S
Sangria 75
Vieras
Olemme olleet vuotta naimisissa mieheni kanssa. Meillä on yksi lapsi. Taannoin olimme mieheni kanssa kaupunkilomalla keski-Euroopassa. Matka oli ihan ok, mutta taas sama "kaava" toistui mieheni käytöksessä. Katselimme kaupunkioppaasta erästä ravintolaa, joka vaikutti mielenkiintoiselta. Päästyämme ovelle totesimme, että ehkei paikka sittenkään ollut niin houkutteleva kuin oppassa oli mainittu. Myöhemmin illalla kun palasimme hotelliimme näimme, miten juuri kyseiseen ravintolaan jonotti pitkä jonollinen ihmisiä. Sanoin ääneen, että "ohooh...ain se olikin noin suosittu paikka!". Ja mitä sainkaan kuulla!??! Räpätystä ja kommenttia miten teen itseni tyhmäksi, kun puhun tuollaisia ääneen ja miten se paikka kaiketi sisältää diskon ja kuka nyt on väittänyt etteikö se olisi suosittu ja ei se nyt hänen (mieheni) mielestä ollut mikään yllätys. Vastaavanlaisia kommentteja tulee AINA kun sanon jonkun toteamuksen äänen asiasta riippumatta. Mieheni korjaa kysymyksiäni tai kommentteja vieraille tai tutuille ihmisille ELI mitää minua aivan idioottina! Näin ainakin minusta tuntuu.
Mikä miestäni vaivaa?? Pahoitin tuon ravintola-episodin jälkeen mieleni, koska olin saanut kuulla samantasoisia kommentteja koko päivän ja tyyli on muutenkin tuttu ihan arjestakin.
Olen tästä sanonut miehelleni ja pitänyt puoliani ja perustellut kommenttejani sekä sanonut, että miksi hänen pitää olla noin kärkäs minun sanomisilleni. Tuskin kehtaisi sukulaisilleen tai ystävilleen olla samanlainen!
Olen jo kerran eronnut enkä toistamiseen haluaisi erota, lapsenkaan takia, mutta mitä voisin itse tehdä tilanteen korjaamiseksi. Toisin sanoen, millä saisin mieheni tajuamaan, että hänen on muutettava suhtautumista minuun?
Mikä miestäni vaivaa?? Pahoitin tuon ravintola-episodin jälkeen mieleni, koska olin saanut kuulla samantasoisia kommentteja koko päivän ja tyyli on muutenkin tuttu ihan arjestakin.
Olen tästä sanonut miehelleni ja pitänyt puoliani ja perustellut kommenttejani sekä sanonut, että miksi hänen pitää olla noin kärkäs minun sanomisilleni. Tuskin kehtaisi sukulaisilleen tai ystävilleen olla samanlainen!
Olen jo kerran eronnut enkä toistamiseen haluaisi erota, lapsenkaan takia, mutta mitä voisin itse tehdä tilanteen korjaamiseksi. Toisin sanoen, millä saisin mieheni tajuamaan, että hänen on muutettava suhtautumista minuun?