Kummiudesta...

asiaa on jauhettu ties montako kertaa mutta kysympäs silti
Tilanne tämä: siskoni pyysi minua lapsensa kummiksi. mieheni ilmeestä näin pettymyksen kun kuuli asiasta ja tuumasi vain että ei hän varmaan kovin hyvä kummi olisi ollutkaan. siskoni on meidän lapsemme kummi. syynä tähän on että heillä on jo "varattuna" 5 kummia ja jos mieheni tulisi vielä, olisi silloin jo liikaa kummeja kuulemma

nyt mietityttääkin että jos en suostuisikaan kummiksi mieheni takia. olemme olleet toistakymmentä vuotta yhdessä, ja minusta tuntuu että tällaisiin mennään parina. myös mieheni pettymys asiaan häiritsee.

mitä tekisitte.

 

No vanhemmathan sen asian päättävät.
Miestäni ei pyydetty kummityttöni kummiksi, outoa mielestäni :| vanhemmat perustelivat sitä sillä että emme ole naimisissa. Eivät ole itsekään.. :xmas:

 

jos ne ei halunnu sun miestä kummiks niin se on niitten päätös ja sun pitäis kunnioittaa sitä. mutta jos ei oo niin tärkeetä sulle niin ehkä parempi jättää väliin.

 

Minä en IKINÄ ottaisi kummiksi sisarusta enkä paria.

 

No vanhemmathan sen asian päättävät.
Miestäni ei pyydetty kummityttöni kummiksi, outoa mielestäni :| vanhemmat perustelivat sitä sillä että emme ole naimisissa. Eivät ole itsekään.. :xmas:

me olemme olleet naimisissakin jo kohta 6 vuotta... =/

Vanhemmathan sen kyllä päättävät. Mielestäni outoa silti koska mieheni on kuitenkin hyvä ystävä siskoni ja tämän miehen kanssa

 

No vanhemmathan sen asian päättävät.
Miestäni ei pyydetty kummityttöni kummiksi, outoa mielestäni :| vanhemmat perustelivat sitä sillä että emme ole naimisissa. Eivät ole itsekään.. :xmas:

me olemme olleet naimisissakin jo kohta 6 vuotta... =/

Vanhemmathan sen kyllä päättävät. Mielestäni outoa silti koska mieheni on kuitenkin hyvä ystävä siskoni ja tämän miehen kanssa

Meillä vielä jälkeenpäin olisivatkin halunneet lisätä mieheni kummiksi(!!). Mies ei ymmärrettävästi suostunut.

 

Minä en IKINÄ ottaisi kummiksi sisarusta enkä paria.

jep. en minäkään muuten enää.
ero tuli ja yks kummi katos tosta noin vaan. |O

 

No vanhemmathan sen asian päättävät.
Miestäni ei pyydetty kummityttöni kummiksi, outoa mielestäni :| vanhemmat perustelivat sitä sillä että emme ole naimisissa. Eivät ole itsekään.. :xmas:

me olemme olleet naimisissakin jo kohta 6 vuotta... =/

Vanhemmathan sen kyllä päättävät. Mielestäni outoa silti koska mieheni on kuitenkin hyvä ystävä siskoni ja tämän miehen kanssa

Meillä vielä jälkeenpäin olisivatkin halunneet lisätä mieheni kummiksi(!!). Mies ei ymmärrettävästi suostunut.

tämä kävi minullakin mielessä että jos näin tulee käymään. luulempa että kieltäydyn, olemmehan kuitenkin sukulaisia ja näin yhteydessä heihin ja lapseen.

 

Minä en IKINÄ ottaisi kummiksi sisarusta enkä paria.

jep. en minäkään muuten enää.
ero tuli ja yks kummi katos tosta noin vaan. |O

mun omat kummit olivat aikoinaan pari, mutta erosivat, silti molemmat pitävät vielä yhteyttä minuun

 

Mun mielestä toi on vanhemmilta huonoa käytöstä.

 

No jos sua/teitä häiritsee niin voihan sen sanoo ihan suoraan ettet suostu. Jos teitä molempia kysytään sitten mahd. seuraavalle lapselle.
Tasan ei käy onnen lahjat, meillä oli sama tilanne, mutta meitä molempia kysyttiin ja vain mieheni suostui kummiksi.

