Kuinka paljon vaaditte 1-vuotiaalta?

[ärsyyntynyt]

Pitääkö tuon ikäisen jo tietää, mitä saa tehdä ja mitä ei. Juuri taas tänään kuulin että se ja se tietää, että koiran vesikupille ei mennä ja se ei mene. No meillä mennään jos vaan vesikuppi nähdään, vaikka siitä on kuinka kielletty. Samoin meillä yritetään repiä noita turkeista, vaikka kuinka kielletään.
Välillä tuntuu, että onko meillä ihan tyhmä ja oppimaton lapsi, kun se ei vielä osaa sanoja, eikä osaa näyttää esineitä, ei päristele kun autolla ajelee, ajelee kylläkin ja pärisee kun vähän näyttää mallia. Tietää kyllä mikä on ei, mutta totteleminen on ihan toinen asia.
Tosin yhdessä asiassa me ollaa noita muita edellä, meillä no jo paljon enemmän hampaita kuin muilla

Minua ei haittaa se että lapsia verrataan toisiin, mutta se että ihmetellään miksi toi ei vielä tee sitä, kun se toinenkin tekee ja ymmärtää.

 

[Ärrimurri]

No joo, ei kai nyt 1-vuotias muista mitään sääntöjä koiran vesikupista, kyllä se on joka kerta siitä muistutettava ja kannettava pois... Näin ainakin meillä. Toisillahan on sellaisia 1-vuotiaita, jotka ei jotenkin vaan ole semmoisia tutkimusmatkailijoita kuin taas toiset. Kyllä se on mustakin rasittavaa kun vertaillaan. Mutta huomaan kyllä itsekin olevani tyytyväinen kun meidän poika osaa jotakin paremmin kuin muut samanikäiset... Vaikka en sitä kyllä ääneen sanoisikaan :saint:

 

[v]

Ihan normaalilta kuulostaa
Ei tuonikäiseltä vielä juuri mitään voi vaatia, tuossa vaiheesa vasta vanhemmalta vaaditaan vain... lähinnä piiitkää pinnaa...
eli sen "ein" lisäksi noin sata-miljuuna hakukertaa, lapsesta riippuen, kädestä pitäen ja lujasti mutta lempeästi, pois sieltä vesikupilta tai mistä milloinkin.. kyllä se sitten aikanaan oppii
t. kolmen kovakallon mutsi

 

[Oisku]

Meillä ei ole koiraa niin en vesikupista osaa sanoa. Mutta kyllä ymmärsi jo alle 1 v että esim telkkariin ja digiboksiin ei ole asiaa. Toiset vaan on jääräpäisempiä kuin toiset, ja kyllä meilläkin aina välillä tuo 1 v 7 kk kokeilee josko sittenkin saisi koskea johonkin tms.

 

[mannasaria]

Yksivuotiaanhan just kuuluu tutustua kaikkeen, koiran vesikuppiinkin sen seitsemän kertaa ainakin Käykää vaikka yhdessä koittamassa sitä vettä ihan luvan kanssa, ja juttelette yhdessä miten "Musti" juo tästä, ja "Aleksi" juo mukista

 

[vieras]

Aivan normaalia 1 veen käytöstä.

Lapset oppivat elämästä, maailmasta, itsestään ja vanhemmistaan kuten luonnontieteilijät: kokeilemalla ja tutkimalla. Vaikka usein koemme lapsen tutkimusmatkat vanhempien ilkikurisena testauksena, Jesper Juul (tanskalainen kasvatusguru) painottaa lapsen tekevän niitä itseään varten, ei vanhempiaan vastaan.

Samaa mieltä on lastenpsykiatri Jukka Mäkelä. Hänen mukaansa vanhemman tärkeimpiä velvollisuuksia on mahdollistaa se, että lapsen maailma on tutkittavissa.

Kieltämisen ja rajoittamisen sijaan vanhemman tulisi luoda lapsen ympäristöstä turvallinen ja iloita hänen kanssaan tutkimusmatkojen löydöksistä. Tämä on lapsen mielen vapauden kasvattamista. Vain siten hän oppii kokemaan itsensä osaksi ympäristöään.

