Kuka tätä kotiäitiyttä voi kestää järjissään?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
sen enempää romantisoimatta, välillä on semi hanurista mutta näin yleensä ottaen paranee päivä päivältä. poika jo sen ikänen et tykkää leikkiä ilman leikittämättäkin, on kiva ulkoilla ja nukkuu vielä sen verta päikkäreitä että odottavana kiitän luojaa että saan välillä lepäillä itsekin :D ei niinkää tää lapsen kanssa olo töki, vaan välillä se että olis kiva saada aikuista seuraa. no onneksi täällä voi silloin tällöin käydä osallistumaan keskusteluihin, sillä kaikki tuntemani mammat asuvat toisissa paikkakunnissa tai ovat töissä joten päivisin ei hirveesti saa ketään helposti seuraks. samoin tietty lapsettomat ystävät, koulussa tai töissä. toki iltasin pääsen lähtemään jos jaksan/haluan. jotenki oon nyt yrittäny asennoitua tähän koti oloiluun, kuitenki toinen lapsonen tulossa niin tässä sitten syntymästä lähtien ollaan kotona vielä päälle vuos :D olisin mieluusti enemmänkin, mutta aika sitten näyttää. mutta tiedän ne päivät hyvin ku mikään pysy kädessä, lapsi on vähän no riehakas ja ilkeällä huomio tuulella ja vaikka mitä tekis niin kaikki on EI ja muutenki tosi hankalaa. ja juuri niinä päivinä pitäs siivota kotona :LOL: nimimerkillä en ole siivous ihminen.
 
lööppi
Mä olen ollut molempien lasteni kanssa sen kolme vuotta kotona, mutta mä luulen et musta ei enään olis siihen, jos nyt tulisi/olisi vauva..korkeintaan sen 2 vuotta voisin olla kotona.
 
älä nyt
Alkuperäinen kirjoittaja ei mitenkään;25925888:
Eipä nuokaan aktiviteetit oikein taida riittää pitämään normaalia ihmistä järjissään. Suoraan sanottuna aika laiha lohtu. Harvemminpa siitä kotiäitiydestä mitään ihmeellisempää irti saakaan, sellaistahan se on ja siksi normaalit naiset käyvätkin töissä tai opiskelevat. Mut monestihan pitkäaikaiset kotiäidit ovatkin miehen avulla eläviä ja kouluttamattomia.
höpö höpö. olen korkeasti koulutettu nainen silti haluan olla omien lasten kanssa kotona!
Ja kyllä olen ihan normaali ihminen, nainen. Lisäksi minulla on paljon tekemistä -> maanantaisin kyläily/ulkoilu, tiistaisin hoidan omia asioita, keskiviikoisin käydään perhekerhossa/avoinpäiväkodissa/asukaspuistossa, torstaisin lounaalle miehen kanssa kun lapset ovat koulussa/kerhossa, perjantaisin kyläily/ulkoilu.

Eli sosiaalielämä löytyy, stressiä ei ole, ei kiirettä...noh ok, että pitäs ehtiä kouluun/kerhoon mutten ei :D

se on asenteesta kiinni ;)
 

Yhteistyössä