Kuka ihme laittaa alle vuoden ikäisen hoitoon, huhhuh!!!

[QUOTE="vieras";29099033]En osaa (etkä sinäkään) sanoa ap:n intressiä keskustelulle, mutta on hyvin vaikea saada rakentavaa ja asiallista keskustelua aikaan ellei anna toisille tilaa ja mahdollisuutta olla eri mieltä. Meistä kaikilla on erilainen arvomaailma. Ja näkemykset, kokemukset ja se oma henkilökohtainen mielipide. Näissä keskusteluissa saa tuoda omansa julki - ilman että tuollaista Chalan kuraa tulee niskaan. Hyvin ikävää luettavaa.[/QUOTE]

Mikä mun kommenteissa on ollut 'kuraa niskaan' ja erityisen ikävää luettavaa? Mun mielestä se on hyvin pitkälti tällaiset kommentit kuten
Kommentista #138
"Musta tää on niin läpikammottava mielipide. --- Mutta jos kokee, että itse ei ole paras hoitaja lapselleen ja että kotona ei voi olla oma itsensä, niin olisi varmaan ollut järkevämpää jättää lapsien hankkiminen ihan kokonaan väliin."

Tai kommentista #135
"--- Mun mielestä näiden vanhempien jotka työntävät lapsensa päiväkotiin alle vuoden ikäisinä, joka todellakaan ei ole mikään paikka alle 3-vuotiaille, pitäisi nyt rohkeasti vaan tunnustaa, että niitä lapsia on tehty boostaamaan sitä egoa! Ja sitten ihmetellään miksi jälkikasvu hylkää vanhemmat vanhainkotiin eivätkä heitä viitsi käydä katsomassa: Payback is a bitch!
Onneksi jotkut myöntävät, että he vaan ovat tehneet lapset, koska ei keksitty mitään muuta ja se on outoa jos parilla ei ole lapsia lainkaan - ryhmäpaineen uhrit siis. Se joka oikeasti niitä lapsia pitää lahjoina ja tahtoo vain heidän parastaan ei lastaan etenkään alle 1v. laita hoitoon. ---"

Kommentti "216 kokonaisuudessaan:
"Sellaiset ihmiset, jotka eivät kestä lapsen kanssa. Syyksi tosin aina markkinoidaan jotakin ihan muuta, kuten että ei ole varaa jäädä kotiin. No, kysymys kuuluukin, että miksi on rakennettu sellainen elintaso, joka ei kestä lapsen syntymää? Ja jos on sitten pidettävä kiinni niistä autoista ja ulkomaanmatkoista ja kaikesta muustakin ns. aikuisten tarpeista vauvan tultua taloon herää kysymys, onko noin pienen vieminen päiväkotiin vain itsekkyyttä. Minusta on, anteeksi vaan."

Toisten tilanteista tietää parhaiten aina ulkopuoliset, ymmärrystä on kenenkään turha palstamammalta odottaa, koska palstamamma (se kuuluisa "naapurinrouva") tietää AINA parhaiten miten toisten pitäisi lapsensa hoitaa, kotinsa sisustaa, miehensä tyydyttää, työnsä valita jne. Tältä täällä tuntuu, ihan rehellisesti. Jos tämä on sun mielestä "kuraa niskaan" niin so be it.

 

Se älähtää johon kalikka kolahtaa tjsp

 

Se älähtää johon kalikka kolahtaa tjsp

Ei se kyllä aina ihan niinkään mene

 

Musta taas tuntuu että olen yrittänyt esittää huomattavasti useammasta näkökulmasta eriävää mielipidettä asiaan, johon vastapuoli vain hokee 'ei, lapsi on pilalla jos sen laittaa hoitoon liian nuorena' (joka taas on ihan subjektiivisen käsityksen varassa, mikä se liian nuorena kenellekin on)

Ja mun mielestä kenenkään ei tarvitse olla joko-tai, koti- tai uraihminen. Aika harva vahvasti ja ihan pysyvästi sellainen on? Kumpi mä sun mielestä sitten olen? Sulla taitaa olla tästä aika vahva käsitys itselläsi

