Kuinka usein isovanhemmat hoitavat lapsianne?

Esimerkiksi viimenen viikko niin anoppi hoiti perjantain, maanatain ja eilisen, minun äiti sunnuntain...

Onko paljon?

ja meillä mummut käy töissä, eli hoitaavat omien töittensä ohella...

Huh! On. Joillakin lapset asuvat ilmeisesti puoliksi mummolassa. Ei ihme, että jotkut jaksavat niin hyvin äitiyttä, kun eivät hoida kuin silloin tällöin. toisilla on vuodesta toiseen 24/7/365 päivää vuodessa itse hoidettava.

Niin, tai sitten jotkut äiti järjestää omat työnsä sen mukaan ettei tarvi viedä lapsia kunnan järjestämään hoitopaikkaan kun mummut on valmiita auttamaan, varsinkin kun toinen lapsi on diabeetikko niin on paljon kivempaa jättää se luotettavalle ihmiselle!

Ei kaikkien mummolat ole lähellä eikä kaikki mummot hoida vaikka kuinka järjestelisi töitään. Olette etuoikeutettuja. Hemmoteltuja. Toivottavasti autatte niitä, joiden mummot eivät hoida, puolestanne.

Ai me ollaan hemmoteltuja kun mummut ja pappa haluaa osallistua lastenlastensa hoitamiseen?

Eli meillä siis pitäisi muuttaa jonmnekkin toiselle paikkakunnalle kauas mummuista vaikka meillä molemmilla on täällä vakityöpaikat ettei oltaisi liian hemmoteltuja kun mummut voi auttaa lasten hoidossa?


Ja kyllä minä mielelläni hoitasin kavereittenkin lapsia mutta kun osalla ne ryökäleet alkaa olla jo niin isoja etteivät enää oikein hoitoa tarvitse, ja ne nuoremmat lapset jotka tarvii hoitoa niin valitettavasti niilläkin asuu mummut niin lähellä että hoitavat lapset!

Kaikkein pahintahan tässä on tietenkin se että me viedään joskus lapset yöksikin hoitoon mummulle että voidaan käydä vaikka baarissa illalla!

Kiva jos teillä on asiat noin hyvin.

Ettehän sitten paheksu äitejä, jotka laittavat vaikkapa viisivuotiaan osapäivähoitoon kun ovat vauvan kanssa kotona, eikä mitään muuta hoitoapua saa koskaan.

En, minusta jokainen tekee asiat niin kuin parhaaksi näkee, voisin sen tehdä itsekkin jos ei olisi muuta "tukiverkkoa"!

 

mikähän olis keskiarvo nykyään.. 2krt kk ehkä. yleensä on vain toinen kerrallaan. syksyllä olivat kumpikin yötä viimeks mummilassa. ollaan kyl muuten viikottain melkein yksi yö siellä.

 

Melkein viikottain ja syystä että me vanhemmat tehdään vuorotyötä ja pappa on halunnut tulla apuun silloin kun meillon ns. vuorot päällekkäin eli kun ollaan esim: molemmat iltavuorossa hakee ekaluokkalaisen ip:stä ja nuorimmaisen tarhasta ja vahtii illan ja laittaa nukkumaan.

Eli täällä on muitakin pilalle hemmoteltuja kakaroita

 

Joka toinen vkl muksu menee 1 yöksi tai koko vkl, nyt se menee la yöksi ja me mennään miehen kanssa elluihin, syömään :heart:

 

Esimerkiksi viimenen viikko niin anoppi hoiti perjantain, maanatain ja eilisen, minun äiti sunnuntain...

Onko paljon?

ja meillä mummut käy töissä, eli hoitaavat omien töittensä ohella...

Huh! On. Joillakin lapset asuvat ilmeisesti puoliksi mummolassa. Ei ihme, että jotkut jaksavat niin hyvin äitiyttä, kun eivät hoida kuin silloin tällöin. toisilla on vuodesta toiseen 24/7/365 päivää vuodessa itse hoidettava.