 

Mun mielestä toi on vanhemmilta huonoa käytöstä.

hehän sen päättävät, mutta toi syy on siltikin epäilyttävä.. harmittaa vaan kovasti. mielellänihän minä sen pienen kummiksi alkaisin, mutta jos mies siitä pettyy ettei häntä pyydetty niin tulee itsellekin paha mieli

 

Höh, kannattaako tuosta nyt noin isoa asiaa tehdä. Voihan miehesi olla lapselle tärkeä aikuinen, vaikkei kummi olekaan.
Mun mielestä on kyllä ihan sama, onko kummeja sitten 5 vai 6, kun niitä kuitenkin on jo tuollainen liuta. Puhu siskollesi ja kerro noista tunteista.

 

Mä en tajua mitä väliä sillä on tai mitä vanhemmat/lapsi siinä häviäisi vaikka pyytäisi yhtä kummia enemmänkin (siis sitä ap:n miestä).

 

Höh, kannattaako tuosta nyt noin isoa asiaa tehdä. Voihan miehesi olla lapselle tärkeä aikuinen, vaikkei kummi olekaan.
Mun mielestä on kyllä ihan sama, onko kummeja sitten 5 vai 6, kun niitä kuitenkin on jo tuollainen liuta. Puhu siskollesi ja kerro noista tunteista.

en oo isoa asiaa tekemässä, kysyin vain teidän mietteitänne asiaan, että josko jollain olisi joskus ollut sama tilanne, ja mitä silloin on tehty.

sanoin siskolle jo puhelimessa kun soitti ja pyysi, aikoi miettiä asiaa miehensä kanssa mieheni osasta.

 

Mä en tajua mitä väliä sillä on tai mitä vanhemmat/lapsi siinä häviäisi vaikka pyytäisi yhtä kummia enemmänkin (siis sitä ap:n miestä).

Niinpä. Ihan sama mun mielestä tuossa vaiheessa, onko sillä beibillä 6 vai 7 kummia.

 

asiaa on jauhettu ties montako kertaa mutta kysympäs silti
Tilanne tämä: siskoni pyysi minua lapsensa kummiksi. mieheni ilmeestä näin pettymyksen kun kuuli asiasta ja tuumasi vain että ei hän varmaan kovin hyvä kummi olisi ollutkaan. siskoni on meidän lapsemme kummi. syynä tähän on että heillä on jo "varattuna" 5 kummia ja jos mieheni tulisi vielä, olisi silloin jo liikaa kummeja kuulemma

nyt mietityttääkin että jos en suostuisikaan kummiksi mieheni takia. olemme olleet toistakymmentä vuotta yhdessä, ja minusta tuntuu että tällaisiin mennään parina. myös mieheni pettymys asiaan häiritsee.

mitä tekisitte.

En suostuisi. Miehellesi tulee todella paha mieli...itse tämän kokeneena

 

Mä en tajua mitä väliä sillä on tai mitä vanhemmat/lapsi siinä häviäisi vaikka pyytäisi yhtä kummia enemmänkin (siis sitä ap:n miestä).

omista lapsistani oppineena näin jälkviisaana mietin et olisi pitänyt ottaa enemmän kummeja kuin kaks per pää. toisella on enää tämä siskoni (hänetkin lisättiin kun pääsi rippikoulusta), alkuperäiset kummit toinen kuollut ja toinen ei pidä enää yhteyttä, toisella lapsella myös kummit "kadonneet" johonkin.

 

asiaa on jauhettu ties montako kertaa mutta kysympäs silti
Tilanne tämä: siskoni pyysi minua lapsensa kummiksi. mieheni ilmeestä näin pettymyksen kun kuuli asiasta ja tuumasi vain että ei hän varmaan kovin hyvä kummi olisi ollutkaan. siskoni on meidän lapsemme kummi. syynä tähän on että heillä on jo "varattuna" 5 kummia ja jos mieheni tulisi vielä, olisi silloin jo liikaa kummeja kuulemma

nyt mietityttääkin että jos en suostuisikaan kummiksi mieheni takia. olemme olleet toistakymmentä vuotta yhdessä, ja minusta tuntuu että tällaisiin mennään parina. myös mieheni pettymys asiaan häiritsee.

mitä tekisitte.

En suostuisi. Miehellesi tulee todella paha mieli...itse tämän kokeneena

olisihan se surullista katsoa toista huoneen toiselle puolen kun itse olet vieressä saamassa kummiutta ja siunaamassa lasta =(

 

joo outoo on mut jokaisen oma asia.omalla kohdallani loukkaantuisin mutten ääneen sanois.

 

Miehen sisko sai lapsen ja miestäni pyydettiin kummiksi. Minua ei siis.Asia sattui todella kovasti. Ristiäisissä nieleskelin, jotta kyyneleet eivät tulisi pintaan.Olisin mielelläni mennyt myös kummiksi. Oikeastaan kävi sitten niin, että minä olen se joka lahjat valitsee ja hakee. Mielestäni , kun te olette olleet noin kauan yhdessä, olisi kaunis ele pyytää teidät molemmat kummeiksi.