Mistä ihmeestä sulla tulee käsitys että keskustelu on mun mielestä väärin? Mun mielestä väärin on systemaattinen dissaaminen, leimaaminen ja suoranainen kärjistäminen, että jokainen, joka kuvittelee edes erilaisia tilanteita joissa lapsi laitettaisiin (jopa alle vuotiaana) hoitoon ilman täydellistä ja lopullista mielenterveyden ja kiintymyssuhteen romahtamista samantien, on pelkästään uraorientoitunut ja suunnilleen vihaa lapsia, erityisesti omiaan, jotka on tehty pelkästään omaa itsekästä egoa pönkittämään.

Syvä huokaus koko tälle palstalle, jälleen kerran..

Turvallisen kiintymyssuhteen muodostaminen (mikä on vuosikkaalla vielä aivan kesken) ja perusturvallisuudentunteen saaminen ovat aika monilla lienee huolenaiheita ja perusteita, miksi pieni kärsii liian varhaisesta hoitoon viemisestä. Asiantuntijat ovat kertoneet haittavaikutuksista ja riskeistä mitä siihen liittyy, mm. Liisa Keltikangas-Järvenpää ja Jari Sinkkonen. Myös Opettaja-lehdessä on aiheesta usein juttua. Pystytkö ottamaan tuon ilman syyllisyyden tai negatiivisuuden tunnetta? Pystytkö jatkamaan silti asialinjalla vai onkohan seuraava kommentti taas hyökkäävä ja kärjistävä? :/ Ikävää, että sinulla on kova tarve lynkata eri mieltä olevia ja todella ajaa keskustelu raiteilta. Keskustella ei voi ellei ensin hyväksy että ihmisillä on erilaisia arvoja, mielipiteitä ja vahvojakin näkemyksiä. Jotkut aiheet koskettavat enemmän kuin toiset ja sekin on OK.

 

[QUOTE="vieras";29099508]Turvallisen kiintymyssuhteen muodostaminen (mikä on vuosikkaalla vielä aivan kesken) ja perusturvallisuudentunteen saaminen ovat aika monilla lienee huolenaiheita ja perusteita, miksi pieni kärsii liian varhaisesta hoitoon viemisestä. Asiantuntijat ovat kertoneet haittavaikutuksista ja riskeistä mitä siihen liittyy, mm. Liisa Keltikangas-Järvenpää ja Jari Sinkkonen. Myös Opettaja-lehdessä on aiheesta usein juttua. Pystytkö ottamaan tuon ilman syyllisyyden tai negatiivisuuden tunnetta? Pystytkö jatkamaan silti asialinjalla vai onkohan seuraava kommentti taas hyökkäävä ja kärjistävä? :/ Ikävää, että sinulla on kova tarve lynkata eri mieltä olevia ja todella ajaa keskustelu raiteilta. Keskustella ei voi ellei ensin hyväksy että ihmisillä on erilaisia arvoja, mielipiteitä ja vahvojakin näkemyksiä. Jotkut aiheet koskettavat enemmän kuin toiset ja sekin on OK.[/QUOTE]

Ei, sä et oikeasti tehnyt tota just :O En pystynyt lukemaan loppuun.. Oota, skarppaan kohta..

 

Ei, sä et oikeasti tehnyt tota just :O En pystynyt lukemaan loppuun.. Oota, skarppaan kohta..

Hui, eihän sitä saanut mainita! Iiks, liian arka aihe! Tabu sen pitää olla. Piste.

