Kuinka usein lapsen voi viedä hoitoon (kotiäidit)?

[Emilyn]

Kaupassa käynti ei ole omaa aikaa, varsinkin jos siellä käy kiireellä. Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että lapset tulee hoitaa itse. Enkä haluaisi, että isä on "lapsenvahti", mutta kesään asti on pakko tehdä enemmän töitä.

En koe, että se takaisi suuren äitiyden kruunun jos voi lapsen kouluun mennessä todeta, että "meidän lapsi ei ollut ikinä hoidossa". Mielestäni lapselle on rikkautta, jos saa viettää aikaa isovanhempien kanssa. Muistan itsekin yökylästä mummolan lakanoiden tuoksun ja kaappikellon raksutuksen, mummon maailman parhaan kaurapuuron aamulla jne. Toivonkin, että lapseni saa kokea saman (kaappikelloa ei kyllä kummassakaan mummolassa ole).

Pidän hyvänä sitä ohjetta, jonka mukaan 1-v voi olla yhden yön erossa, 2-v kaksi yötä jne. 7-v:lle viikko mielestäni on kyllä liikaa, mutta se on sitten sen ajan juttu

Päiväunia meidän poika ei pahemmin nuku, pieniä tirsoja. Siinä ajassa ehtii just tehdä ruoan tai siivota. Eri asia varmaan olisi jos nukkuisi 3-4 tuntia putkeen, mutta niin ei meilllä ole.

Siis en missään nimessä tarkoittanut että miehen ei pitäisi lapsia hoitaa vaan että musta on kummallista että kun mies hoitaa omaa lastaan, niin hän on lapsenlikkana. Jos minä sanoisin samaa, niin melkoinen polemiikki syntyisi. Isän tehtävä on hoitaa lasta tasavertaisesti äidin rinnalla.

Jos äiti on kotona ja isä töissä, niin ei se ole tasavertaisuutta että isän tehtävä on ainoa vapaa-aikansa kotona käyttää lapsen hoitoon. Mutta kyllä isänkin rooli on tottakai myös lastenhoito, mutta on isälläkin oikeus vapaa-aikaan. Työpäivät kuitenkaan eivät ole isälle vapaata ja kotiäidit saavat aika leppoisasti sitä kotielämää viettää.

 

[äitee]

Meiän 3v oli mummon luona joulun alla muutaman tunnin et ollaan miehen kaa käyty joululahjat ostamassa,tää siis nyt kahtena jouluna tapahtunut...ja eka kerran oli nyt vasta mummolla yötä.Muuten ei oo lapset (kuopus 9kk)olleet kenenkään hoidossa,meillä vanhemmilla oikeestaan ns.omaa aikaa se kun erikseen käydään lenkillä tms urheilemassa niin että lapset kotona toisen vanhemman kans.Joskus käyn myös ostoksilla yksin...

 

[Kowalski]

Kotiäitiys on todella raskasta jos on aina kiinni lapsissa. Ei sitä moni jaksakaan vuosia. Ne jaksavat, jotka saavat lapset mummolaan viikottain tai useasti.

Mielestäni ap:lla lapsi on todella usein ikäänsä nähden hoidossa.

Mä jaksoin lähes kolme vuotta, siitä viimeiset 11 kk kahden lapsen kanssa.
On vain yksi mummola, jossa lapset ei kovin usein ole olleet. Mun äiti juuri laski, että esikoinen on ollut heillä hoidossa yön yli 6 kertaa 4 v 2 kk aikana. Kuopus kerran 2 v 2 kk aikana.
Mies aina töissä, aamusta iltamyöhään. Isyyslomia ei ole pitänyt, ainoat "lomat" on pari vapaapäivää jouluna, pääsiäisenä ja juhannuksena.
Ja SILTI alkoi kamala mäkätys kun vein 3-vuotiaan esikoisen päiväkotiin pariksi päiväksi viikossa, ja makasin itse vaan kotona ts. tein niitä juttuja jotka on helpompia yhden kuin kahden lapsen kanssa. Ne mäkätti, jotka "hoitaa lapsensa itse". Eli ne, joilla on lapset mummolassa joka tiistai-illasta torstai-aamuun tms sekä normaalia 40 h työviikkoa tekevä mies, jolla on lomaakin joskus

 

[vieras]

Kotiäitiys on todella raskasta jos on aina kiinni lapsissa. Ei sitä moni jaksakaan vuosia. Ne jaksavat, jotka saavat lapset mummolaan viikottain tai useasti.