 

Aloinpa etsimään asiasta tietoa, siis tästä että toista pareista pyydetään vain kummiksi. Juuri sain avomieheltäni tiedon, että häntä on pyydetty veljensä lapsen kummiksi... Mutta ei minua. Täällä nyt nieleskelen, ettei märy tulisi. Ja mieheni ei voi ymmärtää miksi minulla on paha mieli.. Miksihän. Sanoi, että meillä on sitten kesällä meno ristiäisiin. En usko, että voin mennä edes juhliin. Iloinen juhla, mutta tiedän etten voi olla itkemättä siellä. Tuntuu pahalta. Olen ihminen, joka rakastaa lapsia yli kaiken ja olisin varmasti kummi joka hellis, muistais ja olisi lapsen kanssa... Silti, ystävät saa lapsia ja kummiksi ei ole vaan ikinä pyydetty. Olen myös osan ystävien synnytyksessä ollut kätilönä, mikä osaltaan on lisännyt alusta lähtien tunnesidettä lapseen. Ehkä minun pitää alkaa etsimään itsestä vikaa. Mutta pahalta tuntuu. Onneksi on omat neljä lasta, jota saan paapoa mielin määrin. Mutta tämä kummiasia vaan vaivaa. Ja nyt se tuli pahimmalla tavalla taas eteen. NYYH....

 

Minäkin olen päättänyt, että jos lapsia tulee, niin pariskunnista se läheisempi pyydetään kummiksi. Lähipiirissä on ollut niin paljon näitä kummien katoamisia eron myötä. :/ Meilläkin on miehen kanssa omat kummilapsemme ja se on ihan hyvä, molempien kummilapset on omasta suvustamme.

 

Aloinpa etsimään asiasta tietoa, siis tästä että toista pareista pyydetään vain kummiksi. Juuri sain avomieheltäni tiedon, että häntä on pyydetty veljensä lapsen kummiksi... Mutta ei minua. Täällä nyt nieleskelen, ettei märy tulisi. Ja mieheni ei voi ymmärtää miksi minulla on paha mieli.. Miksihän. Sanoi, että meillä on sitten kesällä meno ristiäisiin. En usko, että voin mennä edes juhliin. Iloinen juhla, mutta tiedän etten voi olla itkemättä siellä. Tuntuu pahalta. Olen ihminen, joka rakastaa lapsia yli kaiken ja olisin varmasti kummi joka hellis, muistais ja olisi lapsen kanssa... Silti, ystävät saa lapsia ja kummiksi ei ole vaan ikinä pyydetty. Olen myös osan ystävien synnytyksessä ollut kätilönä, mikä osaltaan on lisännyt alusta lähtien tunnesidettä lapseen. Ehkä minun pitää alkaa etsimään itsestä vikaa. Mutta pahalta tuntuu. Onneksi on omat neljä lasta, jota saan paapoa mielin määrin. Mutta tämä kummiasia vaan vaivaa. Ja nyt se tuli pahimmalla tavalla taas eteen. NYYH....

Ei se vika välttämättä ole sinussa :hug:
Meillä oli just ristiäiset ja olisin niin kovasti halunut pyytää yhtä ihanaa ystävääni kummiksi ja tiedän, että hän olisi halunnutkin tulla, mutta...
En kehdannut millään pyytää vain häntä, ilman miestään. Heillä on kuitenkin yhteisiä lapsia, mutta emme ole missään tekemisissä tämän miehen kanssa.

 

IKINÄ en pyydä pariskuntaa kummeiksi. Se nyt vaan on niin ja aika yleistä nykyään. Omani kummiksi piti tulla veljeni ja hänen avovaimonsa, jälkikäteen onneksi tuli raskausaikana pientä sanomista ja emme heitä pyytäneet silloin kummeiksi. Kun vauva syntyi ja kummien kysely tuli ajankohtaiseksi, veljen avokki otti ja lähti, ihan yllättäin. Että siinä olisi taas ollut yksi kadonnut kummi.
Eipä sitten pyydetty edes veljeäni joka oli aika surkeana avokin lähdöstä. Kummit vedettiin sitten aikalailla hatusta ja vähän sieltä ja täältä. Ja ei pyydetty pareja, hyvä niin, koska neljästä kummista vain yksi on samassa elämäntilanteessa saman puolison kanssa kun pari vuotta sitten.
Veljestäni tulee nyt toisen lapsemme kummi, kivempi lähteä puhtaalta pöydältä.