V
"vieras"
Vieras
Meillä on 7v kummilapsi, jonka vanhemmat ovat eronneet 4vuotta sitten. Sitä ennen olimme todella tiiviisti yhteydessä ja nähtiin usein, senkin jälkeen kun tuli hiukan lisää välimatkaa.
Mutta heidän eronsa jälkeen ollaan nähty aina vain harvemmin ja nyt se on kutistunut oikeastaan siihen, että meidät kutsutaan vain synttäreille. Minua harmitti jo hieman heidän avioliittonsa aikoihin se,että meidät kutsuttiin lapsen synttäreille vähän kuin rääppiäisiin. Sukulaiset siis kutsuttiin ensin ja meidät sitten vasta myöhemmin ja saatiin syödä kolme tuntia huoneenlämmössä ollutta kakkua jne. Siinä oli tietysti hieman ajatuksena se, että me viivymme myöhempään illalla ja saadaan olla keskenään ilman ulkopuolisia.
Mutta nyt avioeron jälkeen asia on jotenkin korostunut ja viimeksi meidät kutsuttiin mielestäni jo ihan ns. pakolliselle synttärikahville, jotta kummipoika varmasti saa lahjansa. Emäntä ravasi koko ajan muualla eikä tarjonnut lisää kahviakaan pitkiin pitkiin aikoihin. Muita vieraita ei samana päivänä ollut ja tarjolla oli vain edellispäivän rääppeitä. Jäi jotenkin paska maku suuhun. Juuri sellainen, että meidät oli pakko kutsua sen lahjan takia, mutta muuta mielenkiintoa ei ollut.
Itse olen heidät joutunut heidän omien menojensa takia kestitsemään erikseen, mutta aina kutsun kuitenkin ihan samaan aikaan kuin muutkin vieraat. En muista kyllä minä vuonna viimeksi olisivat olleet kummilapsensa synttäreillä silloin, kun ne oikeasti ovat olleet vaan aina ovat tulleet ihan eri päivänä ja joskus paljon perästäpäinkin. Teen kuitenkin aina omat atrjottavat enkä vain jotain rääppiäisiä pidä. Vaikka tuossa kohtaa se olisikin ihan ok, jos ei kerran tule kun kutsutaan.
Mutta mitä mieltä olette? Odottelen taas uutta synttärikutsua ja katsotaan vaan niin tulee eri päivälle kuin muille vieraille.
Mutta heidän eronsa jälkeen ollaan nähty aina vain harvemmin ja nyt se on kutistunut oikeastaan siihen, että meidät kutsutaan vain synttäreille. Minua harmitti jo hieman heidän avioliittonsa aikoihin se,että meidät kutsuttiin lapsen synttäreille vähän kuin rääppiäisiin. Sukulaiset siis kutsuttiin ensin ja meidät sitten vasta myöhemmin ja saatiin syödä kolme tuntia huoneenlämmössä ollutta kakkua jne. Siinä oli tietysti hieman ajatuksena se, että me viivymme myöhempään illalla ja saadaan olla keskenään ilman ulkopuolisia.
Mutta nyt avioeron jälkeen asia on jotenkin korostunut ja viimeksi meidät kutsuttiin mielestäni jo ihan ns. pakolliselle synttärikahville, jotta kummipoika varmasti saa lahjansa. Emäntä ravasi koko ajan muualla eikä tarjonnut lisää kahviakaan pitkiin pitkiin aikoihin. Muita vieraita ei samana päivänä ollut ja tarjolla oli vain edellispäivän rääppeitä. Jäi jotenkin paska maku suuhun. Juuri sellainen, että meidät oli pakko kutsua sen lahjan takia, mutta muuta mielenkiintoa ei ollut.
Itse olen heidät joutunut heidän omien menojensa takia kestitsemään erikseen, mutta aina kutsun kuitenkin ihan samaan aikaan kuin muutkin vieraat. En muista kyllä minä vuonna viimeksi olisivat olleet kummilapsensa synttäreillä silloin, kun ne oikeasti ovat olleet vaan aina ovat tulleet ihan eri päivänä ja joskus paljon perästäpäinkin. Teen kuitenkin aina omat atrjottavat enkä vain jotain rääppiäisiä pidä. Vaikka tuossa kohtaa se olisikin ihan ok, jos ei kerran tule kun kutsutaan.
Mutta mitä mieltä olette? Odottelen taas uutta synttärikutsua ja katsotaan vaan niin tulee eri päivälle kuin muille vieraille.