Mielestäni ap:lla lapsi on todella usein ikäänsä nähden hoidossa.

Mä jaksoin lähes kolme vuotta, siitä viimeiset 11 kk kahden lapsen kanssa.
On vain yksi mummola, jossa lapset ei kovin usein ole olleet. Mun äiti juuri laski, että esikoinen on ollut heillä hoidossa yön yli 6 kertaa 4 v 2 kk aikana. Kuopus kerran 2 v 2 kk aikana.
Mies aina töissä, aamusta iltamyöhään. Isyyslomia ei ole pitänyt, ainoat "lomat" on pari vapaapäivää jouluna, pääsiäisenä ja juhannuksena.
Ja SILTI alkoi kamala mäkätys kun vein 3-vuotiaan esikoisen päiväkotiin pariksi päiväksi viikossa, ja makasin itse vaan kotona ts. tein niitä juttuja jotka on helpompia yhden kuin kahden lapsen kanssa. Ne mäkätti, jotka "hoitaa lapsensa itse". Eli ne, joilla on lapset mummolassa joka tiistai-illasta torstai-aamuun tms sekä normaalia 40 h työviikkoa tekevä mies, jolla on lomaakin joskus

No niinhän se on, että ne mäkättävät, jotka itse hoidattavat mummoloissa lapsensa ja ovat itse "kotiäitejä". Tosin työssäkäyvät hoidattavat aivan yhtä paljon lapsia mummoloissa, moni ei kestä kesälomaansa lastensa kanssa olla, vaan tarvitsee lomaa lapsistaan silloinkin.

 

[vieras]

Kaupassa käynti ei ole omaa aikaa, varsinkin jos siellä käy kiireellä. Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että lapset tulee hoitaa itse. Enkä haluaisi, että isä on "lapsenvahti", mutta kesään asti on pakko tehdä enemmän töitä.

En koe, että se takaisi suuren äitiyden kruunun jos voi lapsen kouluun mennessä todeta, että "meidän lapsi ei ollut ikinä hoidossa". Mielestäni lapselle on rikkautta, jos saa viettää aikaa isovanhempien kanssa. Muistan itsekin yökylästä mummolan lakanoiden tuoksun ja kaappikellon raksutuksen, mummon maailman parhaan kaurapuuron aamulla jne. Toivonkin, että lapseni saa kokea saman (kaappikelloa ei kyllä kummassakaan mummolassa ole).

Pidän hyvänä sitä ohjetta, jonka mukaan 1-v voi olla yhden yön erossa, 2-v kaksi yötä jne. 7-v:lle viikko mielestäni on kyllä liikaa, mutta se on sitten sen ajan juttu

Päiväunia meidän poika ei pahemmin nuku, pieniä tirsoja. Siinä ajassa ehtii just tehdä ruoan tai siivota. Eri asia varmaan olisi jos nukkuisi 3-4 tuntia putkeen, mutta niin ei meilllä ole.

Siis en missään nimessä tarkoittanut että miehen ei pitäisi lapsia hoitaa vaan että musta on kummallista että kun mies hoitaa omaa lastaan, niin hän on lapsenlikkana. Jos minä sanoisin samaa, niin melkoinen polemiikki syntyisi. Isän tehtävä on hoitaa lasta tasavertaisesti äidin rinnalla.

Jos äiti on kotona ja isä töissä, niin ei se ole tasavertaisuutta että isän tehtävä on ainoa vapaa-aikansa kotona käyttää lapsen hoitoon. Mutta kyllä isänkin rooli on tottakai myös lastenhoito, mutta on isälläkin oikeus vapaa-aikaan. Työpäivät kuitenkaan eivät ole isälle vapaata ja kotiäidit saavat aika leppoisasti sitä kotielämää viettää.

