Kuinka paljon odotatte 3-vuotiaalta käytöstapoja??

[PROVO]

Meidän juuri 3-vuotias tuskin osaa kaikkea tai lähellekään. Osaa kiittää ja sanoa ole hyvä, tosin voi unohtua joskus tai useinkin.

Osaa tervehtiä, mutta senkin voi unohtaa tai ujostella tilannetta.

Ei aina vastaa puhuteltaessa, kun ujostuttaa.

Tietää ettei saa töniä/kiusata muita, en tiedä muistaako aina??

Tietää ettei saa ottaa toiselta kädestä leluja yms. en tiedä muistaako sitäkään aina.

...enpä nyt muuta keksi...

Yksi kyläilevä saman ikäinen osaa jankata tytölle, kuinka tyttö ei saa tulla mukaan, ei saa tulla heille, ei saa leikkiä omilla leluillaan jne. ja minulla toisinaan aikoo keittää tuollaista kuunnellessani, mutta sitten ajattelen ettei poika kai ymmärrä kaikkea itsekään mitä sanoo...

Mutta en siis ihan kauheasti osaa tuon ikäiseltä vaatia, en tiedä sitten pitäisikö vaatia enemmän..

 

[vieras]

Meillä on pyritty joitakin asioita ns "iskostaa" jo pienen päähän,meillä tyttö siis kaksi vee ja opetettu kiittämään,muistutan jos unohtaa,sanoo myös ole hyvä,pyytää anteeksi pyydettäessä,jos esim. leikeissä vahingossa muksasee toista lasta,tavattaessa kättelee ja sanoo hei,mutta siis näitä asioita en vielä vaadi,mutta tulee luonnostaan tuolta,kun päivät meitä seuraa.
Mutta meilläkin säännöt udohdetaan välillä ja iavan normaalia vielä 4-vuotiaallakin mun mielestä,kunhan muistaa vaan itse pitää sitä esimerkkiä yllä ja muistutella välillä että kiva kun näin toimitaan että muillekkin tulee hyvä mieli jne ja kiitellään palljon kun toimii oikein ja odottaakin kehuja suorastaan välillä,mutta kuitenkin lapsi ja ymmärrän että aina ei jaksa keskittyä/kautta kiinnostaa,pienen lapsen mielessä pyörii niin paljon asioita.

 

[SitäSaaMitäTilaa]

Meidän jäbä on nyt 2v8kk(suunnilleen) ja odotan häneltä kiitosta ruoan jälkeen/jos saa jotain sekä anteeksi pitää osata aiheesta pyytää,minkä myös osaa.
Yleensä kiittää kyllä sit antaessaankin jotain,ole hyvä viel hakusessaan.Tietää just samoja hommia,eli ei saa ottaa kädestä ym.
Välillä meinaa unohtua opitut asiat,mutta en oleta ton ikäsen viel kaikkea muistavan/osaavan.Vihjaisen hieman tarpeen tullen et mitä unohtu...

 

[letkukinttu]

kyllä 3v. osaa jo kiittää ja pyytää anteeksi. Ja istua pöydässä nätisti.

 

[vieras]

Kumpi sitten on tärkeämpää, ulkoisesti kaunis käytös, kiitos ja ole hyvä, jos lapsi kuitenkin on tyyppiä, minä minä minä, etuilee, tönii aina pitää olla eka. NÄitähän on kuitenkin ihmiset suurin osa nykyään , joten myös lapset samanlaisia.
Olen vain huomannut, että sellaiset lapset poikkeuksia, jotka odottavat kiltisti vuoroa, eivätkä yritä etuilla tai saada aina kaikkea enemmän ja ensin.

 

[Naksneppari]

Meillä ainakin odotetaan tuolta vajaan parin vuoden ikäiseltä kiittämistä, hyviä tapoja pöydässä, roskien viemistä roskikseen, omien kenkien riisumista eteisessä ja kenkien laittamista paikoilleen, auttamista lelujen keräämisessä. Mutta näitä tietenkin pitää aina pyytää, paitsi kiitoksen muistaa kyllä sanoa itse vähän joka paikassa.

Yleensä ottaen lapsi taitaa kyllä ensin oppia melko ulkokohtaisesti käytöstapoja, moraali ja sisäinen kontrolli kun kehittyvät vasta myöhemmin. Ihmisyyteen taitaa vähän kuulua tuo minäminä-ajattelu, josta pääsee (jos pääsee) eroon vasta melko monta vuotta ihmisyhteisössä elettyään, eikä kyllä loppujen lopuksi koskaan - vai mitä aikuiset? Siinä mielessä katson, että lapsen pitää osata käytöstavat jo ennen kuin hän ymmärtää mistä on kyse, koska ne avaavat lapselle tietä sosiaalisissa tilanteissa oppimaan uutta.

Ihan pikkasen tää maailma myös on sellainen, että eniten taloudellista hyvää ja valtaa saavat ne, jotka sitä uskaltavat kyynerpäätaktiikalla lunastaa. Nöyryys ei tunnu olevan arvossaan. Eri keskustelu on sitten, onko se oikein.

Ja muuten taisi mennä aika hemmetin kauaksi siitä ap:n aiheesta...