Niin, tai sitten jotkut äiti järjestää omat työnsä sen mukaan ettei tarvi viedä lapsia kunnan järjestämään hoitopaikkaan kun mummut on valmiita auttamaan, varsinkin kun toinen lapsi on diabeetikko niin on paljon kivempaa jättää se luotettavalle ihmiselle!

Ei kaikkien mummolat ole lähellä eikä kaikki mummot hoida vaikka kuinka järjestelisi töitään. Olette etuoikeutettuja. Hemmoteltuja. Toivottavasti autatte niitä, joiden mummot eivät hoida, puolestanne.

voi herran jumala sentään.. :headwall:

 

Anoppi ei koskaan, mun äiti voi olla joskus lasten kanssa pari tuntia mutta koska välimatkaa on 200 kilometriä, sitä ei kovin usein tapahdu.

Ensi kesänä taidetaan saada ensimmäistä kertaa lapset yökylään. Odotan innolla.

 

Esimerkiksi viimenen viikko niin anoppi hoiti perjantain, maanatain ja eilisen, minun äiti sunnuntain...

Onko paljon?

ja meillä mummut käy töissä, eli hoitaavat omien töittensä ohella...

Huh! On. Joillakin lapset asuvat ilmeisesti puoliksi mummolassa. Ei ihme, että jotkut jaksavat niin hyvin äitiyttä, kun eivät hoida kuin silloin tällöin. toisilla on vuodesta toiseen 24/7/365 päivää vuodessa itse hoidettava.

Niin, tai sitten jotkut äiti järjestää omat työnsä sen mukaan ettei tarvi viedä lapsia kunnan järjestämään hoitopaikkaan kun mummut on valmiita auttamaan, varsinkin kun toinen lapsi on diabeetikko niin on paljon kivempaa jättää se luotettavalle ihmiselle!

Ei kaikkien mummolat ole lähellä eikä kaikki mummot hoida vaikka kuinka järjestelisi töitään. Olette etuoikeutettuja. Hemmoteltuja. Toivottavasti autatte niitä, joiden mummot eivät hoida, puolestanne.

Ai me ollaan hemmoteltuja kun mummut ja pappa haluaa osallistua lastenlastensa hoitamiseen?

Eli meillä siis pitäisi muuttaa jonmnekkin toiselle paikkakunnalle kauas mummuista vaikka meillä molemmilla on täällä vakityöpaikat ettei oltaisi liian hemmoteltuja kun mummut voi auttaa lasten hoidossa?


Ja kyllä minä mielelläni hoitasin kavereittenkin lapsia mutta kun osalla ne ryökäleet alkaa olla jo niin isoja etteivät enää oikein hoitoa tarvitse, ja ne nuoremmat lapset jotka tarvii hoitoa niin valitettavasti niilläkin asuu mummut niin lähellä että hoitavat lapset!

Kaikkein pahintahan tässä on tietenkin se että me viedään joskus lapset yöksikin hoitoon mummulle että voidaan käydä vaikka baarissa illalla!

Ei teidän tarvitse muuttaa minnekään. Kunhan vain muistatte, miten onnekkaita olette, ja miten helpolla pääsette. Ette varmasti voi ymämrtää millaista on kun on aina itse jaksettava. Ei koskaan lepohetkeä.

Nykyään sellaiset vanhemmat ja heidän lapset ovat kultalusikka suussa syntyneitä, joilla on h yvät isovanhemmat lähellä. Tämä taitaa eniten erotella nykyajan lapsiperheitä.

 

Melkein viikottain ja syystä että me vanhemmat tehdään vuorotyötä ja pappa on halunnut tulla apuun silloin kun meillon ns. vuorot päällekkäin eli kun ollaan esim: molemmat iltavuorossa hakee ekaluokkalaisen ip:stä ja nuorimmaisen tarhasta ja vahtii illan ja laittaa nukkumaan.

Eli täällä on muitakin pilalle hemmoteltuja kakaroita

Niin tai eläkkeellä olevat isovanhemmat, jotka haluu auttaa vapaaehtoisesti, joten miksi pitäisi kieltäytyä??