 

[QUOTE="vieras";29099508]Turvallisen kiintymyssuhteen muodostaminen (mikä on vuosikkaalla vielä aivan kesken) ja perusturvallisuudentunteen saaminen ovat aika monilla lienee huolenaiheita ja perusteita, miksi pieni kärsii liian varhaisesta hoitoon viemisestä. Asiantuntijat ovat kertoneet haittavaikutuksista ja riskeistä mitä siihen liittyy, mm. Liisa Keltikangas-Järvenpää ja Jari Sinkkonen. Myös Opettaja-lehdessä on aiheesta usein juttua. Pystytkö ottamaan tuon ilman syyllisyyden tai negatiivisuuden tunnetta? Pystytkö jatkamaan silti asialinjalla vai onkohan seuraava kommentti taas hyökkäävä ja kärjistävä? :/ Ikävää, että sinulla on kova tarve lynkata eri mieltä olevia ja todella ajaa keskustelu raiteilta. Keskustella ei voi ellei ensin hyväksy että ihmisillä on erilaisia arvoja, mielipiteitä ja vahvojakin näkemyksiä. Jotkut aiheet koskettavat enemmän kuin toiset ja sekin on OK.[/QUOTE]

Uusi yritys.

Se on Keltikangas-Järvinen, btw. Pakko korjata, koska en tiedä paljonko olet oikeasti hänen tekstejään lukenut?

Ihmisillä on huolenaiheita ja perusteita miksi pieni kärsii hoitoonlaittamisesta liian nuorena, mutta, ja tämä on tässä kohtaa tärkeä sana, se ei ole absoluuttinen, pysyvä ja peruuttamaton romahdus kiintymyssuhteiden muodostamisessa tai perusturvallisuuden luomisessa.

Enkä edelleenkään ymmärrä, miksi mun pitäisi asiasta tuntea millään tavalla syyllisyyttä? Mulla ei ole minkäänlaista vahvaa arvolatausta asiaan henkilökohtaisella tasolla. Mä suhtaudun ainostaan äärimmäisen negatiivisesti siihen, että sinä tulet kertomaan mulle mitä minä ajattelen ja miten minä asioihin suhtaudun, vaikka sinä selkeästi et tiedä asiasta mitään. Harhaluulosi eivät ole yhtä kuin faktaa.

Mä jatkan samalla linjalla kuin säkin. Jos haluat asiallista keskustelua, ilman hyökkäävyyttä ja kärjistämistä, tee toki itse samoin Mä en ole lynkannut ketään, mutta niitä löytyy tästä ketjusta kyllä monia. Mä olen pyrkinyt laittamaan vastaan, sillä täällä nimenomaan kotihoitouskovaiset, jotka eivät pysty näkemään muuta kuin kauhukuvia lasten hoidattamisessa muualla jopa alle vuoden ikäisenä, eivät pysty näkemään asioita kuin omalta kannaltaan.

Arvoja ja mielipiteitä saa ja pitää olla, mutta täytyy pystyä myös ymmärtämään niitä toisten, perustella omat näkemyksensä. Ei riitä että tulee sanomaan "mä en kyllä ymmärrä tota yhtään, must sä oot ihan sairas kun teet noin". Se on joo ihan ok tuntea niin, mutta sitten voi jättää leimaamatta ja kysyä "miksi sinä halusit tehdä noin?". Silloin voi jopa oppia jotain

 

[QUOTE="vieras";29099534]Hui, eihän sitä saanut mainita! Iiks, liian arka aihe! Tabu sen pitää olla. Piste.[/QUOTE]

Siis mikä? Se, että sä et osaa käyttää sanaa "lienee", kun tästä just oli keskustelua eilen ja meinasin tipahtaa koska en oikeasti ole törmännyt tähän koskaan aikasemmin, mutta näemmä se onkin totta Ja siis täysin off topic, mutta järkytyin niin paljon tästä hurjasta palstalegendasta etten voinut muuta. Huh.

 

Uusi yritys.

Se on Keltikangas-Järvinen, btw. Pakko korjata, koska en tiedä paljonko olet oikeasti hänen tekstejään lukenut?

Ihmisillä on huolenaiheita ja perusteita miksi pieni kärsii hoitoonlaittamisesta liian nuorena, mutta, ja tämä on tässä kohtaa tärkeä sana, se ei ole absoluuttinen, pysyvä ja peruuttamaton romahdus kiintymyssuhteiden muodostamisessa tai perusturvallisuuden luomisessa.

