Kun ei usko itseensä pätkääkään

["jjjjj"]

sellainen ongelma tahtoo olla ja siksi en uskallakaan mitään ryhtyä opiskelemaan. Työhaastatteluihinkaan ei oikeen meinaa uskaltaakaan mennä kun ei osaa itseänsä millään kehua eikä ole periaatteessa mitään mitä voisin sanoa osaavani.

Mukavasti myös sattuu kaikki kiinnostavat alat olla sellaisia ettei niitä voi opiskella omalla paikkakunnallani eikä missään lähistölläkään. Eikä ole oikein realistista että lähtis toiselle puolelle suomea opiskelemaan kun on pieniä lapsia. Niitäkin pitäis ajatella... Mies taas ei suostu millään muuttamaan.. Enkä mä halua yksin muuttaa ja tuhota avoliittoa..

Ei tämä ollutkaan niin yksinkertaista... :/

Mutta ehkä suurin ongelma on se uskon puute itseensä...
Kun melkeen joka paikkaan on joku soveltuvuuskoekin... ja niissä missä ei ole on sellaisia aloja ettei vois vähempää kiinnostaa esim siivous..

Jos kerran tässä ammattia meinaa itsellensä hankkia ja kituuttaa opintotuella olis edes mukava että olis ammatti sitten sellainen että tienaa hyvin ja että myös pitää työstään.

Olen jo kerran opiskellut alaa joka ei kiinnostanut ja siitähän ei tullut yhtään mitään.. kesken jäi.. tosin oli muitakin syitä että kesken jäi..(koulukiusaamista sun muuta ikävää tapahtumaa elämässä)...

Kiitän etukäteen jos saan asiallisia vastauksia.

 

[nosto]

Nosto