 

Usein vain nämä joiden lapset ovat viikottain mummolassa, eivät ymmärrä että vanhemmuus on aivan eri tavalla uuuvuttavaa, kun ei ole tukiverkkoja eikä hoitoapua. Haukkuvat jos joku vie isomman hoitoon ym.

Kun itse ovat päässeet helpolla. Ovat kultalusikka suusssa syntyneitä.

 

me käydään nii vähän missään mihin ei voisi lapsia ottaa joten ehkä muutaman kerran vuodessa.
tänään mun äiti tulee lapsia katsomaan tänne meille kun me mennään päiväkotiin juttelemaan esikoisen koulun aloituksesta.
ja loppukuussa mennään häämessuille joten silloin menevät mun äitin luo muutamaksi tunniksi.
mutta yötä hoidossa ovat ehkä 1-2 kertaa vuodessa.mennään yleensä erikseen iltarientoihin,ni ei tartte hoitajiakaan =)

 

Esimerkiksi viimenen viikko niin anoppi hoiti perjantain, maanatain ja eilisen, minun äiti sunnuntain...

Onko paljon?

ja meillä mummut käy töissä, eli hoitaavat omien töittensä ohella...

Huh! On. Joillakin lapset asuvat ilmeisesti puoliksi mummolassa. Ei ihme, että jotkut jaksavat niin hyvin äitiyttä, kun eivät hoida kuin silloin tällöin. toisilla on vuodesta toiseen 24/7/365 päivää vuodessa itse hoidettava.

Niin, tai sitten jotkut äiti järjestää omat työnsä sen mukaan ettei tarvi viedä lapsia kunnan järjestämään hoitopaikkaan kun mummut on valmiita auttamaan, varsinkin kun toinen lapsi on diabeetikko niin on paljon kivempaa jättää se luotettavalle ihmiselle!

Ei kaikkien mummolat ole lähellä eikä kaikki mummot hoida vaikka kuinka järjestelisi töitään. Olette etuoikeutettuja. Hemmoteltuja. Toivottavasti autatte niitä, joiden mummot eivät hoida, puolestanne.

Ai me ollaan hemmoteltuja kun mummut ja pappa haluaa osallistua lastenlastensa hoitamiseen?

Eli meillä siis pitäisi muuttaa jonmnekkin toiselle paikkakunnalle kauas mummuista vaikka meillä molemmilla on täällä vakityöpaikat ettei oltaisi liian hemmoteltuja kun mummut voi auttaa lasten hoidossa?


Ja kyllä minä mielelläni hoitasin kavereittenkin lapsia mutta kun osalla ne ryökäleet alkaa olla jo niin isoja etteivät enää oikein hoitoa tarvitse, ja ne nuoremmat lapset jotka tarvii hoitoa niin valitettavasti niilläkin asuu mummut niin lähellä että hoitavat lapset!

Kaikkein pahintahan tässä on tietenkin se että me viedään joskus lapset yöksikin hoitoon mummulle että voidaan käydä vaikka baarissa illalla!

Kiva jos teillä on asiat noin hyvin.

Ettehän sitten paheksu äitejä, jotka laittavat vaikkapa viisivuotiaan osapäivähoitoon kun ovat vauvan kanssa kotona, eikä mitään muuta hoitoapua saa koskaan.

sepä se, kun juuri nämä, jotka eivät joudu yksin selvitä, ovat ensimmäisenä poistamassa subjektiivista päivähoitoa ym.

Kun itse saavat kaiken ilmaiseksi, hoitoavun. Pääsevät yksin halutessaan neuvolaan (jos raskaana ym).

Heillä ei ole mitään ymmärrystä mitä on olla aina kiinni lapsissa.

Ovat nykyajan kultalusikka suussa syntyneitä.

 

Esimerkiksi viimenen viikko niin anoppi hoiti perjantain, maanatain ja eilisen, minun äiti sunnuntain...

Onko paljon?

ja meillä mummut käy töissä, eli hoitaavat omien töittensä ohella...