 

[muhvi]

Meidän tyttö osaa pyytää anteeksi ja sitten viä sanoo että "emmä taakottanu" siis jos vahingossa tekee jotain vaikka jalalla osuu pikkuveljeensä.Tyttö osaa kiittää ja tervehtiä, mutta kovin vieraita ihmsiä ei välttämättä tervhdi.Ja myös tietää että toisen kädestä ei saa ottaa mitään leluja ja tyttö kysyy että vaihdetaanko.Eli osaa vaihtokauppaa tehdä =) Kahvipöydässä kysyy saako ottaa vaikka keksin.Toki aina ei käytöstavat muistu mieleen mutta ei kait noin pienellä nyt aina voikaan.

Kovast yritetään miehen kanssa kasvattaa yhteiskuntakelpoisia kansalaisia näistä meidän lapsista ja toivotaan että onnistutaan edes jossain määrin.

 

[äiti]

Niin, otsikossa se olikin, eli päiväkotilapsi harvemmin jää odottamaan kiltisti vuoroaan. Hän kyllä osaa pitää vuoronsa, vähän etuillakin, pitää puolensa. Päiväkodissa lapsi oppii pitämään huolen siitä, että saa haluamansa lelun eikä luovuta sitä toisille.

Esim. omani, kun vihdoin sai haluamansa kolmipyörän, ei päästänyt siitä irti, vaan jos halusi jonkun lelun käteen tai lavalle kyytiin, piti vähintään kahvasti kiinni tai sitten istui ja haali käsiinsä..

Oli oppinut jo.

Lasten maailma on julma. Jos aikuiset ei olisi puuttumassa, lapset vaikka tappaisi toisensa. Taistelu hiekkalaatikolla on kova ja aikuisen tehtävä on HETI alusta pitäen opettaa sosiaaliset taidot, TOISEN HUOMIOON OTTAMINEN ja muiden ihmisten hyväksyminen.

Minusta on outoa sanoa, että 3 v ei ymmärrä ???!!! Miten niin ei ymmärrä??!!
Ymmärtäähän sen ikäinen ihan tahallaan sotkea, ymmärtää inttää vastaan, ymmärtää karata - en halua lähteä leikkipuistosta, karkaan piiloon pusikkoon jne. Loputtomiin.
Ja sitten tämä samainen 3 v ei mukamas ymmärtäisi joitain tiettyjä perussääntöjä, kuten toista ei saa lyödä tai lelua ei saa viedä kädestä tms. jne.

Nämä on ihan samalla tavalla opetettavissa olevia. Muisti on lyhyt, se on eri asia. Asioita kerrataan. Niitä kerrataan vielä tosi pitkään, siinä mielessä 3 v on kyllä pieni, mutta ymmärtämätön hän ei ole.

Meillä on 4 v. Ei sano käsipäivää, ei puhu, ei vastaa, ei kerro nimeään vieraille aikuisille - ujostelee. Sallittakoon se hänelle. On jo kuitenkin parin vuoden takaisesta hurjasti rohkastunut.

Mutta taitaa kauniit ruokapöytätavat ja kiitokset yms. jos muistutetaan, meillä kun niitä ei vaadita joka aterian jälkeen sanottavaksi.

Anteeksi pyytäminen tälle 4 veelle on kova paikka.

Sen sijaan leluja ei vie toisten käsistä, ei lyö toisia. EI ole ikinä näitä osannut tehdä.
Mutta on kyllä oppinut, päiväkoti ja ne muut lapset opettaa tosi hyvin..

 

[nöppönen]

yritän nyt muistaa mitä meillä jo osataan tai on harkoituksen alla vielä:
anteeksi pyytäminen (tää takkuaa)
kiittäminen
tervehtiminen ja hyvästely (ujous iskee joskus)
ei saa ottaa toisen kädestä
ei saa lyödä, töniä eikä haukkua
vastataan kysyttäessä (ujous on tässäkin vähän hankaloittamassa)
ruokapöydässä istutaan nätisti

 

[No One]

Meidän 3v4kk ikäinen osaa ainakin kiittää ruoasta, ruokapöydässä jos pyytää maitoa tai muuta aloittaa lauseen "saisinko..", pyytää anteeksi jos vahingossa tuuppasee tai muuta. Tietää ettei kädestä oteta leluja (se tosin välillä unohtuu jostain syystä, antaa kyllä takaisin kun muistuttaa), vieraille ihmisille vastaa vähän liiankin innokkaasti jos kysytään ..tässä nyt jotain. Eikä tuo meidän tyttö todellakaan mikään mallilapsi ole. :ashamed: Kova touhumaan ja tekevälle sattuu... |O

 

[vieras]

Kumpi sitten on tärkeämpää, ulkoisesti kaunis käytös, kiitos ja ole hyvä, jos lapsi kuitenkin on tyyppiä, minä minä minä, etuilee, tönii aina pitää olla eka. NÄitähän on kuitenkin ihmiset suurin osa nykyään , joten myös lapset samanlaisia.
Olen vain huomannut, että sellaiset lapset poikkeuksia, jotka odottavat kiltisti vuoroa, eivätkä yritä etuilla tai saada aina kaikkea enemmän ja ensin.

Ethän kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kiitosta ja ole hyvää tarvitsisi osata, jos on muuten hiljainen ja kiltti? ;-)

Mielestäni siinä kun opetellaan sanomaan kiitos ja ole hyvä oikeissa tilanteissa, opetaan samalla myös nuo muut käytöstavat eli kukin vuorollaan ja aina ei voi itse saada kaikkea jne.