Kuka rakastaa lapsipuoliaan??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Harmittaa, enkö pystykään tähän?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Harmittaa:
Pystyykö kukaan sanomaan käsi sydämellä, että rakastaa puolisonsa lapsia? Mä en valitettavasti.

Kuinka kauan olette olleet perhe?
Uusioperheen kiintymissuhteiden luominen saattaa kestää jopa 5 vuotta.
 
En rakasta, mutta välitän lapsista. Meidän uusperhe ollut kasassa 7 vuotta. Ei minun tarvikkaan rakastaa, sillä äiti ja isä hoitaa sen puolen, minä vain tykkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Alkuperäinen kirjoittaja Harmittaa:
Pystyykö kukaan sanomaan käsi sydämellä, että rakastaa puolisonsa lapsia? Mä en valitettavasti.

Kuinka kauan olette olleet perhe?
Uusioperheen kiintymissuhteiden luominen saattaa kestää jopa 5 vuotta.

Tuo on varmaan sellainen realistinen aika mitä voi odottaa. Meillä vasta vuosi joten kyllä se siitä sitten joskus.
 
Melkein viisi vuotta onkin jo vierähtänyt. Aluksi kyllä tykkäsin, mutta nyttemmin huomaan, että en todellakaan odota niitä viikonloppuja, kun lapsipuoli meillä on... Ei hän minusta mitää kuitenkaan huomaa, itselle se vaan on raskasta..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Melkein viisi vuotta onkin jo vierähtänyt. Aluksi kyllä tykkäsin, mutta nyttemmin huomaan, että en todellakaan odota niitä viikonloppuja, kun lapsipuoli meillä on... Ei hän minusta mitää kuitenkaan huomaa, itselle se vaan on raskasta..

 
Itselläni ei ole omaa kokemusta, mutta kaveria olen seurannut kymmenisen vuotta. Seurusteluaikana puhui jatkuvasti miesystävän lapsista lämmöllä ja kuulemma rakasti heitä ja heidän kanssaan tekemistä. Oli valokuvatkin kirjahyllyssä, vaikka asuivat vielä erillään.

Kas kummaa, kun saivat yhteisiä lapsia, miehen isommista tuli vain rasite. Koskaan eivät ottaneet heitä mihinkään mukaan (reissuihin, juhliin, mummolaan...) ja hirveä marmatus joka kuukausi rahan menosta. Eipä ihme, etteivät nyt teineinä enää paljon iskän luo edes halua.
 
Kannattaa antaa itselleen aikaa, rakkaus kasvaa hiljalleen. Näe vaivaa tutustuaksesi heihin. Tee kahdenkeskisiä juttuja kunkin lapsen kanssa, keksi joku teidän yhteinen juttu. Ja, ennen kaikkea, yritä aina nähdä heidän hyvät ja rakastettavat puolensa ja ajattele heistä positiivisesti! Se on tärkeää..
 
Äitini on eronnut jo tästä miehestä, mutta hän ei todellakaan rakastanut tai edes pitänyt miehensä edellisessä liitossa syntyneistä lapsista. Eikä edes välittänyt peitellä inhoaan. Itse olin myös teini tuolloin ja minua kauhistutti se, että äitini voi olla niin karmea toisen lapsille. Se kaikki mitä näin ja kuulin silloin ja miten äitini edelleen puhuu näistä lapsista (jotka toki jo aikuisia) niin on vaikuttanut monilla tavoin omaan käsitykseeni omasta äidistäni.
 
Miehellä on 18-v. poika edell. liitosta. Välitän pojasta paljonkin, kyllä joo. Kiva nuori ihminen. Mutta en nyt toki osaa samalla lailla rakastaa kuin omaa tytärtä! :heart: Tämä kaikki voi olla henkilökemioistakin kiinni. Oli vaikea sietää ex-miehen pikkupoikaa, joka mätti aamuisin NamiNamia ja iltaisin karkkisäkkejä, ja paperit lens lattialle. Oli vaikea sietää koko tilannetta. :( Exä inhosi minun tytärtä, avoimesti. Joten jos tilanteet etenee tohon suuntaan, ei kannata jatkaa yhdessä....
 
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäiti:
Itse katkaisin yhteyden ensimmäisestä avioliitosta syntyneeseen poikaani koska se oli miehelleni niin kovin vaikeata.

SIIS MITÄ? Omaan poikaasi? OOTKO IHAN SEKOPÄÄ?!!! Ikinä ei ole mennyt kukaan äijä lapsen ohitse mulla!
 
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäiti:
Itse katkaisin yhteyden ensimmäisestä avioliitosta syntyneeseen poikaani koska se oli miehelleni niin kovin vaikeata.

Voi miten surullista.. :) Mun veljen isä katkaisi välinsä veljeeni uuden vaimon vaikutuksen kautta. Otti kyllä myöhemmin yhteyttä mutta suhde ei oikein tahdo palautua ennalleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäiti:
Itse katkaisin yhteyden ensimmäisestä avioliitosta syntyneeseen poikaani koska se oli miehelleni niin kovin vaikeata.

Voi miten surullista.. :) Mun veljen isä katkaisi välinsä veljeeni uuden vaimon vaikutuksen kautta. Otti kyllä myöhemmin yhteyttä mutta suhde ei oikein tahdo palautua ennalleen.

Siis tässä piti olla surunaama! :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ex-yh:
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäiti:
Itse katkaisin yhteyden ensimmäisestä avioliitosta syntyneeseen poikaani koska se oli miehelleni niin kovin vaikeata.

SIIS MITÄ? Omaan poikaasi? OOTKO IHAN SEKOPÄÄ?!!! Ikinä ei ole mennyt kukaan äijä lapsen ohitse mulla!

Näitä naisia on. Ystävä äitikin oli sellainen. Ystävää tärkeämpi oli aina se mies.
 

Yhteistyössä