Enkä edelleenkään ymmärrä, miksi mun pitäisi asiasta tuntea millään tavalla syyllisyyttä? Mulla ei ole minkäänlaista vahvaa arvolatausta asiaan henkilökohtaisella tasolla. Mä suhtaudun ainostaan äärimmäisen negatiivisesti siihen, että sinä tulet kertomaan mulle mitä minä ajattelen ja miten minä asioihin suhtaudun, vaikka sinä selkeästi et tiedä asiasta mitään. Harhaluulosi eivät ole yhtä kuin faktaa.

Mä jatkan samalla linjalla kuin säkin. Jos haluat asiallista keskustelua, ilman hyökkäävyyttä ja kärjistämistä, tee teki itse samoin Mä en ole lynkannut ketään, mutta niitä löytyy tästä ketjusta kyllä monia. Mä olen pyrkinyt laittamaan vastaan, sillä täällä nimenomaan kotihoitouskovaiset, jotka eivät pysty näkemään muuta kuin kauhukuvia lasten hoidattamisessa muualla jopa alle vuoden ikäisenä, eivät pysty näkemään asioita kuin omalta kannaltaan.

Arvoja ja mielipiteitä saa ja pitää olla, mutta täytyy pystyä myös ymmärtämään niitä toisten, perustella omat näkemyksensä. Ei riitä että tulee sanomaan "mä en kyllä ymmärrä tota yhtään, must sä oot ihan sairas kun teet noin". Se on joo ihan ok tuntea niin, mutta sitten voi jättää leimaamatta ja kysyä "miksi sinä halusit tehdä noin?". Silloin voi jopa oppia jotain

Se mikä kaikkein harmittavin ja hassuin asia keskustelussa on se, että sinä viet sitä kovin henkilökohtaiselle tasolle ja korostat aikuisten valinnanvapautta. Muut ovat nostaneet ja pitäneet tärkeimpänä lapsen, viattoman osapuolen asemaa. On yritetty pysyä faktoissa. Kuten tuo kiintymyssuhde, mikä siinä on niin kamalaa ettei saa sanoa ja todeta, että sehän on hyvin tärkeä asia? Ja se muodostuu varhaislapsuudessa. Aika oleellinen asia, eikö? Tuossa ei ole mitään poikkilausettakaan huonoista vanhemmista ja valinnoista.

Hirmuisen ikävää ettei asioita pystytä ottamaan asioina. Jos kelaat keskustelua taaksepäin, huomaat että useimmat ovat viesteissään perustelleet kantansa. Hyvin vähän tuollaisia kuvaamiasi kommentteja on.

Koitetaan tässä arassa ja herkessä aiheessa pysyä lapsen parhaassa - ei missään muussa

 

Chala on ottanut oikein työkseen tämän ketjun. Jo kymmenen sivua vääntänyt samaa. Tällaisiin ketjuihin ei mielellään osallistukaan.

 

[QUOTE="vieras";29099576]Se mikä kaikkein harmittavin ja hassuin asia keskustelussa on se, että sinä viet sitä kovin henkilökohtaiselle tasolle ja korostat aikuisten valinnanvapautta. Muut ovat nostaneet ja pitäneet tärkeimpänä lapsen, viattoman osapuolen asemaa. On yritetty pysyä faktoissa. Kuten tuo kiintymyssuhde, mikä siinä on niin kamalaa ettei saa sanoa ja todeta, että sehän on hyvin tärkeä asia? Ja se muodostuu varhaislapsuudessa. Aika oleellinen asia, eikö? Tuossa ei ole mitään poikkilausettakaan huonoista vanhemmista ja valinnoista.

Hirmuisen ikävää ettei asioita pystytä ottamaan asioina. Jos kelaat keskustelua taaksepäin, huomaat että useimmat ovat viesteissään perustelleet kantansa. Hyvin vähän tuollaisia kuvaamiasi kommentteja on.

Koitetaan tässä arassa ja herkessä aiheessa pysyä lapsen parhaassa - ei missään muussa [/QUOTE]

Okei. Ensinnäkään: Kukaan ei alunperin puhunut päiväkodeista, se lähti sieltä "kotihoito ainoa oikea" -leiristä. Pienemmälle lapselle erityisesti, on siis paljonkin muita vaihtoehtoja kuin päiväkoti, tai edes perhepäivähoito.