Huh! On. Joillakin lapset asuvat ilmeisesti puoliksi mummolassa. Ei ihme, että jotkut jaksavat niin hyvin äitiyttä, kun eivät hoida kuin silloin tällöin. toisilla on vuodesta toiseen 24/7/365 päivää vuodessa itse hoidettava.

Niin, tai sitten jotkut äiti järjestää omat työnsä sen mukaan ettei tarvi viedä lapsia kunnan järjestämään hoitopaikkaan kun mummut on valmiita auttamaan, varsinkin kun toinen lapsi on diabeetikko niin on paljon kivempaa jättää se luotettavalle ihmiselle!

Ei kaikkien mummolat ole lähellä eikä kaikki mummot hoida vaikka kuinka järjestelisi töitään. Olette etuoikeutettuja. Hemmoteltuja. Toivottavasti autatte niitä, joiden mummot eivät hoida, puolestanne.

Ai me ollaan hemmoteltuja kun mummut ja pappa haluaa osallistua lastenlastensa hoitamiseen?

Eli meillä siis pitäisi muuttaa jonmnekkin toiselle paikkakunnalle kauas mummuista vaikka meillä molemmilla on täällä vakityöpaikat ettei oltaisi liian hemmoteltuja kun mummut voi auttaa lasten hoidossa?


Ja kyllä minä mielelläni hoitasin kavereittenkin lapsia mutta kun osalla ne ryökäleet alkaa olla jo niin isoja etteivät enää oikein hoitoa tarvitse, ja ne nuoremmat lapset jotka tarvii hoitoa niin valitettavasti niilläkin asuu mummut niin lähellä että hoitavat lapset!

Kaikkein pahintahan tässä on tietenkin se että me viedään joskus lapset yöksikin hoitoon mummulle että voidaan käydä vaikka baarissa illalla!

Ei teidän tarvitse muuttaa minnekään. Kunhan vain muistatte, miten onnekkaita olette, ja miten helpolla pääsette. Ette varmasti voi ymämrtää millaista on kun on aina itse jaksettava. Ei koskaan lepohetkeä.

Nykyään sellaiset vanhemmat ja heidän lapset ovat kultalusikka suussa syntyneitä, joilla on h yvät isovanhemmat lähellä. Tämä taitaa eniten erotella nykyajan lapsiperheitä.

Osaan arvostaa todella paljon mummujen hoitoapua mutta en menisi sanomaan että olen syntynyt kultalusikka suussa, samat huolet ne on meillä kuin muillakin lapsiperheillä vaikka apua saadaankin lasten hoidossa...

 

Jos ei tarvitse työn perässä muuttaa, vaan saa työtä tai pärjää ilman työtä, siellä missä lasten isovanhemmat, on kultalusikka suussa syntynyt. Sellaiset eivät ymmärrä toisenlaisesta vanhemmuudesta.

 

Se nyt vähän riippuu, mun vanhemmista äiti on työelämässä ja isä sairaseläkkeellä, he ottavat välillä koko poppoon vkonloppu kylään, välillä osan lapsista. Suunnilleen 3-4kertaa/vuosi. Jos meillä on jotain todella tärkeitä menoja, ottavat kyllä useimmin. Välimatka kuitenkin sen verran pitkä, ettei sinne esim. muutaman tunnin takia kannata edes ajaa.

Miehen äiti oli ennen melko useinkin lasten kanssa, oli esim. meillä 3-4 pvää, kun olin itse kursseilla yms. , mutta hän on nyt niin alkoholisoitunut etten huoli enää lapsenlikaksi, enkä vie tyttöjä sinne edes kauppareissun ajaksi (kuten joskus tein, jos halusin rauhassa kauppaan ) . Sairaseläkkeellä muuten tämä anoppi.

Miehen isä (myös sairaseläkkeellä) ottaa satunnaisesti tyttöjä yökylään. N. 1-2kertaa/vuosi. Mutta hänellä se tapa että tulee yhtäkkiä ovesta sisään ja kaappaa lapset mukaan, ilman siis mitään "ennakko varoitusta". Jos on tärkeää menoa saattaa appi tulla lapsia (päiväsaikaan) hoitaamaan muutamaksi tunniksi.

