Kuinka paljon lemmikeistä on ollut teille harmia?

Sairastamisen, käytöshäiriöiden tms. muodossa?

Tokihan ne on rakkaita mutta että niistä osaa olla harmiakin kun huono tuuri käy. Meidän koiralla ollut kaikenlaista siittä saakka kun meille tuli. Nyt päällä joku ihme oksentelu/ripuli tauti, taas saa murehtia ittensä väsyneeksi että mikä tauti. huoh-

 

Meille osui koira jolla oli keliakia... Ja jos sai vaikka yhdenkin leivänmurun tai makaronin ripuloi pisin lattioita. Ei kovin käytännöllistä lapsiperheessä

 

Koiranpennusta tuli vähän ylimääräisiä kuluja, kun pureskeli poikki kaikki löytämänsä johdot: telkkari, radio, kännykän laturit...

 

Koirasta ei mitään, kissoista senkin edestä. Kuseskelivat minne sattuu. Kissoja ei enää olekaan meillä eikä koskaan enää tulekaan.

 

Koiranpennusta tuli vähän ylimääräisiä kuluja, kun pureskeli poikki kaikki löytämänsä johdot: telkkari, radio, kännykän laturit...

Meillä ei ollut ongelmaa, kun olin työttömänä ja oli aikaa sepustaa koiralle ettei niitä syörä. Ei sit nykään syö, yhen joohdon eläissään pentuna järsiny.

 

Koirasta ei mitään, kissoista senkin edestä. Kuseskelivat minne sattuu. Kissoja ei enää olekaan meillä eikä koskaan enää tulekaan.

luojan kiitos! saavat nekin mirrit ymmärtäväisemmän ja tasapainoisemman kodin.

 

SOHVA ON PASKANA KUN KISSA KUSI SEN PILALLE, ARGG. Kiimakuset heitti 6 kk poikakisu, vaan milläs ton saa hajuttomas, ei niin millään. Heti kun yrittää pyyhkiä-pinta kostuu ja haju pahenee. Kai se tuli taas uuden sohvan osto.

 

oman koiran kanssa on ollur vain vähän harmia.oli pari vuotta sitten vuorokauden hukassa, pääsi äitini mieheltä karkaamaan. se oli pitkä se vuorokausi.

Tuttavan koiralla murtui jalka koiran ollessa vain pari vuotias.

Toisilla tutuilla koira sokeutui, harmaakaihi reilu vuotiaana. noin vuotta myöhemmin ilmaantui vielä epilepsiakin.

 

no täytyy sanoa että sen jälkeen kun ongelmat on johtuneet elukan sairastelusta niin ei tunnu enään missään johtojen pureskelut. se on pieni huoli sen rinnalla että eläin on sairas, johtoja saa uusia.

 

Söi se ripuloiva koira muuten monta paria mun kenkiäkin :kieh:

 

Onhan niistä ollut, varsinkin silloin kun ripuloivat, pissaavat tai oksentavat etenkin matoille ja sänkyyn! Mitään eivät ole kyl rikkoneet.

 

Koirasta ei mitään, kissoista senkin edestä. Kuseskelivat minne sattuu. Kissoja ei enää olekaan meillä eikä koskaan enää tulekaan.

luojan kiitos! saavat nekin mirrit ymmärtäväisemmän ja tasapainoisemman kodin.

Just joo... Saivat kissat varmaan hirveän trauman, kun isäntäväki ei suhtautunut suopeasti lattioille kuseskeluun. Hirttää pitäisi sellaiset ihmiset, eikös joo?