Toiseksi: Jos kivenkovaa väität, että jokainen lapsi menee täysin rikki siitä, että hänet laitetaan hoitoon liian nuorena (Keltikangas-Järvinen ja Sinkkonenhan liputtavat vähän vaihtelevasti jopa 2-3 vuotiaiden olevan siinä rajoilla, että kykenevät äidin helmojen ulkopuolelle), miksi ihmeessä Suomessa näillä lapsilla ei ole automaattisesti enemmän ongelmia kuin kotihoidetuilla, ja mikä selittää suuret erot muuhun Eurooppaan, jossa lapset menevät hoitoon jopa 3kk ikäisenä, mutta joihin verrattuna Suomessa voidaan todella paljon huonommin henkisesti (siis lapset ja nuoret erityisesti)?

Tottakai kiintymyssuhde on tärkeä asia, ei kai sitä kukaan yritä kiistää? Mä yritän tuoda esiin sen, ettei se ole absoluuttinen fakta, että lapsi menisi täysin henkisesti soseeksi siitä, ettei äiti hoida häntä edes vuotiaaksi kotona.

Ymmärrät toki senkin, ettei kaikilla vain ole kapasiteettia hoitaa lapsiaan kotona edes vuotiaaksi, ja tukalien olojen takia lapsen on aidosti parempi olla kodin ulkopuolella hoidossa tai vähintään ydinperheen ulkopuolisen hoitajan vastuulla. Tämäkään ei ole sellainen fakta joka voidaan vain sivuuttaa koska huvittaa. Nämä ovat todellisia tapauksia joita on, niistä vaan useimmiten ihmiset pysyvät hiljaa koska tietävät mikä leima asiasta tulee. Saati sitten 1-2-vuotiaat jotka ovat "virikehoidossa".

Puhutaan toki faktoista, nimenomaan siitä lapsen parhaasta. Lapsen paras on vanhempi, joka pystyy ja haluaa huolehtia hänestä tasapainoisesti ja täysipainoisesti. Jos vanhempi ei tähän kykene, lapsen paras on jokin muu järjestely. Miksi tämä pitää kääntää keskusteluksi vanhempien vapaudesta valita (vaikka tietenkin kyse on osittain siitäkin), kun fakta on, että lapsi on ensisijaisesti se joka kärsii jos vanhemmat kärsivät. Ei se jää lapselta huomaamatta.

Tiedätkö kuinka moni kärsii hirveästä syyllisyydestä teininä ja aikuisena siksi, että vanhemmat ovat "tehneet niitä valintoja lapsen parhaaksi", jolloin vanhemmilla on ollut talous tiukilla, parisuhde karikolla, asiat oikeasti huonosti, ja se luonnollisesti heijastuu aivan suoraan lapsiin. Jotkut jopa syyttävät lapsiaan suoraan asiasta. Miten silloin voidaan puhua lapsen parhaasta kun painostetaan hoitamaan lapset kotona ja "uhrautumaan", jos se jostain syystä on ylivoimaista perheelle? Tätä mä en vain ymmärrä. Ja näitä tapauksia on oikeasti paljon.

 

