintuille...

Jaa, miehetkö vaan on tällaisia?

Meillä mieheni ex yrittää kaikin tavoin sabotoida lapsi-isä suhdetta ja yrittää koko ajan olla antamatta lasta isälle. Näin on tapahtunut jo kolmen vuoden ajan. Tapaamissopimuksesta huolimatta.
 
Meilläkin monimutkainen tilanne. Toisaalta, lapset ovat henkisesti tasapainoisempia kun eivät mene edes tapaamaan. Sopimuksia eivät ole koskaan halunneet tehdä.
 
Meillä ei edes lastenvalvojan luona kirjattu mitään tapaamisaikoja. Lastenvalvojan sanoin "koska näitähän ei kukaan valvo noudattaako vai ei". Isää ei voi pakottaa tapaamaan lastaan jos ei halua. Olemme molemmat aikuisia ihmisiä, siedämme nähdä toisiamme, pystyn ottamaan hänet kotiimme tapaamaan lapsia, MUTTA hän ei halua.
"
Sinä et voi tehdä muuta kuin tarjota lastesi isälle mahdollisuuden olla isä. Pysyttelet itse sivussa etkä aseta isyydelle mitään ehtoja. Kannusta lapsiasi ottamaan yhteyttä isäänsä ja exääsi ottamaan yhteyttä suoraan lapsiinsa, jos sun kauttasi asiointi on lastesi isälle liian vaikeaa. "

Kun on kyse alle kouluikäisistä lapsista, mikään puhelin keskustelu et auta, vaan lasten näkeminen. Minusta he ovat liian pieniä puhumaan puhelimessa. Minullehan voi toki soittaa, mutta mitä se hyödyttää? Mielestäni ainut keino on tavata lapsiaan joka hänen kotonaan tai meidän kotonaan. Isällä ei vain näytä olevan aikaa/halua tai kiinnostusta.

 
Samanlainen homma täällä nykyään. Eron jälkeen isä tapasi lastaan vähintään joka toinen viikonloppu n 6 vuoden ajan, viime kesänä hän löysi uuden kumppanin ja lapsen tapaamiset päättyi kuin seinään. ensinnä perusteli työkiireillä pari kuukautta, sen jälkeen ei vastannut edes puhelimeen tai soittanut itse. ei Minkaanlaista yhteydenottoa häneltä.
Tänään lapsi sanoi että ei voi enää kohta kutsua isää isäksi kun hän ei koskaan halua tavata häntä ja ei ota häntä hänen luokseen... Nyt isä ollut tapaamatta lastaan 9kk.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Samanlainen homma täällä nykyään. Eron jälkeen isä tapasi lastaan vähintään joka toinen viikonloppu n 6 vuoden ajan, viime kesänä hän löysi uuden kumppanin ja lapsen tapaamiset päättyi kuin seinään. ensinnä perusteli työkiireillä pari kuukautta, sen jälkeen ei vastannut edes puhelimeen tai soittanut itse. ei Minkaanlaista yhteydenottoa häneltä.
Tänään lapsi sanoi että ei voi enää kohta kutsua isää isäksi kun hän ei koskaan halua tavata häntä ja ei ota häntä hänen luokseen... Nyt isä ollut tapaamatta lastaan 9kk.

Hyi että minua sylettää tuommoset kuvatukset...:( Suututtaa!!!
 
tyttö on nähnyt isänsä viimeksi 6 vuotta sitten. isä ei soita, ei sovi tapaamisia, ei käy vaikka kaikki tiedot hänelle on ilmoitettu.

ja sit vielä väittää että mun pitäis ottaa yhteyttä, sopia tapaamisajat, hoitaa kuljetukset yms.EI KÄY= se tapaavan vanhemman velvollisuus!

jos ei halua olla yhteydessä itse lapseensa niin olkoon sit:
 
onko tullut muutosta tapaamisiin? itse olen tuo vieras kirjoittaja ja ei mitään muutoksia. kohta vuosi tapaamisesta.....yksinhuoltajuutta haen, vielä ei ole päätöstä tullut...
14.3.10 22:38
vieras (vierailija)
 
Minä pelkään että tässä meidänkin tapauksessa tulee käymään noin. Mies kyllä puhuu paljon että tapaa lapsiaan ym ym, mutta esikoinen on nyt 1v9kk ja tämän koko ajan mies on ollut lähes aina töissä, ei koskaan leiki lapsen kanssa, eikä paljon muutenkaan kommunikoi. Ottaa lapsen mukaansa vain jos hänestä itsestään siltä tuntuu, mutta aina sillä on muuta tekemistä. Kun nyt pääsee tuohon uuteen elämäänsä sisälle kunnolla, niin pelkään että unohtaa lapsensa kokonaan.
Ja miten minä uskallan antaa lapsen ja myöhemmin lapset sille viikonlopuksi, kun nytkin kun se on joutunut hoitamaan lasta mun työpäivien aikana, niin kun tulen kotiin, niin lapsi touhuaa omiaan ja isä nukkuu sikeästi sängyssä tai sitten se istuu tietokoneen ääressä ja lapsi touhuaa omiaan kielletyssä paikassa, ei siis ollenkaan katso mitä lapsi tekee.
 
Lapsen isä ei täälläkään pidä yhteyttä. Koskaan ei ota luokseen eikä vapaaehtoisesti
kysy lasta että vois olla sen kanssa. Tyhmä!
Ja itsekäs!
Varmaan kostaa mulle jotain. Ei olla oltu naimisissa koskaan eikä asuttu yhdessä.
Miehet on tyhmiä! Ainakin jotkut.
 
aluksi tyrkytin lapsia isän luo kylään,mutta en enää kun huomasin että isää ei vain kiinnosta.isä ei kysele lasten kuulumisia,ei yhtään mitään.
en tiedä miks ei välitä.ei kai vaan rakasta omia lapsiaan.ei hän kyllä heitä koskaan hoitanut,ei edes vauvana,että ei sen puoleen. miehelle riittää kun on aina joku muija ketä panna! sen olen huomioinut.
pillu kai se on se elämän suola.
 

Yhteistyössä