Kyllähän se yhden päiväunet nukkuvan kanssa on vielä aika leppoista touhua. Erilaista on, kun on lisäksi isompi, jonka kanssa on vietettävä kaikki liikenevä aika, askartelua ym. heti kun vauva nukahtaa edes 15 minuutiksi. Ei hetkeäkään itselle, kun on kaksi eri ikäistä lasta. siksi ihmetyttää, kun ap käy iltaisin lenkillä, lapsi nukkuu päiväunet, ja lisäksi joka kuukausi pari kertaa hoidossa, että ehkä ei ole kotiäitityyppiä, kun tarvitsee tuon ikäisen yhden lapsen kanssa paljon vapaata.

 

[Kowalski]

Kotiäitiys on todella raskasta jos on aina kiinni lapsissa. Ei sitä moni jaksakaan vuosia. Ne jaksavat, jotka saavat lapset mummolaan viikottain tai useasti.

Mielestäni ap:lla lapsi on todella usein ikäänsä nähden hoidossa.

Mä jaksoin lähes kolme vuotta, siitä viimeiset 11 kk kahden lapsen kanssa.
On vain yksi mummola, jossa lapset ei kovin usein ole olleet. Mun äiti juuri laski, että esikoinen on ollut heillä hoidossa yön yli 6 kertaa 4 v 2 kk aikana. Kuopus kerran 2 v 2 kk aikana.
Mies aina töissä, aamusta iltamyöhään. Isyyslomia ei ole pitänyt, ainoat "lomat" on pari vapaapäivää jouluna, pääsiäisenä ja juhannuksena.
Ja SILTI alkoi kamala mäkätys kun vein 3-vuotiaan esikoisen päiväkotiin pariksi päiväksi viikossa, ja makasin itse vaan kotona ts. tein niitä juttuja jotka on helpompia yhden kuin kahden lapsen kanssa. Ne mäkätti, jotka "hoitaa lapsensa itse". Eli ne, joilla on lapset mummolassa joka tiistai-illasta torstai-aamuun tms sekä normaalia 40 h työviikkoa tekevä mies, jolla on lomaakin joskus

No niinhän se on, että ne mäkättävät, jotka itse hoidattavat mummoloissa lapsensa ja ovat itse "kotiäitejä". Tosin työssäkäyvät hoidattavat aivan yhtä paljon lapsia mummoloissa, moni ei kestä kesälomaansa lastensa kanssa olla, vaan tarvitsee lomaa lapsistaan silloinkin.

Tai sitten niillä on lapset päiväkodissa vanhempien ollessa kesälomalla, koska "me maksetaan siitä hoidosta kuitenkin" :headwall:
Se on toinen asia mitä en tajua: eikö lapsi muka ansaitse lomaa?

 

[mamma]

Kaupassa käynti ei ole omaa aikaa, varsinkin jos siellä käy kiireellä. Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että lapset tulee hoitaa itse. Enkä haluaisi, että isä on "lapsenvahti", mutta kesään asti on pakko tehdä enemmän töitä.

En koe, että se takaisi suuren äitiyden kruunun jos voi lapsen kouluun mennessä todeta, että "meidän lapsi ei ollut ikinä hoidossa". Mielestäni lapselle on rikkautta, jos saa viettää aikaa isovanhempien kanssa. Muistan itsekin yökylästä mummolan lakanoiden tuoksun ja kaappikellon raksutuksen, mummon maailman parhaan kaurapuuron aamulla jne. Toivonkin, että lapseni saa kokea saman (kaappikelloa ei kyllä kummassakaan mummolassa ole).

Pidän hyvänä sitä ohjetta, jonka mukaan 1-v voi olla yhden yön erossa, 2-v kaksi yötä jne. 7-v:lle viikko mielestäni on kyllä liikaa, mutta se on sitten sen ajan juttu

Päiväunia meidän poika ei pahemmin nuku, pieniä tirsoja. Siinä ajassa ehtii just tehdä ruoan tai siivota. Eri asia varmaan olisi jos nukkuisi 3-4 tuntia putkeen, mutta niin ei meilllä ole.

Siis en missään nimessä tarkoittanut että miehen ei pitäisi lapsia hoitaa vaan että musta on kummallista että kun mies hoitaa omaa lastaan, niin hän on lapsenlikkana. Jos minä sanoisin samaa, niin melkoinen polemiikki syntyisi. Isän tehtävä on hoitaa lasta tasavertaisesti äidin rinnalla.