 

Paljon huolta ja harmia.. Erinäiset elukat tehneet tuhojaan, syöneet tavaroita, kusseet ja paskoneet, kalunneet karmeja ja kynnyksiä, karkailleet, kadonneet, sairastuneet, joutuneet onnettomuuksiin ja kuolleet :'(

Mutta jostain syystä niitä vaan aina silti löytyy useampi kappale :heart:

 

Tosi paljon harmia, kun en olisi itse koskaan edes harkinnut koiran ottamista sen tähden, etten halua käydä sen kanssa ulkona räntäsateessa ja pakkasessa monta kertaa päivässä. Otin kuitenkin miehen, jolla on kaksi koiraa ja nyt minä sitten könyän niiden elukoiden kanssa ulkona vähintään kerran päivässä, vaikka vihaan sitä. Mies ei jaksa tai ehdi ajoissa ja minusta on väärin jos koirat joutuvat kusemaan lattialle kun eivät pääse ajoissa ulos, ne taatusi kärsivät siitä.

 

älkää ottako rotukoiria.

 

älkää ottako rotukoiria.

? tämä yksilö on sekarotuinen ja ihan samalla lailla harmia mitä on ollut rotukoiristakin.

 

No senverran ettei toista koiraa heti tule. On kyllä rakas, mutta rajansa kaikella. Vanha rouva 10.5vee kärsii eroahdistuksesta eli emme voi jättää koiraa oikeastaan ollenkaan yksin. Ja tätä kyllä kesti ennen, mutta lapsien myötä...
Meillä on hyviä hoitopaikkoja koiralle, mut eipä sitä jaksais aina viedä "hoitoon" jos haluaa kauppaan koko perheen voimin. Hetken aikaa jätimme sen eteisiin yksin, mutta nyt jatkuvalla nielutulehduksella läähättäessään haisee NIIIIN pahalle, ettei enää voi jättää. Autosta puhumattakaan... No, kesällä nyt mutenkaan autossa voi pitää edes sitä minuuttia kun käy nostamassa rahaa.
Mut joo, ihana mutta varsin sitova pakkaus (ja pahanhajuinen)

 

älkää ottako rotukoiria.

? tämä yksilö on sekarotuinen ja ihan samalla lailla harmia mitä on ollut rotukoiristakin.

Riippuu kyllä rodusta. Kannattaa ehdottomasti välttää piloille menneitä rotuja. Meillä on kaksi australiankelpietä, 13 v. ja 16 v. ja tosi terveitä ovat aina olleet Vanhempi alkaa jo hidastua, mikä ei ole minusta ihme tuossa iässä... Ruotsalaisten eläinlääkäreiden kokoaman listan mukaan kuuluu 15 terveimmän rodun joukkoon.

 

Yli kymmenen mattoa on mennyt roskiin. 4 sohvaa ja kaksi nojatuolia. Yksi paistinpannu. Yksi volvon mukiteline.
Lasten leluja syöty.
2 kirjaston kirjaa+ muutama oma.
Yhdet vaunut
Ja unohdin eroahdistuksessa raavitut ovet ja karmit..

Lääkärikuluja ja lisää lääkärikuluja. Paljon huolta ja murhetta paraneeko eläin vai sanotaanko hyvästit.
Muutama ikävä sana ja suorastaan tappelu vieraiden/sukulaisten kanssa.

Seuraavaa koiraa odotellessa

 

Kissat ei oikeasti kuseksi lattioille/sängyille/sohville ilkeyttään tai ihmisiä ärsyttääkseen, joku syy siihen on, jolle kissa ei itse voi mitään. Jos kissan hankkii, kannattaa huomioida mm. se tuleva kiima, jolloin kissa tosiaan kuseksii levittääkseen hajujaan muille kissoille. Kissa ei ainakaan onnellisemmaksi tule siitä, jos omistaja sitä riepottaa siitä hyvästä, että toinen on pissinyt. :$
Meillä on kolme kissaa, niistä vanhin (tyttö ), ehti saada kiiman ennen leikkaamista ja 5 päivää kuseksi pitkin lattioita. En silti raivonnut kissalle, ei se voinut itselleen mitään. Kiiman loputtua heti leikattiin ja pissiminen vääriin paikkoihin loppui siihen. Kaksi nuorempaa (kolleja) leikattiin, ennenkuin merkkalua alkoi tulemaan.