Onpa tämä herättänyt ajatuksia ja hyvä niin Se miksi aloitin aiheen johtuu siitä, että oma kultani on nyt siinä iässä, että hänen pitäisi jo täysillä porskuttaa muiden vauvojen mukana hoitopaikassa. Siis taistella huomiosta, odottaa, että tarpeisiin vastataan vuorollaan jne. Mun pienen, joka ei osaa vielä kävellä eikä kävellä:/ Rakkaani, joka minua halii koko ajan, eikä halua päästää silmistään hetkeksikään. Todellakin kauhistuttaa ajatus hänen hoidostaan muiden kuin minun tai isän hoivissa! Olen nähnyt sitä touhua pienten puolella, kun olen vienyt toista lastani hoitoon (3-vuotiaana ekan kerran muuten..) Siellä nämä vauvat istuvat rivissä potalla muiden juostessa häiritsemässä/huutaessa taustalla. Olen nähnyt vauvoja ,jotka eivät vielä kävele, istumassa tunnin paikallaan olevissa vaunuissa katselemassa muiden leikkejä. Olen nähnyt kiukuttelevia pienokaisia kun heidät tuodaan anivarhain hoitoon. Olen nähnyt lohduttomasti äidin perään itkeviä vauvoja äidin kiiruhtaessa töihin. Ja silloin en ole voinut olla miettimättä, että olisiko näiden vauvojen paikka vielä kotona vanhempiensa huomassa poissa tuosta härdellistä. Että näin. Lisäksi tiedän oikeasti monta perhettä, jotka todellakin voisivat hoitaa lapsensa kotona ainakin sinne 2-vuotiaaksi, jos olisivat valmiita tinkimään omasta elintasostaan nämä lapselle tärkeät ensimmäiset vuodet. Mutta heille on tärkeämpää saada ostaa mitä haluaa, käydä lomamatkoilla jne. Tätä en ihan ymmärrä enkä tule ymmärtämään. Hyvä, että tästä asiasta keskustellaan, ehkä tämä herättää jonkun jolla vaihtoehtoja hoitoonviemiselle on miettimään asiaa myös sen lapsen kannalta.

 

Chala on ottanut oikein työkseen tämän ketjun. Jo kymmenen sivua vääntänyt samaa. Tällaisiin ketjuihin ei mielellään osallistukaan.

Ei tartte jos ei halua

 

Siis ei osaa kävellä eikä puhua

 

Minä...

 

Vieläkö tämä keskustelu jatkuu? Tämähän on ikuisuusaihe, eikä oikeaa mielipidettä ole olemassakaan. Luulisin, että suurin osa vanhemmista haluaa lapsensa parasta, olivat valinnat mitkä hyvänsä ja se, tuleeko lapsista yhteiskuntakelpoisia vai ei, on monen tekijän summa, ei pelkästään sen, joutuiko hoitoon alle vuoden ikäisenä vai ei. Ja joku voi nyt sitten esittää tällekkin oman argumenttinsa, niin ei päästetä hyvää ketjua katkeamaan

 

Ei millään pahalla Chala,mä mutta nykyään mun mielenkiinto ketjuihin katoaa, kun sä ilmaannut mukaan jankkaamaan samaa asiaa kymmeniä viestejä. Koko ketju tukehtuu, kun sä innostut liikaa.

 

[QUOTE="Voivoi";29099660]Ei millään pahalla Chala,mä mutta nykyään mun mielenkiinto ketjuihin katoaa, kun sä ilmaannut mukaan jankkaamaan samaa asiaa kymmeniä viestejä. Koko ketju tukehtuu, kun sä innostut liikaa.[/QUOTE]

Sori hurjasti jos sun luovuutesi tukahduttaa se, että olen osallisena noin 3% palstan ketjuista ja niistä parissa kirjoitan oikeasti reilusti enemmän. Normi palstameiningillä mennään kyllä ehdottomasti suurimmassa osassa. Saa heittää paskaa ihan niin paljon kuin haluaa, haukkua ymmärtämättömänä muut maanrakoon ja naureskella ivallisena päälle "kun mä oon kuitenkin niin paljon parempi ja täydellinen äiti" :heart:

 