Ihan hyvin siis pitävät, ei meillä usein mitään menoa ole. Mun vanhemmat ottaa tyttöjä lähinnä niin että lähtevät sitten käymään esim. teatterissa, konserteissa jne.

 

Mun äidistäni on suuri apu ollut lapsen hoidossa. Harvoin yöaikaan hoitanut, muutamia kertoja kylläkin. Mies on usein viikolla poissa ja äitini tulee sitten meille esim. siksi ajaksi, että käyn jumpassa. Ja on niitä muitakin menoja. Joinakin viikkoina ei hoida yhtään ja joskus taas useampana iltanakin viikossa muutaman tunnin. Äitini käy meillä muutenkin aika usein. Kuvio on mennyt alusta asti näin niin pitää jo itsestäänselvyytenä eikä muista aina tarpeeksi arvostaa. Miehen vanhemmat asuu niin kaukana, että lapsi harvemmin sielä hoidossa, mutta jos sielä ollaan niin hoitaahan nekin tarvittaessa.

 

Hoitavat aina, kun pyydetään. Tarvetta tosin ei usein ole, ehkä n. 2-5 kertaa vuodessa. =)

 

Esimerkiksi viimenen viikko niin anoppi hoiti perjantain, maanatain ja eilisen, minun äiti sunnuntain...

Onko paljon?

ja meillä mummut käy töissä, eli hoitaavat omien töittensä ohella...

Huh! On. Joillakin lapset asuvat ilmeisesti puoliksi mummolassa. Ei ihme, että jotkut jaksavat niin hyvin äitiyttä, kun eivät hoida kuin silloin tällöin. toisilla on vuodesta toiseen 24/7/365 päivää vuodessa itse hoidettava.

Niin, tai sitten jotkut äiti järjestää omat työnsä sen mukaan ettei tarvi viedä lapsia kunnan järjestämään hoitopaikkaan kun mummut on valmiita auttamaan, varsinkin kun toinen lapsi on diabeetikko niin on paljon kivempaa jättää se luotettavalle ihmiselle!

Ei kaikkien mummolat ole lähellä eikä kaikki mummot hoida vaikka kuinka järjestelisi töitään. Olette etuoikeutettuja. Hemmoteltuja. Toivottavasti autatte niitä, joiden mummot eivät hoida, puolestanne.

Ai me ollaan hemmoteltuja kun mummut ja pappa haluaa osallistua lastenlastensa hoitamiseen?

Eli meillä siis pitäisi muuttaa jonmnekkin toiselle paikkakunnalle kauas mummuista vaikka meillä molemmilla on täällä vakityöpaikat ettei oltaisi liian hemmoteltuja kun mummut voi auttaa lasten hoidossa?


Ja kyllä minä mielelläni hoitasin kavereittenkin lapsia mutta kun osalla ne ryökäleet alkaa olla jo niin isoja etteivät enää oikein hoitoa tarvitse, ja ne nuoremmat lapset jotka tarvii hoitoa niin valitettavasti niilläkin asuu mummut niin lähellä että hoitavat lapset!

Kaikkein pahintahan tässä on tietenkin se että me viedään joskus lapset yöksikin hoitoon mummulle että voidaan käydä vaikka baarissa illalla!

Ei teidän tarvitse muuttaa minnekään. Kunhan vain muistatte, miten onnekkaita olette, ja miten helpolla pääsette. Ette varmasti voi ymämrtää millaista on kun on aina itse jaksettava. Ei koskaan lepohetkeä.

Nykyään sellaiset vanhemmat ja heidän lapset ovat kultalusikka suussa syntyneitä, joilla on h yvät isovanhemmat lähellä. Tämä taitaa eniten erotella nykyajan lapsiperheitä.

Osaan arvostaa todella paljon mummujen hoitoapua mutta en menisi sanomaan että olen syntynyt kultalusikka suussa, samat huolet ne on meillä kuin muillakin lapsiperheillä vaikka apua saadaankin lasten hoidossa...

Ei kyllä tällaiset vanhemmat ja heidän lapset ovat kultalusikka suussa syntyneitä. Kyllä vanhemmat jaksavat eri tavalla, kun saa joskus hengähtää. Pinna riittää paljon paremmin.