Jos äiti on kotona ja isä töissä, niin ei se ole tasavertaisuutta että isän tehtävä on ainoa vapaa-aikansa kotona käyttää lapsen hoitoon. Mutta kyllä isänkin rooli on tottakai myös lastenhoito, mutta on isälläkin oikeus vapaa-aikaan. Työpäivät kuitenkaan eivät ole isälle vapaata ja kotiäidit saavat aika leppoisasti sitä kotielämää viettää.

Ei kotona oleminen ole todellakaan ainakaan minulle mitään leppoisaa kotielämää vaan ihan se työksi luokitellaan varsinkin jos on haastavampia lapsia kuin normaalisti. reilua olisi, että niin isällä kuin äidilläkin olisi yhtä paljo sitä vapaa-aikaa, jos sitä kumpikin saman verran tarvitsee.

 

[Kowalski]

Ei kotona oleminen ole todellakaan ainakaan minulle mitään leppoisaa kotielämää vaan ihan se työksi luokitellaan varsinkin jos on haastavampia lapsia kuin normaalisti. reilua olisi, että niin isällä kuin äidilläkin olisi yhtä paljo sitä vapaa-aikaa, jos sitä kumpikin saman verran tarvitsee.

No sittenhän olisi myös reilua, että äitikin kantaisi kortensa kekoon perheen taloudellisen hyvinvoinnin eteen, eikö?

 

[vieras]

Kaupassa käynti ei ole omaa aikaa, varsinkin jos siellä käy kiireellä. Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että lapset tulee hoitaa itse. Enkä haluaisi, että isä on "lapsenvahti", mutta kesään asti on pakko tehdä enemmän töitä.

En koe, että se takaisi suuren äitiyden kruunun jos voi lapsen kouluun mennessä todeta, että "meidän lapsi ei ollut ikinä hoidossa". Mielestäni lapselle on rikkautta, jos saa viettää aikaa isovanhempien kanssa. Muistan itsekin yökylästä mummolan lakanoiden tuoksun ja kaappikellon raksutuksen, mummon maailman parhaan kaurapuuron aamulla jne. Toivonkin, että lapseni saa kokea saman (kaappikelloa ei kyllä kummassakaan mummolassa ole).

Pidän hyvänä sitä ohjetta, jonka mukaan 1-v voi olla yhden yön erossa, 2-v kaksi yötä jne. 7-v:lle viikko mielestäni on kyllä liikaa, mutta se on sitten sen ajan juttu

Päiväunia meidän poika ei pahemmin nuku, pieniä tirsoja. Siinä ajassa ehtii just tehdä ruoan tai siivota. Eri asia varmaan olisi jos nukkuisi 3-4 tuntia putkeen, mutta niin ei meilllä ole.

Siis en missään nimessä tarkoittanut että miehen ei pitäisi lapsia hoitaa vaan että musta on kummallista että kun mies hoitaa omaa lastaan, niin hän on lapsenlikkana. Jos minä sanoisin samaa, niin melkoinen polemiikki syntyisi. Isän tehtävä on hoitaa lasta tasavertaisesti äidin rinnalla.

Jos äiti on kotona ja isä töissä, niin ei se ole tasavertaisuutta että isän tehtävä on ainoa vapaa-aikansa kotona käyttää lapsen hoitoon. Mutta kyllä isänkin rooli on tottakai myös lastenhoito, mutta on isälläkin oikeus vapaa-aikaan. Työpäivät kuitenkaan eivät ole isälle vapaata ja kotiäidit saavat aika leppoisasti sitä kotielämää viettää.

Ei kotona oleminen ole todellakaan ainakaan minulle mitään leppoisaa kotielämää vaan ihan se työksi luokitellaan varsinkin jos on haastavampia lapsia kuin normaalisti. reilua olisi, että niin isällä kuin äidilläkin olisi yhtä paljo sitä vapaa-aikaa, jos sitä kumpikin saman verran tarvitsee.

Kovaa työtähän se on lastenhoito. Ei raskaampaa työtä ole. Mutta tuossa vaiheessa kun äitiyttä on kestänyt noin vähän aikaa kuten emilyllä, ja hänellä hyvät tukijoukot, eli lomaa usein ja pääsee töissä piipahtamaan (monella ei mahdollista osa-aikatyö) ja lapsia on vain yksi päiväunet nukkuva, ei se vielä tunnu työltä.

