Kun hellyys-ja seksitarpeet eivät kohtaa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vaimo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vaimo

Vieras
Meillä on aiemmin mennyt loistavasti, olemme olleet aina aidosti rakastuneita ja meillä on ollut hauskaa keskenään, toki on ollut rankkojakin aikoja, mutta silti olemme aina olleet ns. perusonnellisia.
Ehkä olemme sitä vieläkin, mutta mieheni on viimeisen vuoden aikana muuttunut aikalailla...

Itse olen aina ollut hyvin viriili persoona ja mieheni on ollut siitä varsin tyytyväinen. En tarkoita, että joka päivä nussuttelisin pupujussinlailla, vaan että silleen yleensä...ei minua tarvitse kauaa koskaan houkutella ja sytytellä, sellanen. Lisäksi pidän kaikenlaisesta läheisyydestä ja hellyydestä hirmusesti, kaipaan sitä päivittäin. Miehelle sekin on aijemmin ollut ok ja on tykännytkin.

Nykyään miehelle riittää karkeasti sanottuna hali viikossa ja pano kuussa.
Ja juuri sellainen hali ja pano, miltä tämä kuulostaakin. Siis ei mitään aikaavievää, eikä "rasittavaa"...itse taas kaipaisin vaikkapa kymmenenkin halia päivässä ja vaikkapa kaksi rakastelukertaa viikossa, silloin olisin tyytyväinen. Mutta kun miehellä ei kauheasti nappaa enää.
Juuri oli 4viikon kesälomalla, joka tänään päättyi, mutta lomallakaan "ei ollut aikaa" halata, "ei ollut aikaa" rakastella. Mies jotenkin aina vähän hermostuu minun läheisyydestä ja voi kevyesti työntää poiskin.

Tämä ei minun itsetuntoa ole kovastikaan nostamassa, voitte varmaan uskoa. Tuntuu sika pahalta ja samalla olen ihan ihmeissäni, mikä mieheeni on mennyt...väsyneeltä hän vaikuttaa ja ymmärrän sen kyllä, ei meidän elämäntilanteemme ole ollut vuosiin helppo. Mutta olemme tästä puhuneet ja olen sanonut, että minun mielestä kaikki läheisyys on SITÄ TÄRKEÄMPÄÄ, mitä vaikeampaa elämässä muuten on! Mies myöntää tämän itsekin, mutta siihen se jääkin. Olen epäillyt masennustakin, mutta lääkärin mukaan sitä ei ole. Voihan se olla, että tämä on vain tällainen kausi elämässä ja tiedän, että sekin on vain elämää, mutta mihin tunkisin nämä omat haluni ja tarpeeni siksi aikaa?? :headwall:
 
:(

meillä mies ei koskaan ole ollut niin hellä,tai sellanen pusi ja hali tyyppi ja oon tottunu siihen vaikka kaipaankin hellyyttä.
osaa se sitä antaa joskus jos mökötän tai sanon suoraan.. :D

en kyllä osaa oikein neuvoa,kysy häneltä tai puhukaa asiasta?

 
Mulla on nyt ollu tommonen fiilis kun sun miehellä on. :( En oikein osaa sanoa miksi. Liekö tuo stressin ja väsymyksen yhdistelmä tekee tepposensa...
Lohdutuksena voisin sanoa, että ainakaan omalla kohdallani ei ole kyse siitä, ettenkö miestäni rakastaisi. Näinä vaikeina aikoina rakastan vaan yhä enemmän. :) Harmi vaan, että kaikenlaiset panopuuhat ei nyt jaksa kiinnostaa syystä tai toisesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hm:
:(

meillä mies ei koskaan ole ollut niin hellä,tai sellanen pusi ja hali tyyppi ja oon tottunu siihen vaikka kaipaankin hellyyttä.
osaa se sitä antaa joskus jos mökötän tai sanon suoraan.. :D

en kyllä osaa oikein neuvoa,kysy häneltä tai puhukaa asiasta?

Minun mieheni on aina sen sijaan ollut enemmän "hassu" ja meillä on ollut todella hauskaa yhdessä...siis sitä halipusia on viljelty ahkerasti.
Olemme puhuneet tästä ja mies koittaa vakuutella, ettei hänellä ole mitään minua vastaan ja kyllä hän minua haluaa ja läheisyyttäkin haluaa, mutta kun ei kuulemma vaan jaksa tai ei ole aikaa...no aikaa mielestäni todellakin löytyy, jos niin haluaa. Jaksaminenkaan ei ole itsestäänselvää, eikä ole aina pakko jaksaa. Mutta vaikeaa tämä on minulle...pitäisi jotenkin saada tukahdutettua näitä tunteita, vaikkei sekään kovin viisaalta tunnu...
 
mulla on varmaan sama kun sun miehellä, ei oikeen nappaa noi seksijutut. eikä se johdu etten rakastaisi, on vaan niin arkipäiväistynyt tää suhde. 7vuotta yhdessä. nyt olen ajatellut toista miestä, ehkä sekin on vaan oire että pitäisi saada jostain kipinää ???
 