Mutta asiaan... Kauheasti ei harmia ole kissoista meillä ollut. En laske harmiksi pieniä raapaleita tapeteissa, muutamia rikottuja koriste-esineitä, tms. ne kuuluu kissaperheen elämään. Mutta nuorimmaisen kissan kanssa alku oli yhtä ripulia, ripulia, ripulia... Itseasiassa kissa tulikin meille siksi, että entinen omistaja ei jaksanut jatkuvasti ripuloivaa kissanpentua, vaan olisi hävittänyt sen. Halusin pelastaa pienen ja onneksi niin tein! Eläinlääkärin avulla selvisi kissalla olevan laktoosi-intoleranssi ja tämä aiheutti jatkuvan ripulin (ja sitä oli joka paikassa... :x ). Ruokavalion muutoksella masu saatiin kuntoon ja meillä on mitä ihanin, terve kollipoika. :heart:

 

älkää ottako rotukoiria.

? tämä yksilö on sekarotuinen ja ihan samalla lailla harmia mitä on ollut rotukoiristakin.

Riippuu kyllä rodusta. Kannattaa ehdottomasti välttää piloille menneitä rotuja. Meillä on kaksi australiankelpietä, 13 v. ja 16 v. ja tosi terveitä ovat aina olleet Vanhempi alkaa jo hidastua, mikä ei ole minusta ihme tuossa iässä... Ruotsalaisten eläinlääkäreiden kokoaman listan mukaan kuuluu 15 terveimmän rodun joukkoon.

no en nyt tiedä onko mikään piloille mennyt rotu. on niitä lähipiirissä ollut paljonkin, osa tosi terveitä, osa sairastaa senkin edestä. se on tuurista kiinni monen kohdalla. vaikka juu, taitaa olla niin että kaikki eniten koirannäköset on niitä terveimpiä, hirvikoirat ja pystykorvat.. sellaselle ei mulla kuitenkaan ole tarjota kotia tai virikkeitä

 

Kissat ei oikeasti kuseksi lattioille/sängyille/sohville ilkeyttään tai ihmisiä ärsyttääkseen, joku syy siihen on, jolle kissa ei itse voi mitään. Jos kissan hankkii, kannattaa huomioida mm. se tuleva kiima, jolloin kissa tosiaan kuseksii levittääkseen hajujaan muille kissoille. Kissa ei ainakaan onnellisemmaksi tule siitä, jos omistaja sitä riepottaa siitä hyvästä, että toinen on pissinyt. :$
Meillä on kolme kissaa, niistä vanhin (tyttö ), ehti saada kiiman ennen leikkaamista ja 5 päivää kuseksi pitkin lattioita. En silti raivonnut kissalle, ei se voinut itselleen mitään. Kiiman loputtua heti leikattiin ja pissiminen vääriin paikkoihin loppui siihen. Kaksi nuorempaa (kolleja) leikattiin, ennenkuin merkkalua alkoi tulemaan.

Mutta asiaan... Kauheasti ei harmia ole kissoista meillä ollut. En laske harmiksi pieniä raapaleita tapeteissa, muutamia rikottuja koriste-esineitä, tms. ne kuuluu kissaperheen elämään. Mutta nuorimmaisen kissan kanssa alku oli yhtä ripulia, ripulia, ripulia... Itseasiassa kissa tulikin meille siksi, että entinen omistaja ei jaksanut jatkuvasti ripuloivaa kissanpentua, vaan olisi hävittänyt sen. Halusin pelastaa pienen ja onneksi niin tein! Eläinlääkärin avulla selvisi kissalla olevan laktoosi-intoleranssi ja tämä aiheutti jatkuvan ripulin (ja sitä oli joka paikassa... :x ). Ruokavalion muutoksella masu saatiin kuntoon ja meillä on mitä ihanin, terve kollipoika. :heart:

Me otettiin hyvää hyvyyttään kissa ja entinen omistaja valehteli että leikattu on. Siinä meni sohva...

