kuinka usein miehesi pääsee syömään päivällistä/illallista valmiisen pöytään?

suoraa töistä syömään lämmintä ruokaa, jonka sinä olet valmistanut. olet itsekin lauttautunut hienoksi ja keskustelette henkeviä. hemmotteletko miestäsi tarpeeksi usein?

 

Nå itse asiassa ei ikinä...sillä hän hoitaa meillä ruokapuolen ja minä tulen töistä usein valmiiseen pöytään... Myös viikonloppuina hän hoitaa ruuan, minä saatan lomilla hieman kokkailla. Luulen että tyttäremme pitää myös enemmän hänen ruuista. Näin meillä

 

Ei koskaan. Me tullaan töistä suunnilleen samaan aikaan molemmat ja lämmin ruoka syödään vasta illalla.

 

Heh. Kerran tähän mennessä, 2002

Sapuskaa mä tuolle teen (hän kyllä useammin minulle) ja henkeviä keskustellaan juu, mutta suoraan töistä ja laittautunut vaimo-kohdat ei täsmää.

 

never. meillä hemmottelua on sillon kun saa omaa aikaa. sitten on oma päätös miten sitä aikaa haluu käyttää.

 

Harvemmin. Mun hemmottelu keinot on jostain muualta kuin 50-l. Eli olen mm. mahdollistanut että mies voi tehdä nyt lasten ollessa pieniä lyhennettyä työaikaa. Ei ihan joka mies saa hölläillä parhaass työiässä (kiireisimmässä sellaisessa) ja nauttia vähän elämästä. Mä luulen että hän arvostaa tuota hieman enemmän kuin viehkeää kotirouvaa ruokineen

 

Jos ei huomioida tuota että vaimokulta olisi laittautunut ja puhutaan joka kerta henkeviä..niin joka jesuksen päivä.

Sehän tästä vielä puuttuisi että pitäisi itsensäkin laittaa nätiksi muutenkin aika kortilla.

Mutta kyllä miestäni hemmottelen sitten jollain muulla tavalla ja taatusti tarpeeksi usein.

 

päivittäin, mutta en minä laittaudu, kun se olisi täysin turhaa...

 

Meillä mies kyllä pääsee töistä tullessaan valmiiseen pöytään. Pöytäseurana onkin sitten pälättävä 2-vee ja siihen pälätykseen jo päivän aikana turtunut vaimo... Kukin voi sitten itekseen miettiä, kuinka henkeviä meidän keskustelut on.

 

Melkein joka päivä nyt kun oon kotona. Menee hyvässä aikataulussa päivä kun siinä neljän puol viiden maissa on ruoka koko perheelle pöydässä. Eipä me siinä yhteydessä kovin henkeviä keskustella ja hyvin harvoin meikäläinen niin nättinä missään on.

Hemmottelen miestäni kyllä.

 

Ei ikinä, ei nimittäin halua ruokaa kun tulee kotiin siinä kuuden maissa.

 

Joka arkipäivä se töistä tulee valmiiseen pöytään, jossa jutellaan..joskus olen laittautunut, mutta en sitä varten että oma mies tulee kotiin vaan olen käynyt päivän mittaan jossain.

 

Noin 4x/vk ei meil nyt välttämättä henkeviä puhuta, mutta lämmin ruoka ja hyvä seura <3

 

Iltavuorossa hoitaa ruokansa itse mutta melkein aina kun on aamuvuosrossa on sapuska melkein nenun edessä kun oven avaa...viikonloppuisin hän tykkää kokkailla itse paljon, joten välillä minä pääsen valmiiseen pöytään...

 

Joka päivä.
Tosin en itse laittaudu sitä varten hienosti, ihan normaalit vaatteet ja laittautumiset vain.

 

Meillä mies tulee suoraan valmiiseen ruokapöytään 7 päivänä viikossa
Minä olen valmistanut ruoan ja kattanut pöydän (tai sitten lapset ovat kattaneet)
Hienoksi en sen sijaan arkena kyllä laittaudu.