Jos meillä on kerran vuodessa varaa MLL:n hoitajaan, sen jälkeen näkee lapset ihan eri silmin ja jaksaa paremmin. Heidät näkee eri tavalla, ei voimia vievänä vaan iloa tuovana.

Nämä lapset varmasti saavat paremman lähtökohdan ja ovat myös kultalusikka suussa syntyneitä.

Vanhemmuus on varmasti 1000 kertaa raskaampaa, kun mummoloita ei ole apuna arjessa. vanhemmuudesta ei paljon tiedä, tai siitä vanhemmuudesta, mitä on olla ilman apua. Sitä ei ymmärrä jos itsellä on apua.

 

Esimerkiksi viimenen viikko niin anoppi hoiti perjantain, maanatain ja eilisen, minun äiti sunnuntain...

Onko paljon?

ja meillä mummut käy töissä, eli hoitaavat omien töittensä ohella...

Huh! On. Joillakin lapset asuvat ilmeisesti puoliksi mummolassa. Ei ihme, että jotkut jaksavat niin hyvin äitiyttä, kun eivät hoida kuin silloin tällöin. toisilla on vuodesta toiseen 24/7/365 päivää vuodessa itse hoidettava.

Niin, tai sitten jotkut äiti järjestää omat työnsä sen mukaan ettei tarvi viedä lapsia kunnan järjestämään hoitopaikkaan kun mummut on valmiita auttamaan, varsinkin kun toinen lapsi on diabeetikko niin on paljon kivempaa jättää se luotettavalle ihmiselle!

Ei kaikkien mummolat ole lähellä eikä kaikki mummot hoida vaikka kuinka järjestelisi töitään. Olette etuoikeutettuja. Hemmoteltuja. Toivottavasti autatte niitä, joiden mummot eivät hoida, puolestanne.

Ai me ollaan hemmoteltuja kun mummut ja pappa haluaa osallistua lastenlastensa hoitamiseen?

Eli meillä siis pitäisi muuttaa jonmnekkin toiselle paikkakunnalle kauas mummuista vaikka meillä molemmilla on täällä vakityöpaikat ettei oltaisi liian hemmoteltuja kun mummut voi auttaa lasten hoidossa?


Ja kyllä minä mielelläni hoitasin kavereittenkin lapsia mutta kun osalla ne ryökäleet alkaa olla jo niin isoja etteivät enää oikein hoitoa tarvitse, ja ne nuoremmat lapset jotka tarvii hoitoa niin valitettavasti niilläkin asuu mummut niin lähellä että hoitavat lapset!

Kaikkein pahintahan tässä on tietenkin se että me viedään joskus lapset yöksikin hoitoon mummulle että voidaan käydä vaikka baarissa illalla!

Ei teidän tarvitse muuttaa minnekään. Kunhan vain muistatte, miten onnekkaita olette, ja miten helpolla pääsette. Ette varmasti voi ymämrtää millaista on kun on aina itse jaksettava. Ei koskaan lepohetkeä.

Nykyään sellaiset vanhemmat ja heidän lapset ovat kultalusikka suussa syntyneitä, joilla on h yvät isovanhemmat lähellä. Tämä taitaa eniten erotella nykyajan lapsiperheitä.

Osaan arvostaa todella paljon mummujen hoitoapua mutta en menisi sanomaan että olen syntynyt kultalusikka suussa, samat huolet ne on meillä kuin muillakin lapsiperheillä vaikka apua saadaankin lasten hoidossa...

Ei teillä ole samat huolet. Minun pahimmat huoleni lasten kanssa on nimenomaan se, että mitään ei voi harrastaa kun miehellä on ollut reissuja paljon, jaksaminen on välillä ollut ihan oikeasti lopussa, kun viikkotolkulla on vaan minä ja lapset, ja edes kävelylle ei pääse.

En sano, että sinun pitäsi käydä sama tuska läpi minkä minä olen joutunut käymään, mutta kunnioita minua niin paljon, että myönnät, että et tiedä millaista on olla yksin pienen lasten kanssa, kun kukaan ei auta.