 

[vieras]

Ei kotona oleminen ole todellakaan ainakaan minulle mitään leppoisaa kotielämää vaan ihan se työksi luokitellaan varsinkin jos on haastavampia lapsia kuin normaalisti. reilua olisi, että niin isällä kuin äidilläkin olisi yhtä paljo sitä vapaa-aikaa, jos sitä kumpikin saman verran tarvitsee.

No sittenhän olisi myös reilua, että äitikin kantaisi kortensa kekoon perheen taloudellisen hyvinvoinnin eteen, eikö?

Sitten lapset joudutaan usein laittamaan hoitoon.

 

[mamma]

Ei kotona oleminen ole todellakaan ainakaan minulle mitään leppoisaa kotielämää vaan ihan se työksi luokitellaan varsinkin jos on haastavampia lapsia kuin normaalisti. reilua olisi, että niin isällä kuin äidilläkin olisi yhtä paljo sitä vapaa-aikaa, jos sitä kumpikin saman verran tarvitsee.

No sittenhän olisi myös reilua, että äitikin kantaisi kortensa kekoon perheen taloudellisen hyvinvoinnin eteen, eikö?

tottakai ja meillä minun tienestit ovat melkein samat kuin miehenkin, joten se siitä

 

[vieras]

pari kertaa kuussa on kyl munkin mielestä usein! meidän poika 1v. on mummulassa hoidossa n3-4 kk välein, eli n. 4 kertaa vuodessa ja se on ihan ok määrä.

 

[Kowalski]

Ei kotona oleminen ole todellakaan ainakaan minulle mitään leppoisaa kotielämää vaan ihan se työksi luokitellaan varsinkin jos on haastavampia lapsia kuin normaalisti. reilua olisi, että niin isällä kuin äidilläkin olisi yhtä paljo sitä vapaa-aikaa, jos sitä kumpikin saman verran tarvitsee.

No sittenhän olisi myös reilua, että äitikin kantaisi kortensa kekoon perheen taloudellisen hyvinvoinnin eteen, eikö?

Sitten lapset joudutaan usein laittamaan hoitoon.

Totta.
Mutta mä ajoin takaa lähinnä sitä, että kotiäiti voi mennä kävelylle lasten kanssa. Katsoa telkkaria. Levätä, kun lapset lepää.
Työssäkäyvä mies ei yleensä voi tehdä mitään noista työpäivänsä aikana, joten siksi on mun mielestä ihan ymmärrettävää että mies tarvitsee myös vapaa-aikaa, eikä elämä voi olla vain työssäkäyntiä ja lastenhoitoa+siivousta.
Äitikin tarvitsee toki vapaa-aikaa ja harrastuksia, mutta muutamassa tuttavaperheessä vallalla olevaa "v*ttu mä oon koko päivän/viikon hoitanu näitä lapsia ja siivonnu, joten illat/viikonloput ne on sun hommias ja mä en aio tehdä mitään"- tyyliä en ymmärrä. Näissä perheissä naiset on tosissaan sitä mieltä, että kotiäitiys se vasta raskasta työtä on, eivätkä tajua että mies tekee ensin töitä työpaikallaan (ja elättää sillä lailla perheen) jonka jälkeen tekee töitä kotona huolehtimalla lapsista ja kodista.

 

[maatuska mahallaan]

Minulla on kaksi ( kohta kolme) omaa lasta ja päivisin vielä kaksi vierasta päälle. Lapset ovat vain harvoin, n. 1 x kk, mummulassa pari tuntia hoidossa , yökylässä pari kertaa vuodessa. Mulla lapset tai ainaki toinen kulkee oikeestaan joka paikkaan mukana, en edes oikeen osaa lähteä mihinkään ilman lapsia.
Mä en henk.koht . oikeen ole ikinä ymmärtänyt, miksilapsia pitää viedä hoitoon jonnekkin :/ . Mä en "ymmärrä" käsitettä ilman lapsia/ oma-aika. Mutta se onkin mun ongelma. Ymmärrän toki sen, että meitä ihmisiä on monenlaisia. Mutta miksi sitten hankkia omia lapsia, jos niitä pitää kuskata hoitoon ja haluaa elää vaan "itselleen?

