Olemme olleet avopuolisoni kanssa yhdessä pian 6 vuotta ja meillä on 2,5 vuotias tyttö. Meillä on kaikki hyvin, oma koti, koirat ja terve tyttö. Rakastamme toisiamme emmekä usein riitele. Meillä on kommunikaatio-ongelmia ollut aina mutta kaikki suht koht hyvin. Seksi toimii ja mies on hyvä isä.
Olen kuitenkin alkanut ahdistumaan kotona paljon, enkä oikein pidä asumisesta nykyisessä paikassa. Asumme aika maalla ja näen ystäviä mielestäni liian harvoin sekä lapsen kanssa ei oikein pääse touhuamaan mitään. Mies ei halua muuttaa. Ahdistuksen takia (?) muutuin kylmäksi miestäni kohtaan ja mies tulkitsi sen niin, että olen pettänyt häntä. Viikko sitten tilanne kärjistyi miehen alkoholin oton takia ja hän pahoinpiteli minut lapsen nukkuessa viereisessä huoneessa. Luojan kiitos ei herännyt. Mies vietti yön putkassa ja sai pahoinpitelysyytteen rekisteriinsä.
Nyt olen umpikujassa. Mies on näyttänyt olevansa hyvin pahoillaan, luopui alkoholista ja toivoo että voisimme vielä yrittää. Uskon häntä. Aloitin psykologilla käynnit tapahtuneen takia, mutta vielä en koe saaneeni siitä apua.
Jokin on vaan muuttunut. Ahdistus on ollut jokapäiväistä kun en tiedä mitä tehdä. Antaako anteeksi ja yrittää päästä ahdistuksesta ajan kanssa vaiko muuttaa lapsen kanssa pois uuteen asuntoon kaupunkiin mihin niin kaipaan... Miehen mustasukkaisuuden takia pelkään jääväni vankilaan ellen muuta pois. Miestä jäisi myös kova ikävä kun muuten asiat ollu suht mallillaan ja vaikeaksi asian tekee lapsen "lapsuuden riisto" ja yhteinen asuntolaina.
Olen kuitenkin alkanut ahdistumaan kotona paljon, enkä oikein pidä asumisesta nykyisessä paikassa. Asumme aika maalla ja näen ystäviä mielestäni liian harvoin sekä lapsen kanssa ei oikein pääse touhuamaan mitään. Mies ei halua muuttaa. Ahdistuksen takia (?) muutuin kylmäksi miestäni kohtaan ja mies tulkitsi sen niin, että olen pettänyt häntä. Viikko sitten tilanne kärjistyi miehen alkoholin oton takia ja hän pahoinpiteli minut lapsen nukkuessa viereisessä huoneessa. Luojan kiitos ei herännyt. Mies vietti yön putkassa ja sai pahoinpitelysyytteen rekisteriinsä.
Nyt olen umpikujassa. Mies on näyttänyt olevansa hyvin pahoillaan, luopui alkoholista ja toivoo että voisimme vielä yrittää. Uskon häntä. Aloitin psykologilla käynnit tapahtuneen takia, mutta vielä en koe saaneeni siitä apua.
Jokin on vaan muuttunut. Ahdistus on ollut jokapäiväistä kun en tiedä mitä tehdä. Antaako anteeksi ja yrittää päästä ahdistuksesta ajan kanssa vaiko muuttaa lapsen kanssa pois uuteen asuntoon kaupunkiin mihin niin kaipaan... Miehen mustasukkaisuuden takia pelkään jääväni vankilaan ellen muuta pois. Miestä jäisi myös kova ikävä kun muuten asiat ollu suht mallillaan ja vaikeaksi asian tekee lapsen "lapsuuden riisto" ja yhteinen asuntolaina.