 

Pakko myöntää että mä olen hieman kateellinen kaikille jotka saa lapsiaan hoitoon. Itse en pääse edes lääkärissä käymään yksin, aina on lapset mukana. Anoppi asuu kyllä lähellä, viiden minuutin automatkan päässä. Sen terveydentila vaan on sellainen ettei sille voi jättää lapsia hetkeksikään.

Mutta en mä silti ala haukkumaan täällä heitä joilla on hoitoapua tarjolla, aika typerää tuollainen kultalusikasta hokeminen. Jotkut on onnekkaampia kuin toiset.

 

ikinä ei olla saatu isovanhemmilta hoitoapua eikä koskaan ole lapsi ollut mummolassa yökylässä.

 

Kyllä ovat onnekkaita perheet, joilla isovanhemmat ovat lähellä, ja jotyka hoitavat lapsia mielellään! Olen hiukan kade, tunnustan, mutta myös iloinen heidän puolestaan, jos meillä suku olisi lähempänä, veisin minäkin lapsia useammin hoitoon. Ja onhan se lapsellekkin ilo tuntea isovanhempansa hyvin, ja tehdä heidän kanssaan juttuja, joita ei aina välttämättä vanhempien kanssa tee.

Meillä valitettavasti kaikki sukulaiset aivan toisella puolella suomea, joten joka kesä saadaan lapset noin viikoksi lomalle, vaan usein on aina se kulloinkin nuorin ollut meidän vanhempien kanssa, nyt laskeskelen, että josko kesällä -09 saisimme viikon ihan kahdestaan mieheni kanssa.

Välillä on kyllä raskasta, ja olenkin jo pidempään haaveillut muutosta lähemmäksi sukulaisia, jotta joskus saisi apua, vaikka edes silloin kun itse on kipeä, eikä jaksa hoitaa, mieheni tekee matkatöitä, ja on usein viikojakin pois kerralla.

 

Usein vain nämä joiden lapset ovat viikottain mummolassa, eivät ymmärrä että vanhemmuus on aivan eri tavalla uuuvuttavaa, kun ei ole tukiverkkoja eikä hoitoapua. Haukkuvat jos joku vie isomman hoitoon ym.

Kun itse ovat päässeet helpolla. Ovat kultalusikka suusssa syntyneitä.

no minen ole koskaan haukkunut ketään lapsensa hoitoon vienyttä. ja vaikka minun vanhemmat ovatkin lähellä ja ovat auttaneet pahimpaan hätään niin minulle vanhemmuus ja yksin oleminen on silti (muiden henkisten asioiden lisäksi) ollut niin uuvuttavaa että olen tarvinnut ja tarvitsen apua ihan ulkopuolisilta tahoilta. se että vanhemmat asuu lähellä ja auttaa ei tarkoita että olisi kultalusikka suussa syntynyt tai että pääsis helpolla.

 

Esimerkiksi viimenen viikko niin anoppi hoiti perjantain, maanatain ja eilisen, minun äiti sunnuntain...

Onko paljon?

ja meillä mummut käy töissä, eli hoitaavat omien töittensä ohella...

Huh! On. Joillakin lapset asuvat ilmeisesti puoliksi mummolassa. Ei ihme, että jotkut jaksavat niin hyvin äitiyttä, kun eivät hoida kuin silloin tällöin. toisilla on vuodesta toiseen 24/7/365 päivää vuodessa itse hoidettava.

Niin, tai sitten jotkut äiti järjestää omat työnsä sen mukaan ettei tarvi viedä lapsia kunnan järjestämään hoitopaikkaan kun mummut on valmiita auttamaan, varsinkin kun toinen lapsi on diabeetikko niin on paljon kivempaa jättää se luotettavalle ihmiselle!

Ei kaikkien mummolat ole lähellä eikä kaikki mummot hoida vaikka kuinka järjestelisi töitään. Olette etuoikeutettuja. Hemmoteltuja. Toivottavasti autatte niitä, joiden mummot eivät hoida, puolestanne.