 

[***]

Tähän sellanen sivukommentti, että mikään ei ole rasittavampaa kuinn äiti tai isä joka raahaa kakaransa paikkoihin joissa en todellakaan haluaisi lapsen kiekumista kuunnella esim konsertit, teatterit jne. Voisi ajatella hieman muitakin kanssaeläjiä ja sitä että se häiritsee esim teatterissa kuulemista...

 

[Kowalski]

Tähän sellanen sivukommentti, että mikään ei ole rasittavampaa kuinn äiti tai isä joka raahaa kakaransa paikkoihin joissa en todellakaan haluaisi lapsen kiekumista kuunnella esim konsertit, teatterit jne. Voisi ajatella hieman muitakin kanssaeläjiä ja sitä että se häiritsee esim teatterissa kuulemista...

Entä kun lapsi ei kiekuile konsertissa, vaan on nätisti? =)

 

[vieras]

Ei kotona oleminen ole todellakaan ainakaan minulle mitään leppoisaa kotielämää vaan ihan se työksi luokitellaan varsinkin jos on haastavampia lapsia kuin normaalisti. reilua olisi, että niin isällä kuin äidilläkin olisi yhtä paljo sitä vapaa-aikaa, jos sitä kumpikin saman verran tarvitsee.

No sittenhän olisi myös reilua, että äitikin kantaisi kortensa kekoon perheen taloudellisen hyvinvoinnin eteen, eikö?

Sitten lapset joudutaan usein laittamaan hoitoon.

Totta.
Mutta mä ajoin takaa lähinnä sitä, että kotiäiti voi mennä kävelylle lasten kanssa. Katsoa telkkaria. Levätä, kun lapset lepää.
Työssäkäyvä mies ei yleensä voi tehdä mitään noista työpäivänsä aikana, joten siksi on mun mielestä ihan ymmärrettävää että mies tarvitsee myös vapaa-aikaa, eikä elämä voi olla vain työssäkäyntiä ja lastenhoitoa+siivousta.
Äitikin tarvitsee toki vapaa-aikaa ja harrastuksia, mutta muutamassa tuttavaperheessä vallalla olevaa "v*ttu mä oon koko päivän/viikon hoitanu näitä lapsia ja siivonnu, joten illat/viikonloput ne on sun hommias ja mä en aio tehdä mitään"- tyyliä en ymmärrä. Näissä perheissä naiset on tosissaan sitä mieltä, että kotiäitiys se vasta raskasta työtä on, eivätkä tajua että mies tekee ensin töitä työpaikallaan (ja elättää sillä lailla perheen) jonka jälkeen tekee töitä kotona huolehtimalla lapsista ja kodista.

no tuota, ei se kävelyllä olo lasten kanssa mitään lepoa ja nautintoa useinkaan ole. ainakaan kun yksin on lasten kanssa. Ja kun lapset osaavat jo sanoa mielipiteensä, ei meillä ainakaan katsota päivisin telkkarista mitän muuta kuin lasten ohjelmia. En ole katsonut lasten hereilläoloaikana mitään ohjelmia vuosiin.
Ja kyllä lasten kanssa oleminen on niin väsyttävää, että ne päiväunet usein tarvitsee. Pitkään kotiäitinä olleissa on todella paljon masentuneita ja uupuneita.
Kyllä monen miehen mielestä lastenhoito on raskaampaa kuin työssäkäynti. Hermoille käyvempää.

 

[Emilyn]

[/quote]

Kovaa työtähän se on lastenhoito. Ei raskaampaa työtä ole. Mutta tuossa vaiheessa kun äitiyttä on kestänyt noin vähän aikaa kuten emilyllä, ja hänellä hyvät tukijoukot, eli lomaa usein ja pääsee töissä piipahtamaan (monella ei mahdollista osa-aikatyö) ja lapsia on vain yksi päiväunet nukkuva, ei se vielä tunnu työltä.[/quote]



Voi kuule, ekat 1,5v olen hoitanut tytön lähes yksin ja päiväunista ei ollut aikoihin tietoakaan, niitä nykyäänkin nukutaan vähän kyseenalaisesti. Kyllä mä silti raskaan vauvavuoden aikanakin olin mieluummin kotona kuin töissä. Viimeset keikkatyöt teen pääsiäisenä, sitten opiskelen loppuun ja jään pelkälle kh-tuelle jotta saan kuntalisääkin ja kahden lapsen kanssa (toinen lapsilisä, isompi kuntalisä) kotona ollessa tienestit jää riittäviksi ilman n. yhtä vkonloppua kuukaudessa keikkaa tehden. Voi että, mä olen paljon mieluummin kotona kuin töissä..!