Noin kerran kuukaudessa meillä on tapana syödä "aikuisten illallista" lasten nukkumaanmenon jälkeen. Silloin on pöytä koreana, pullo hyvää viiniä odottomassa, kynttilät palamassa, romattista musiikkia taustalla jne.

 

Hmmmm... eilen mie tein iltaruoan, mutta aika monena päivänä langennut kyllä miehellekin. Yritän hemmotella parhaani mukaan, mutta en oo läheskään täydellinen. Tänä iltanakin aion riekkua salilla aika myöhään, mutta operaatio Datan yletön hemmottelu alkaa n. klo 20, kun palaan salilta. Lapsetkin ovat poissa. Ostin eilen pakastimen täyteen mieheni lempiherkkuja sekä jääkaappiin uutta suklaata. Siellä myös valmista ruokaa, joten eiköhän tuo selviä pari tuntia omillaan.

Aamukahvit keitän hänelle kyllä aina ja lataan ennen salille lähtöä kahvinkeittimen valmiiksi, tosin hänen ei varmaan pitäs juoda kahvia tänään, kun ehkä juonut liikaa sitä viime aikoina....

 

Ei meillä arkena syö lämmintä ateriaa iltapäivällä kuin lapsi.
Viikonloppuna parhaimpina päivinä sitten jopa 2xpäivässä syödään lämmin ateria. Tosin jos on grilliruuasta kyse niin sillon mieskin osallistuu ja valmistaa sen grillattavan.
En vartavasten laittaudu koskaan siksi että olisin menossa ruokapöytään mutta katson kyllä ettei tukka roiku naamalla eikä ole räkää poskella =D

 

Ei ikinä. Syystä että: Mieheni ei arvostaisi moista pätkääkään. Hänestä se olisi lähinnä ajanhukkaa ja tuskin edes huomaisi mun vaatteiden olevan arkista hienommat. Kohta B: mieheni inhoaa keskustelua ja henkevien keskustelu on varmaan hänen pahin painajaisensa

 

Mitähän ne henkevät puheenaiheet olisivat? Eilen ruokapöydässä puhuimme mm. siitä että lehtikullan liikutteluun vaaditaan oravanhäntäkarvainen sivellin, jolla saadaan aikaan staattista sähköä, jotta 500 atomia ohut lehtikultalevy saadaan siirrettyä, muulla tavoin se ei liiku.

 

valmiiseen ruokapöytään tulee käytännössä aina. Minä olen kotona ja hän työssä, joten asia on meille selviö. Kamalan henkeviä ei 2v ja 4v lasten seurassa ennätetä keskustelemaan, kynttilät ei pala ja viulisti soittele, mutta siisti koti ja peruslaitettu vaimo saa kelvata

 

Ei koskaan arkena, samalla oven avauksella tullaan töistä. Mies painuu sohvalle ja minä keittiöön, lapset kattaa pöydän. Sitten kun on syöty, minä siirryn sohvalle ja mies siivoaa pöydän ja keittiön ja tekee meille huomisen eväät tähteistä.

 

No varmaankin joka toinen päivä tuoreelle ruualle (yleensä yksi ruoka kestää 2-3 päivää). Eli aikas usein.

 

Ja henkeviä on yleensä mitä toisen päivään kuuluu. Niistä puhutaan joka päivä. Kerrotaan mitä on tapahtunut töissä ja kotona ja muutenkin.

 

Silloin kun mies vielä oli edellisessä työpaikassaan, pääsi valmiisen pöytään joka arkipäivä. Keskustelujen henkevyys sit olikin asia erikseen kun pöytäseurana on myös tuo 2,5v neiti

Nykyisillä työajoillaan mies ei käytännössä koskaan osu kotiin niin, että olisi ruoka sopivasti valmiina. Me syödään tytön kanssa suunnilleen klo 17-18 välillä ja mies lämmittää päivän ruoan itselleen kun tulee (yleensä klo 19-21 välillä).