[QUOTE="Miisa";29099616]Onpa tämä herättänyt ajatuksia ja hyvä niin Se miksi aloitin aiheen johtuu siitä, että oma kultani on nyt siinä iässä, että hänen pitäisi jo täysillä porskuttaa muiden vauvojen mukana hoitopaikassa. Siis taistella huomiosta, odottaa, että tarpeisiin vastataan vuorollaan jne. Mun pienen, joka ei osaa vielä kävellä eikä kävellä:/ Rakkaani, joka minua halii koko ajan, eikä halua päästää silmistään hetkeksikään. Todellakin kauhistuttaa ajatus hänen hoidostaan muiden kuin minun tai isän hoivissa! Olen nähnyt sitä touhua pienten puolella, kun olen vienyt toista lastani hoitoon (3-vuotiaana ekan kerran muuten..) Siellä nämä vauvat istuvat rivissä potalla muiden juostessa häiritsemässä/huutaessa taustalla. Olen nähnyt vauvoja ,jotka eivät vielä kävele, istumassa tunnin paikallaan olevissa vaunuissa katselemassa muiden leikkejä. Olen nähnyt kiukuttelevia pienokaisia kun heidät tuodaan anivarhain hoitoon. Olen nähnyt lohduttomasti äidin perään itkeviä vauvoja äidin kiiruhtaessa töihin. Ja silloin en ole voinut olla miettimättä, että olisiko näiden vauvojen paikka vielä kotona vanhempiensa huomassa poissa tuosta härdellistä. Että näin. Lisäksi tiedän oikeasti monta perhettä, jotka todellakin voisivat hoitaa lapsensa kotona ainakin sinne 2-vuotiaaksi, jos olisivat valmiita tinkimään omasta elintasostaan nämä lapselle tärkeät ensimmäiset vuodet. Mutta heille on tärkeämpää saada ostaa mitä haluaa, käydä lomamatkoilla jne. Tätä en ihan ymmärrä enkä tule ymmärtämään. Hyvä, että tästä asiasta keskustellaan, ehkä tämä herättää jonkun jolla vaihtoehtoja hoitoonviemiselle on miettimään asiaa myös sen lapsen kannalta.[/QUOTE]

Tiedätkö, pahimmat peräänitkijät joita mä olen nähnyt ovat olleet n 2-vuotiaita. Olen nähnyt puistoissa ja kerhoissa äitejä jotka juoruavat keskenään, lapsi kitisee rattaissa tai unohdettuna keinussa tai hiekkalaatikolla. Olen nähnyt kuinka isommatkin mukulat jätetään kokonaan vahtimatta ja saavat olla kuin siat pellossa kun äiti ei just nyt ehdi.

Eli sitä samaa tapahtuu ihan joka paikassa. Miten sä kuvittelet että joku kuuden lapsen äiti pystyy yhtään sen enempää keskittymään vauvaan kuin pph jolla on neljä lasta vastuullaan ja joka ei edes tee kotitöitä? Aivan...

Asiasta keskustellaan ja toivottavasti säkin pystyt avartamaan mieltäsi. Koska tuo on aika hedelmätöntä taivastella ja ihmetellä eikä edes yrittää ymmärtää. Jokainen mielipide on ihan yhtä oikea. On typeryyttä jeesustella muiden valinnoilla ja tehdä "keskustelu"aloituksia palstalle jos ainoa tarkoitus on tuomita muita ja korottaa itseään. Ei ole häpeä jos osaa katsoa asioita toiseltakin kannalta.

 

Tulempas mukaan keskusteluun. On niin ajankohtainen aihe meille. Olen päätymässä siihen, etten palaa vielä töihin, en sittenkään, vaikka se on taloudellinen katastrofi. Meidän perheelle se on sitä oikeasti, koska puolisonikin tulot ovat aivan mitättömät. En ala tässä erittelemään kaikkea, miksi päädyn ratkaisuun jatkaa kotona. Tylsäähän se tulee olemaan, mutta töissä käynti tämän meidän kaiken muun sopan ohessa voisi olla liikaa vaadittu, ja tässä ajattelen lähinnä omaa jaksamista. Toisaalta lapsikin on vielä niin pieni, etten sittenkään halua häntä vielä vieraille hoitoon ja altistaa häntä flunssa- ja korvatulehduskierteille, silmätulehduksille, mahataudeille, astmalle.... vaikka ennen hänen syntymää tuntuikin, että tällä kertaa pakko palata heti äippäloman jälkeen.

 

Sori hurjasti jos sun luovuutesi tukahduttaa se, että olen osallisena noin 3% palstan ketjuista ja niistä parissa kirjoitan oikeasti reilusti enemmän. Normi palstameiningillä mennään kyllä ehdottomasti suurimmassa osassa. Saa heittää paskaa ihan niin paljon kuin haluaa, haukkua ymmärtämättömänä muut maanrakoon ja naureskella ivallisena päälle "kun mä oon kuitenkin niin paljon parempi ja täydellinen äiti" :heart:

Ei minun luovuuteni tukahdu minnekään, älä huoli.