 

Koirasta ei mitään, kissoista senkin edestä. Kuseskelivat minne sattuu. Kissoja ei enää olekaan meillä eikä koskaan enää tulekaan.

Ymmärrän sinua, ihmisparka. Mulla ei ole koskaan ollut kissaa eikä tule. Ottaisin mieluummin vaikka karhun.

 

Meillä kolme koiraa eikä haittaa yhtään Juu, vähän ovat järsineet kenkiä ja omat namipussinsa yms, mutta ei mitään sen suurempaa koskaan, edes pentuna. Nyt kerrostalossa asuessa naapuri vähän valitti, että koirat haukkuu yksinollessaan ja tiesinkin sen. Vanhin noista on vähän eroahdistunut eikä sille voi mitään tehdä, paitsi olla jättämättä sitä yksin. Terveitä nuo on pääasiassa olleet, tolla ainoalla rotukoiralla on nivelrikkoa ja sen takia ollaan juostu viimeiset kaksi vuotta ortopedillä, hierojalla, fysioterapiassa ja muualla, mutta pieni on vaiva ja hinta kun näkee miten hyvin koira kaiken vaivannäön jälkeen voi =)

Ja tosiaan, ei ne kissat kuseskele ympäriinsä ihan huvikseen vaan aina siihen on joku syy. Omistajan olisi syytä miettiä syytä kissansa huonoon vointiin, jonka oire ympäriinsä kuseskelu on.

 

Jos lemmikeistä on harmia, niin kannattaako niitä edes hankkia? Kyllä meillä lemmikit on perheen iloksi hankittu ja iloa niistä on ollutkin.

En mä sano, että mulla on kauheesti harmia lapsesta, joka vaikka sairastaa oksennustautia. Ihan sama, ei siitä koirastakaan ole harmia, jos sille on tullut vatsatauti. Ei se itse sille mitään voi, ja sillä on varmasti vielä kurjempaa kuin mulla. Sama muiden sairauksien kanssa.

Olisi myös tosi pöllöä valittaa, että eläimestä on vaivaa, kun se käyttäytyy lajityypillisesti. Kyllä silloin sopisi jälleen mennä peilin ääreen tutkiskelemaan, kuka mahdollisesti jätti ottamatta riittävästi selvää lemmikkieläimen tarpeista, lajityypillisestä käytöksestä ja erityisvaatimuksista.

Enkä mä kehtaisi valittaa siitäkään, että koiria täytyy ulkoiluttaa joka jumalan päivä kolmesti. Jos se tuntuu harmilta tai vaivalta, niin jälleen kerran vika olisi kyllä remmin tässä päässä, ei suinkaan koirissa. Silloin voisi sanoa, että mulla olisi harmia omasta laiskuudestani.

Kaikki irtain omaisuus, joka meillä on päätynyt pentukoiran hampaisiin on sekin ollut lähes poikkeuksetta omaa syytäni. Mitäs olen jättänyt pennun ulottuville lojumaan tavaroita.

Ainoana casena, jossa koira on aiheuttanut "harmia" ilman mun huolimattomuutta, oli kun edesmennyt urokseni rikkoi sohvasta istuintyynyjen alta pohjakankaan kuopimalla. Se siis ensin otti istuintyynyt pois ja sitten hyppäsi sohvalle nukkumaan, kuopi alustaa pehmeämmäksi ja siten repi kankaan rikki. Logiikkaa en tästä toiminnasta löytänyt, mutta olin tavallaan tyytyväinen, sillä kun istuintyynyt laittaa paikoilleen, on sohva aivan ehjän näköinen Koirasta on jo aika jättänyt, mutta samalla sohvalla istun nytkin. Aina kun sohvaa imuroi, tulee lämpimät muistot mieleen, eli näin jälkikäteen ajateltuna se repiminen ei haittaa pätkääkään. Onpahan taas yksi hassu juttu muisteltavaksi.