Maailma, jota ei saa tutkia ja jossa ei saa olla oma itsensä, ei ole mukava paikka aikuisellekaan. Lapselle negatiivinen kasvuympäristö voi olla jopa tuhoisaa. Ympäristö, joka painottaa kieltoja ja rajoituksia, alentaa lapsen luontaista elinvoimaa. Se on myös omiaan lisäämään lapsen ahdistusta ja pelkoa.

Sana ei voi olla myös häpeällinen. Mäkelän mukaan moittiva ja tuomitseva ei saa lapsen uskomaan, että hän on pohjimmiltaan täysin väärässä maailman suhteen. Kun eitä käytetään väärin, menetetään paljon lapsen potentiaalia. Lapsen ilo oivaltaa estyy, eikä hän löydä sisältään ylpeyttä omasta osaamisestaan. JOkainen kielto lamaa, Jukka Mäkelä sanoo.

Joidenkin kieltojen on syytä lamatakin, kun puhutaan autotielle juoksemisesta, mutta paljon käytettynä ei menettää tehoaan.

"Kuulen usein vanhempien valittavan, etteivät heidän lapsensa usko, vaikka he kieltävät useita kertoja. Ein tulisikin toimia heti ensimmäisellä kerralla, toisella kerralla se on jo tehoton."

Mäkelän mukaan helpoin tapa on tehdä kodista sellainen, että lapsi voi turvallisesti tutkia sitä.

Kun ollaan tilanteessa, jossa kieltoja hoetaan päämäärättömästi, ollaan jo täysin väärällä tiellä.

Uhkauksilla kasvatettu lapsi oppii kyllä tottelemaan, mutta käytös pohjautuu pelkoon. Se estää ennen pitkää lapsen terveen itsetunnon kehityksen, sillä lapsi uskoo moitteiden perusteella olevansa paha. Alle 5-vuotias ei vielä osaa erottaa sitä mitä on ja sitä mitä tekee. Myös vanhemman oma itsetunto kärsii tällaisessa kasvatusmallissa.

Terve lapsi pelkää korkeita paikkoja ja kovia ääniä. Autotiet, kuumat hellat ja sähköpistokkeet ovat sitten sellaisia, joissa vanhempi voi käyttää ei-korttinsa.

"Huomaan itse selkeän eron lapsen käytöksessä sellaisina päivinä, jolloin kiellän häntä enemmän ja ohjaan vähemmän. Minusta tässä on pohjimmiltaan kyse läsnäolosta. Pelkkään kieltämiseen sortuu silloin, kun on liian kiireinen. Silloin kontakti lapseen jää pinnalliseksi, emmekä kumpikaan opi ja koe onnistumisen hetkiä."

 

[eräs]

Aivan normaalia 1 veen käytöstä.

Lapset oppivat elämästä, maailmasta, itsestään ja vanhemmistaan kuten luonnontieteilijät: kokeilemalla ja tutkimalla. Vaikka usein koemme lapsen tutkimusmatkat vanhempien ilkikurisena testauksena, Jesper Juul (tanskalainen kasvatusguru) painottaa lapsen tekevän niitä itseään varten, ei vanhempiaan vastaan.

Samaa mieltä myös Anna Wahlgren, joka kirjoitti Lapsikirjansa joskus 70-luvulla. Samaa mieltä myös minä.

 

[ap]

Meillä saa telkkari olla ainakin tällä hetkellä rauhassa, jokin aika sitten piti koko ajan lääppiä sitä, mutta pleikkarin johdot ovat tällä hetkellä ne mieluisimmat ja se ohjain. Meillä usein nauraa käkätetään vaan kun kielletään, se on tosi kiva leikki ton jätkän mielestä.

 

[vieras]

15 kk täällä ja on tottelematon, usein kiusallaankin. Kova on tahto tutkia kaikki kolkat, avata kaapit, maistella kupit, painaa napit, uittaa tavaroita vessanpöntössä

Itsekin välillä puistaa päätä itselleen, mutta niin vain uteliaisuus voittaa. Enpä usko että on tyhmyydestä tai hitaasta kehityksestä, vaan päinvastoin suuresta halusta oppia uutta. Vanhemmat sisaruksensa ovat olleet paljon kuuliaisempia pienenä, puhuneet enemmän ja häslänneet vähemmän. Persoonallisuudet ovat ihania, voi vain ihailla kuinka erilaisia lapset osaavat olla =)