Ihan skeidaa ettei lastenhoitoa raskaampaa ole, itse hoitaisin omia lapsiani, vaikka viittä kappaletta..! ..kotona paljon mieluummin kuin kolmivuorotöissä vaikkapa vanhainkodissa olevana. Noh, onneks tällä hoitoalalla on valinnan varaa mutta kyllä se vaan on helpompaa pyörittää arkea muutamankin lapsen kanssa kuin raataa niska limassa töitä. Eri juttu toki, jos työpaikka on sellainen missä muodon vuoksi pyöritellään jotain juttuja ilmastoidussa toimistossa istuskellen..

 

[Emilyn]

Ei kotona oleminen ole todellakaan ainakaan minulle mitään leppoisaa kotielämää vaan ihan se työksi luokitellaan varsinkin jos on haastavampia lapsia kuin normaalisti. reilua olisi, että niin isällä kuin äidilläkin olisi yhtä paljo sitä vapaa-aikaa, jos sitä kumpikin saman verran tarvitsee.

No sittenhän olisi myös reilua, että äitikin kantaisi kortensa kekoon perheen taloudellisen hyvinvoinnin eteen, eikö?

Sitten lapset joudutaan usein laittamaan hoitoon.

Jos ei ole velkaannuttanut itseään ennen lasten hankintaa, pärjää sillä kh-tuellakin ja taloudellinen hyvinvointi on riittävä

 

[Emilyn]

Minulla on kaksi ( kohta kolme) omaa lasta ja päivisin vielä kaksi vierasta päälle. Lapset ovat vain harvoin, n. 1 x kk, mummulassa pari tuntia hoidossa , yökylässä pari kertaa vuodessa. Mulla lapset tai ainaki toinen kulkee oikeestaan joka paikkaan mukana, en edes oikeen osaa lähteä mihinkään ilman lapsia.
Mä en henk.koht . oikeen ole ikinä ymmärtänyt, miksilapsia pitää viedä hoitoon jonnekkin :/ . Mä en "ymmärrä" käsitettä ilman lapsia/ oma-aika. Mutta se onkin mun ongelma. Ymmärrän toki sen, että meitä ihmisiä on monenlaisia. Mutta miksi sitten hankkia omia lapsia, jos niitä pitää kuskata hoitoon ja haluaa elää vaan "itselleen?

No, mä käyn ihan hyvällä omalla tunnolla esim. spinningissä enkä koe siitä mielipahaa, etteikö äidilläkin olisi oikeutta harrastaa

 

[Emilyn]

Ei kotona oleminen ole todellakaan ainakaan minulle mitään leppoisaa kotielämää vaan ihan se työksi luokitellaan varsinkin jos on haastavampia lapsia kuin normaalisti. reilua olisi, että niin isällä kuin äidilläkin olisi yhtä paljo sitä vapaa-aikaa, jos sitä kumpikin saman verran tarvitsee.

No sittenhän olisi myös reilua, että äitikin kantaisi kortensa kekoon perheen taloudellisen hyvinvoinnin eteen, eikö?

Sitten lapset joudutaan usein laittamaan hoitoon.

Totta.
Mutta mä ajoin takaa lähinnä sitä, että kotiäiti voi mennä kävelylle lasten kanssa. Katsoa telkkaria. Levätä, kun lapset lepää.
Työssäkäyvä mies ei yleensä voi tehdä mitään noista työpäivänsä aikana, joten siksi on mun mielestä ihan ymmärrettävää että mies tarvitsee myös vapaa-aikaa, eikä elämä voi olla vain työssäkäyntiä ja lastenhoitoa+siivousta.
Äitikin tarvitsee toki vapaa-aikaa ja harrastuksia, mutta muutamassa tuttavaperheessä vallalla olevaa "v*ttu mä oon koko päivän/viikon hoitanu näitä lapsia ja siivonnu, joten illat/viikonloput ne on sun hommias ja mä en aio tehdä mitään"- tyyliä en ymmärrä. Näissä perheissä naiset on tosissaan sitä mieltä, että kotiäitiys se vasta raskasta työtä on, eivätkä tajua että mies tekee ensin töitä työpaikallaan (ja elättää sillä lailla perheen) jonka jälkeen tekee töitä kotona huolehtimalla lapsista ja kodista.