Tosta "saa heittaa paskaa niskaan" eteenpäin en kyllä yhtään tiedä, miten se liittyi minun viestiini.

Kommentoin lähinnä tuota sinun, no sanotaanko että perin antaumuksellista tyyliä osallistua joihinkin. Ilman muuta sinulla on siihen oikeus, mutta olisi mukava kuulla ja antaa tilaa mahdollisimman monenlaisille mielipiteille, kuin vain lukea yhden ihmisen (aika samansisältöisiä viestejä) sivulta toiselle.. Kuten itsekin sanoit, yksinpuheluksi meni välillä.

Mutta anteeksi jos loukkasin, yritän jatkossa vältellä tällaisia ketjuja ja pitää ongelman vain itselläni. Enhän ole mikään määräämään, kuka tänne kirjoittaa ja mitä.

 

[QUOTE="Voivoi";29099711]Ei minun luovuuteni tukahdu minnekään, älä huoli.

Tosta "saa heittaa paskaa niskaan" eteenpäin en kyllä yhtään tiedä, miten se liittyi minun viestiini.

Kommentoin lähinnä tuota sinun, no sanotaanko että perin antaumuksellista tyyliä osallistua joihinkin. Ilman muuta sinulla on siihen oikeus, mutta olisi mukava kuulla ja antaa tilaa mahdollisimman monenlaisille mielipiteille, kuin vain lukea yhden ihmisen (aika samansisältöisiä viestejä) sivulta toiselle.. Kuten itsekin sanoit, yksinpuheluksi meni välillä.

Mutta anteeksi jos loukkasin, yritän jatkossa vältellä tällaisia ketjuja ja pitää ongelman vain itselläni. Enhän ole mikään määräämään, kuka tänne kirjoittaa ja mitä.[/QUOTE]

*joihinkin keskusteluihin

 

Samoin kuin ap, en minäkään voi tunnetasolla ymmärtää, miten jotkut ovat asian kanssa niin sinut, siis ihan tyytyväisinä vievät esim. sen vuoden ikäisen päiväkotiin ja puhuvat, että "itkeehän se aina, kun sinne jättää, mutta kyllä se siihen lopulta tottuu". Ja tottuvathan ne, mitä muita vaihtoehtoja niillä olisi... Mutta minun sydäntä oikeasti raastaa jo ajatus näiden muidenkin ihmisten lapsista, saati sitten omista vastaavassa tilanteessa. Eli tunnetasolla minulle ilmiö on täysi mysteeri ja olen omien lasteni kanssa tehnyt melkoisia uhrauksia taloudellisesti voidakseni hoitaa heidät 2-3 -vuotiaiksi kotona. Ilman mitään marttyyrin kruunua tai ylemmyyden tunnetta tai muuta mistä meitä syytetään, ihan vain siksi, että muu ratkaisu tuntuisi minusta liian pahalta.

 

Chala on ottanut oikein työkseen tämän ketjun. Jo kymmenen sivua vääntänyt samaa. Tällaisiin ketjuihin ei mielellään osallistukaan.

Miksi asioista ei saa "vääntää" jos haluaa, kokee jonkun asian sellaiseksi että haluaa tuoda oman mielipiteensä vahvasti esille ja pistää muille vastaan vääntäjille vastaan?

Kuten Chala jo sanoi niin muiden ei tarvitse osallistua jos ei tee mieli. Ihan kivasti näyttää Chalan kanssa keskustelijoita silti riittävän.

 

ihan täyttä paskaa koko ketju..molempi parempi mutta toisille passaa olla kotona ja toiset haluaa että on muutakin elämää ja haasteita kun kotona olo..tästä asiasta ei nyt vaan voi kiistellä..antaa jokainen tehä niinku lystää..ei hoitoon vievä äiti oo sen huonompi ku kotona olevakaan ja ei ne lapset siitä kärsi..päin vastoin..