kuinka usein miehesi pääsee syömään päivällistä/illallista valmiisen pöytään?

Eipä juuri koskaan,
ainakin erityinen laittautuminen ja henkevä keskustelu on aika vähäistä

 

Äärimmäisen harvoin (jos koskaan) kun pääsee töistä yleensä klo 6-7 aamulla.

 

Nyt mun lomaviikolla joka päivä. Mut arkisin todella harvoin muutoin kuin viikonloppuisin. Mä teen pidempää päivää kuin hää.

 

Melkeinpä jokaisena arkipäivänä. Tosin asiaan tulee muutos, kun palaan töihin ensi viikolla. Mitenkään erityisesti en kuitenkaan ole laittautunut, normaalit vaatteet ja jokapäiväiset meikit vaan.

 

Tänään aattelin koittaa ajoittaa ruoan sopivasti miehen kotiintuloaikaan, koska itse lähden aikaisemmin töistä. Todennäköisesti molemmat kumminkin lappaa mahd. nopeesti makaronilaatikkoa suuhun keskustelematta henkevästi ja aattelin olla rennoissa kotivaatteissa.

 

Ei koskaan. Mun mies kotiutuu töistä aamulla ja menee suoraan nukkumaan. Meillä muutenkin mies hoitaa ruoanlaiton, on siinä paljon parempi kuin minä.

 

mä en pääse valmiille koskaan mutta mun vaimo pääsee joskus

 

Vain viikonloppuisin valmiiseen pöytään. Arkena ei yleensä syödä illalla lämmintä ruokaa enää. Yllätän kyllä usein smoothiella tms.

Nättinä koitan olla aina kun en ole sairas. Tai siis en meikkaa, mutta suin hiukset ja laitan kivat vaatteet jo itsenikin takia.

Henkeviä puhutaan... no en tiedä miten henkeviä, sellaista puhutaan mitä mielessä pyörii. Puhutaan kyllä paljon suhteessa moniin tuttavapariskuntiin. Kaikki vähänkään merkitykselliset asiat ja merkityksettömät hupaisatkin jutut vaihdetaan. Jos joku puhuu kumman tahansa meistä kanssa, ei tule sellaista repliikkiä meidän suusta että "pitää kysäistä puolisolta sopiiko se". Tiedetään tasan tarkkaan molemmat mitkä toisen suunnitelmat ovat - tai siis jos jotain suunnitelmia on niin ne tiedämme.

 

Aina tulee valmiiseen pöytään. Mies ei meillä ikävä kyllä hoida keittiöhommia. En ole laittautunut, eikä juuri keskustellakaan, vaan lukee mieluummin lehteä...

 

Lähes poikkeuksetta joka päivä minä teen ruuan, mutta mies tulee töistä jo ennen neljää ja meidän päivällisen aika on klo 17-18. En laittaudu erikoisemmin. Pöytäseurana minä ja muksut ja meno sen mukaista

 

No, kyllä se pääsee joka päivä valmiseen ruokapöytään oli arki tai viikonloppu. Ja mä liihottelen kotona ihan normivaatteissa, keskustelun taso ei meillä yllä henkeväksi ikinä... mutta naurua piisaa.

 

Laitoin viime viikolla joku päivä ripsiväriä. Mies huomasi sen heti ja jäi ihmettelemään miksi olen tälläytynyt . Mies siis ei näe minua laittautuneena heti töistä tullessaan. Harvemmin ylipäätään. Toisaalta mieskin on ilmeisesti outo, sillä tykkää minusta luonnollisena.

Ruoka on lähestulkoon joka päivä valmiina odottamassa miehen töistätuloa. Ja kyllähän meillä paljon puhutaankin. Välillä henkeviä, välillä hassuja ja välillä jotain ihan muuta.

 

Vain, jos anoppi on meillä lapsenvahtina eli noin kerran vuodessa saattaa olla sellainen jakso.

 

Safkaa on valmiina useinkin, mutta koskaan se ei saa vastaansa laittautunutta ja henkeviä keskustelevaa naisihmistä, reppana.:'(

 

Päivittäin. Myöskin saa valmiit eväät töihin toiveensa mukaan (joko lämmitettävää itse tehtyä ruokaa tai esim. voileipiä, kahvia ja pullaa). Iltavuorosta tullessa odottaa iltapalapöytä katettuna ja sauna lämmitettynä.

 

Ei koskaan.
Hän pääsee töistä aina ennen minua, joten ei toivoakaan että onnistuisi.

 

Mies tekee meillä ruoan. Juuri äsken hän pyysi syömään, joten siirrynkin tästä syömään miehen kokkaamaa kalaa.

 

Useamman kerran viikossa on ruoka valmiina kun kotiutuu. Henkeviä keskustelemme vasta lasten mentyä nukkumaan jos aina silloinkaan. Enkä erikseen laittaudu miestä varten kovinkaan usein, joskus jotain seksikkäitä alusvaatteita ym. Paitsi tänään laitoin kynnet miehen lempivärillä

 

Lomalla ainakin laittelen erityisiä ruokia/ aterioita kattauksineen - mutten itseäni varsinaisesti, olen laittamattakin hieno.
Meidän välillä ei ole mitään muodollisuuksia. Kaikki on ihan spontaania ja vapaamielistä.

 

No joka päivä, mutta kyllä tuo yleensä joutuu vähän odottamaan, ettei ihan suoraan pöytään pääse. Minä kun käyn myös töissä ja olen kotona puolisen tuntia miestä myöhemmin, koska kuljen pyörällä. Mies ei osaa kokata juuri munakkaita kummempaa, joten ei aloita tekemään ruokaa vaikka on aiemmin kotona, mutta kompensoi puutetta sitten jossain muussa esim. siivoamalla.

 

Mitähän ne henkevät puheenaiheet olisivat? Eilen ruokapöydässä puhuimme mm. siitä että lehtikullan liikutteluun vaaditaan oravanhäntäkarvainen sivellin, jolla saadaan aikaan staattista sähköä, jotta 500 atomia ohut lehtikultalevy saadaan siirrettyä, muulla tavoin se ei liiku.

henkevät puheenaiheet voivat olla vaikka, se että mietitte mitä kaikkea voitte tehdä perheenne onnellisuuden eteen ja oletteko tehneet oman osanne auttaaksenne muita.

 

Tuohan on useissa maissa aivan itsestäänselvyys että noin tapahtuu joka ikinen päivä. Miehet pitävät tuota aivan itsestäänselvänä eikä hemmotteluna. Meillä mies on kuitenkin ollut sen verran fiksu ja joustava että ymmärtää jos olen todella väsynyt ja sairaana, silloin voidaan hakea ruokaa muualta.

 

Aina jos ei lasketa sitä, että MINÄKIN töistä tullessani olen erittäin hehkeässä kunnossa.
KESKUSTELUT on aina henkeviä tottakai.

Mä teen siis AINA ruuan kun olen kotona.
Jos oon iltaduunissa yms, niin sitten mies alentuu tekemään...

 

Joka ikinen pv on ruoka pöydässä kun mies tulee kotiin. Laittautunut olen sen verran mitä normi arkena, kevyt meikki ja hiukset kiinni tai suoristettu.

 

Joka päivä..Ja syödessä keskustellaan jne..

Kovin hehkee en välttämättä ole mut..