no tuota, ei se kävelyllä olo lasten kanssa mitään lepoa ja nautintoa useinkaan ole. ainakaan kun yksin on lasten kanssa. Ja kun lapset osaavat jo sanoa mielipiteensä, ei meillä ainakaan katsota päivisin telkkarista mitän muuta kuin lasten ohjelmia. En ole katsonut lasten hereilläoloaikana mitään ohjelmia vuosiin.
Ja kyllä lasten kanssa oleminen on niin väsyttävää, että ne päiväunet usein tarvitsee. Pitkään kotiäitinä olleissa on todella paljon masentuneita ja uupuneita.
Kyllä monen miehen mielestä lastenhoito on raskaampaa kuin työssäkäynti. Hermoille käyvempää.

Mä en osaa tehdä lyhyitä lainauksia näistä teksteistä........

Jep, oma mieskin pitää kotona olemista raskaampana tän yhden lapsen kanssa, kuin töissä käyntiään. Ja itse en todellakaan menis mieluummin hänen asemaansa eli kolmivuorotyöhön tehtaalle. Ehkäpä se on sitten kiinni siitä ihmisen henkisestä suhtautumisestakin asiaan, toisilla ne 5 lasta kotihoidossa pyörii ihan sujuvasti ja joku väsyy jo yhteenkin.

 

[Mahoton mirri]

Meillä mummot tappelee et kumpi saa katsoa tuota tyttöä ja milloin!! Sikäli onnekkaita ollaan et omaa aikaa saadaan yhdessä ja erikseen melkein aina kun niin halutaan. Ja jos ei haluta niin ollaan melkein tuputtamassa kaikkia reissuja meille kahdestaan et sais mummot olla neidin kans

 

[just]

ihanaa jeesustelua taas joillakin
"Mielestäni ap:lla lapsi on todella usein ikäänsä nähden hoidossa."

 

[täpinä]

Meillä esikoinen 3.5v on tosi usein mummillaan hoidossa, koska molemmat siitä pitävät (mummi asuu yksin), on siis yökylässä 2-4 kertaa kuussa ja saattaa olla joskus kerralla kaksikin yötä. Lisäksi 2-3 kertaa vuodessa yötä toisessa mummulassa. Mikäs siinä, kun kaikki osapuolet tyytyväisiä. Kotona on lisäksi vajaa 2-vuotias, joka on ollut 3 kertaa yön hoidossa. En kuitenkaan saa siis omaa aikaa silloin kun esikoinen on hoidossa, sillä kuopus vaatii tosi paljon huomiotani ja hänen kanssaan on hankala käydä kaupungilla kun ei yhtään suostu istumaan rattaissa. Esikoisen kanssa olisi paljon helpompi shoppailla ja rentoutua. Mutta mummi ei hirveän mielellään ota noita kahta yhtäaikaa hoitoon kuin ihan pikkusetkeksi, koska ei kuulemma pysty tasavertaisesti jakamaan molemmille huomiota!

Eli, vaikka meillä lapset (tai lähinnä esikoinen) noin paljon hoidossa, niin omaa aikaa on silti mulla vain n. 2 tuntia viikossa, jolloin pääsen käymään yksin kaupungilla kun mies katsoo lapsia.

 

[vieras]

Minä ainakin tarvitsen omaa aikaa monta kertaa viikossa! Päivisin kun mies on töissä eikä siis voi olla vauvan (6kk) kanssa, noin kaksi kertaa viikossa äitini tulee meille hoitamaan vauvaa ja minä pääsen yksin kaupungille. Usein myös iltaisin kun mies on kotona lähden tapaamaan ystäviäni. Noin 1-2 kertaa kuukaudessa on mummon kanssa yön yli ja me vanhemmat saamme tehdä yhdessä jotain kivaa. Jos tarvitsen nopeasti apua eikä äitini pääse, myös tätini ja siskoni ovat olleet vauvan kanssa. Ehkä minulla on lyhyt pinna, mutten kestäisi edes viikkoa 24/7 vauvan kanssa ilman omaa aikaa..