Alkuperäinen kirjoittaja Candide:
Tämän teorian kuulin kerran ja melkeinpä voisin allekirjoittaa: mies tarvii seksiä halutakseen hellyyttä ja nainen tarvitsee hellyyttä halutakseen seksiä. Mitä mieltä olette?

mulla on kyllä toisin päin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulla on nyt ollu tommonen fiilis kun sun miehellä on. :( En oikein osaa sanoa miksi. Liekö tuo stressin ja väsymyksen yhdistelmä tekee tepposensa...
Lohdutuksena voisin sanoa, että ainakaan omalla kohdallani ei ole kyse siitä, ettenkö miestäni rakastaisi. Näinä vaikeina aikoina rakastan vaan yhä enemmän. :) Harmi vaan, että kaikenlaiset panopuuhat ei nyt jaksa kiinnostaa syystä tai toisesta.

Ymmärrän. Stressiä ja väsymystä, kyllähän sitä löytyy meiltäkin ihan reilusti. Tottakai tajuan, että siinä on jo paljon syytä olla haluamatta, mutta kun tiedän, että se läheisyys ja rakastelukin loppujenlopuksi virkistää miestäni(kin) ja tekee hänet(kin) iloisemmaksi...mielestäni siis on jotenkin ristiriitaista tämä kaikki...kun vetäydytään toisistamme kauemmas ja ehkä tunteitakin tukahdutetaan, siitä ei taatusti mitään parempaa seuraa?
Olen ajatellut antaa miehelle omaa aikaa ja rauhaa enemmän ja koitan ottaa viileämmän linjan itsekin, katotaan mitä sitten tapahtuu...

Ja sanon vielä, ettei tässä kyse ole vain seksistä, vaan läheisyydestä ja hellyydestä vähintään yhtä paljon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vaimo:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulla on nyt ollu tommonen fiilis kun sun miehellä on. :( En oikein osaa sanoa miksi. Liekö tuo stressin ja väsymyksen yhdistelmä tekee tepposensa...
Lohdutuksena voisin sanoa, että ainakaan omalla kohdallani ei ole kyse siitä, ettenkö miestäni rakastaisi. Näinä vaikeina aikoina rakastan vaan yhä enemmän. :) Harmi vaan, että kaikenlaiset panopuuhat ei nyt jaksa kiinnostaa syystä tai toisesta.

Ymmärrän. Stressiä ja väsymystä, kyllähän sitä löytyy meiltäkin ihan reilusti. Tottakai tajuan, että siinä on jo paljon syytä olla haluamatta, mutta kun tiedän, että se läheisyys ja rakastelukin loppujenlopuksi virkistää miestäni(kin) ja tekee hänet(kin) iloisemmaksi...mielestäni siis on jotenkin ristiriitaista tämä kaikki...kun vetäydytään toisistamme kauemmas ja ehkä tunteitakin tukahdutetaan, siitä ei taatusti mitään parempaa seuraa?
Olen ajatellut antaa miehelle omaa aikaa ja rauhaa enemmän ja koitan ottaa viileämmän linjan itsekin, katotaan mitä sitten tapahtuu...

Ja sanon vielä, ettei tässä kyse ole vain seksistä, vaan läheisyydestä ja hellyydestä vähintään yhtä paljon.


Miten teillä? Meillä on edelleen keskusteluyhteys säilynyt ja hauskaakin on. Juttelemme myös siitä, ettei minua haluta nyt. Se on vaan hankalaa, kun ei itsekään oikein tiedä, mistä tämä haluttomuus johtuu. Ja ärsyttää, kun tiedän toisen pahoittavan mielensä aina kun hänet torjun, vaikka kuinka yrittäisin selittää...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vaimo:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulla on nyt ollu tommonen fiilis kun sun miehellä on. :( En oikein osaa sanoa miksi. Liekö tuo stressin ja väsymyksen yhdistelmä tekee tepposensa...
Lohdutuksena voisin sanoa, että ainakaan omalla kohdallani ei ole kyse siitä, ettenkö miestäni rakastaisi. Näinä vaikeina aikoina rakastan vaan yhä enemmän. :) Harmi vaan, että kaikenlaiset panopuuhat ei nyt jaksa kiinnostaa syystä tai toisesta.

Ymmärrän. Stressiä ja väsymystä, kyllähän sitä löytyy meiltäkin ihan reilusti. Tottakai tajuan, että siinä on jo paljon syytä olla haluamatta, mutta kun tiedän, että se läheisyys ja rakastelukin loppujenlopuksi virkistää miestäni(kin) ja tekee hänet(kin) iloisemmaksi...mielestäni siis on jotenkin ristiriitaista tämä kaikki...kun vetäydytään toisistamme kauemmas ja ehkä tunteitakin tukahdutetaan, siitä ei taatusti mitään parempaa seuraa?
Olen ajatellut antaa miehelle omaa aikaa ja rauhaa enemmän ja koitan ottaa viileämmän linjan itsekin, katotaan mitä sitten tapahtuu...