Ai me ollaan hemmoteltuja kun mummut ja pappa haluaa osallistua lastenlastensa hoitamiseen?

Eli meillä siis pitäisi muuttaa jonmnekkin toiselle paikkakunnalle kauas mummuista vaikka meillä molemmilla on täällä vakityöpaikat ettei oltaisi liian hemmoteltuja kun mummut voi auttaa lasten hoidossa?


Ja kyllä minä mielelläni hoitasin kavereittenkin lapsia mutta kun osalla ne ryökäleet alkaa olla jo niin isoja etteivät enää oikein hoitoa tarvitse, ja ne nuoremmat lapset jotka tarvii hoitoa niin valitettavasti niilläkin asuu mummut niin lähellä että hoitavat lapset!

Kaikkein pahintahan tässä on tietenkin se että me viedään joskus lapset yöksikin hoitoon mummulle että voidaan käydä vaikka baarissa illalla!

Ei teidän tarvitse muuttaa minnekään. Kunhan vain muistatte, miten onnekkaita olette, ja miten helpolla pääsette. Ette varmasti voi ymämrtää millaista on kun on aina itse jaksettava. Ei koskaan lepohetkeä.

Nykyään sellaiset vanhemmat ja heidän lapset ovat kultalusikka suussa syntyneitä, joilla on h yvät isovanhemmat lähellä. Tämä taitaa eniten erotella nykyajan lapsiperheitä.

Osaan arvostaa todella paljon mummujen hoitoapua mutta en menisi sanomaan että olen syntynyt kultalusikka suussa, samat huolet ne on meillä kuin muillakin lapsiperheillä vaikka apua saadaankin lasten hoidossa...

Ei teillä ole samat huolet. Minun pahimmat huoleni lasten kanssa on nimenomaan se, että mitään ei voi harrastaa kun miehellä on ollut reissuja paljon, jaksaminen on välillä ollut ihan oikeasti lopussa, kun viikkotolkulla on vaan minä ja lapset, ja edes kävelylle ei pääse.

En sano, että sinun pitäsi käydä sama tuska läpi minkä minä olen joutunut käymään, mutta kunnioita minua niin paljon, että myönnät, että et tiedä millaista on olla yksin pienen lasten kanssa, kun kukaan ei auta.

Kyllä se syö voimia 100 kertaa enemmän olla aina ilman apua. Kyllä vanhemmat pääsevät helpolla, jotka saavat lähes viikottain apua, ja jo pelkkä tieto siitä, että apua on saatavilla, jos tarvitsee, auttaa varmasti niin, että jaksaa lapsia paremmin.

Kyllä vanhemmuus on helppoa, jos on mummot apuana.

 

Meidän tytöt on niin usein isovanhempiensa luona että melkein hävettää :ashamed:

 

Usein vain nämä joiden lapset ovat viikottain mummolassa, eivät ymmärrä että vanhemmuus on aivan eri tavalla uuuvuttavaa, kun ei ole tukiverkkoja eikä hoitoapua. Haukkuvat jos joku vie isomman hoitoon ym.

Kun itse ovat päässeet helpolla. Ovat kultalusikka suusssa syntyneitä.

no minen ole koskaan haukkunut ketään lapsensa hoitoon vienyttä. ja vaikka minun vanhemmat ovatkin lähellä ja ovat auttaneet pahimpaan hätään niin minulle vanhemmuus ja yksin oleminen on silti (muiden henkisten asioiden lisäksi) ollut niin uuvuttavaa että olen tarvinnut ja tarvitsen apua ihan ulkopuolisilta tahoilta. se että vanhemmat asuu lähellä ja auttaa ei tarkoita että olisi kultalusikka suussa syntynyt tai että pääsis helpolla.

Kyllä se tarkoittaa sitä. Jos minä olisin jäänyt yksinhuoltajaksi, ei olisi mitään apua mistään. En varmasti olisi enää terveiden kirjoissa. Kyllä sinä olet kultalusikka suussa syntynyt, kun pärjäät taloudellisesti ja saat hoitoapua, vaikka et käy töissä.