Nostan vanhan ketjun, sillä en viitsinyt perustaa uutta ''turhaan''.
Sain tänään kuulla, että huomenna lopetetaan meidän vanha 19v kissaherra
( kuitenkin jo parin kuukauden ajan mulla on ollut varattuna kissanpentu (sillä olen siis muuttanut vanhempieni luota pois), joka on tarkoitus hakea lauantaina uuteen kotiini. Avopuolisoni kanssa ollaan odotettu pentua hyvin malttamattomana koko sen ajan. Tiedän, että ikävä tulee olemaan valtavaa vanhaa herraa kohtaan (tänään tullut surettua etukäteen jo hyvin paljon), eikä uusi pentu pysty häntä ikinä korvaamaan... mutta nyt olen koko ajan miettinyt, mitä muut ihmiset tulevat tästä ajattelemaan.. En vaan ois mitenkään voinu uskoa, että toisen aika tulee näin yhtäkkiä, oli päivässä kunto romantanut. Olenko mä siis huono ihminen, mikäli en peruuta pennun ottamista?