Ja sanon vielä, ettei tässä kyse ole vain seksistä, vaan läheisyydestä ja hellyydestä vähintään yhtä paljon.


Miten teillä? Meillä on edelleen keskusteluyhteys säilynyt ja hauskaakin on. Juttelemme myös siitä, ettei minua haluta nyt. Se on vaan hankalaa, kun ei itsekään oikein tiedä, mistä tämä haluttomuus johtuu. Ja ärsyttää, kun tiedän toisen pahoittavan mielensä aina kun hänet torjun, vaikka kuinka yrittäisin selittää...

Olemme aina voineet jutella kaikista asioista maan ja taivaan väliltä, ilman mitään ongelmia ja sama linja on edelleen...tosin tämä kaikki turhauttaa minua ihan valtavasti...mukavahan se on, että voi jutella, mutta kun se ei kamalasti kuitenkaan auta näihin muihin tarpeisiin.
Osaan kyllä "kuivattaa" itseni niin halutessani ja tuntuu, että se olisi ainoa vaihtoehto, että jaksaisi...luulen vain, ettei siitä kuivuudesta enää sitten palata, tai harvemmin varmaan. Siinä tulee herkästi elämäntapa. Esimerkkejä tästä on lähipiirissäni aivan liikaa.
 
Joo, ei kannata liikaa tukahduttaa tunteitaan, tai päästää muutenkaan tilannetta liiaksi väljähtymään. Kannattaa koittaa pitää kiinni niistä haleista ja puseista ja läheisyydestä, ainakin muutamia kertoja päivässä. Ei kannata kuitenkaan painostaa miestä seksiin, ehkä ne halut sieltä taas palaavat läheisyyden ja hellittelyn myötä. Jos vaikka hieroisit miehesi selkää, ja muuten hemmottelisit välillä. Koittakaa ottaa kahdenkeskistä aikaa jolloin keskitytte toisiinne, mutta ilman mitään seksijuttuja. Kun näin tekee jonkin aikaa, niin ehkä miehenkin alkaa tehdä mieli enemmänkin. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras olen:
Joo, ei kannata liikaa tukahduttaa tunteitaan, tai päästää muutenkaan tilannetta liiaksi väljähtymään. Kannattaa koittaa pitää kiinni niistä haleista ja puseista ja läheisyydestä, ainakin muutamia kertoja päivässä. Ei kannata kuitenkaan painostaa miestä seksiin, ehkä ne halut sieltä taas palaavat läheisyyden ja hellittelyn myötä. Jos vaikka hieroisit miehesi selkää, ja muuten hemmottelisit välillä. Koittakaa ottaa kahdenkeskistä aikaa jolloin keskitytte toisiinne, mutta ilman mitään seksijuttuja. Kun näin tekee jonkin aikaa, niin ehkä miehenkin alkaa tehdä mieli enemmänkin. ;)

Tämä on niin totta. Voihan olla, etten ole itse jaksanut tarpeeksi "hoitaa" miestäni, vaikka pidänkin huolta hänen tarpeistaan...siis ehkä hänkin kaipaa jotain muuta välissä, siis vaikka tuota hierontaa tai vaikka herkullista ruokaa, herkästi tulee oltua niin arkisella linjalla...Kiitos, että toit minulle peilin, vieras! :)
 
Joskus on henkisesti väsynyt siihen parisuhteen läheisyyteen. Juu ihan totta kun sanot, että vaikeista ajoista selvitään yhdessä sillä läheisyydellä, mutta joskus vaan henkinen kuorma on sellainen, ettei kestä edes sitä läheisyyttä, vaikka mielessään tietää, että tekee pahaa omalle rakkaalleen. Kun antaa toiselle aikaa niin asia palautuu aikanaan. Tai sitten ei palaudu, mutta itseään tykö tekemällä sitä ei voi muuttaa. Miehilläkin voi joskus olla haluttomuutta kuten naisillakin. Enkä tarkoita, että tarvitsee olla mitään kovin erityistä henkistä kuormaa, ihan arkipäivä riittää joskus syömään kaikki mehut.
 
Tosiaan olis hetken ihan puhumatta seksistä, eikä koskettele sinne alueelle, vaan muuten hellittelee, vaikka ihan ohimennen hipaisee niskaa tai muuta pientäkin välillä. Joskus hieroo sitten vaikka koko kropan koskematta sinne... Kuiskii jotain mukavaa korvaan välillä, vaikkapa ihan yllättäen ihmisjoukossa. Pieniä erilaisia juttuja, ilman painostusta mihinkään. Mutta tärkeintä, ettei päästä suhdetta kokonaan väljähtymään, koska sieltä on sitten vielä vaikeampi nousta. Näillä keinoilla säilyy se 'liima' teidän välillä, joka toivottavasti johtaa sitten taas ihanaan seksiin jossain vaiheessa. :)
 

Yhteistyössä