voi kun noi oiskin ainoot asiat jotka pitäis jaksaa... mulle on tapahtunut elämäni aikana niin paljon pahaa, että en jaksa enää yhtäkään negatiivista asiaa... onneksi on jotain hyvääkin sentään, noi kaksi lasta :heart: :heart:
Kuinka paljon ihminen voi kestää...
- Viestiketjun aloittaja Elämänlähde
- Ensimmäinen viesti
M
Miisa
Vieras
Se että hyväksyy lapsensa sairaudet auttaa elämässä eteenpäin. Sellainen hyväkin päivä tulee joskus ja lapset kasvaa.
Kokemuksesta puhun, kaksi lapsistani on astmaattisia ja erittäin allergisia. Yksi lapsista on sydänsairas, onneksi pysyy hallinnassa lääkkeillä ja tarvittaessa leikkaus. Arki tuntuu välillä vaikealta mutta hyviäkin päiviä on
Viime yön olen istunut kuopuksen vierellä osastolla jonne ambulanssi meidät illalla vei. Kohtaus ei lauennut kotikonstein. Mutta ensimmäiset sanat aamulla oli: Äiti,minu hengitys kulkee (3v) Tsemppiä ja halauksia!!
Kokemuksesta puhun, kaksi lapsistani on astmaattisia ja erittäin allergisia. Yksi lapsista on sydänsairas, onneksi pysyy hallinnassa lääkkeillä ja tarvittaessa leikkaus. Arki tuntuu välillä vaikealta mutta hyviäkin päiviä on
Viime yön olen istunut kuopuksen vierellä osastolla jonne ambulanssi meidät illalla vei. Kohtaus ei lauennut kotikonstein. Mutta ensimmäiset sanat aamulla oli: Äiti,minu hengitys kulkee (3v) Tsemppiä ja halauksia!!Alkuperäinen kirjoittaja Miisa:Se että hyväksyy lapsensa sairaudet auttaa elämässä eteenpäin. Sellainen hyväkin päivä tulee joskus ja lapset kasvaa.
Kokemuksesta puhun, kaksi lapsistani on astmaattisia ja erittäin allergisia. Yksi lapsista on sydänsairas, onneksi pysyy hallinnassa lääkkeillä ja tarvittaessa leikkaus. Arki tuntuu välillä vaikealta mutta hyviäkin päiviä on
Kiitos sinulle!! :hug: :hug: :hug: ja tsemppiä teillekkin elämässä eteenpäin =)
Sori jos nyt pahoitin jonkun mielen kun tänne purkasin tunteitani.. olen pahoillani, anteeksi :hug:
Alkuperäinen kirjoittaja pintelin:
:hug: :hug: voimia teillekkin. leikkaus on aina inhottavaa varsinkin äidin mielestä, meillä kuopus oli kitarisaleikkausessa viime keväänä, helppo toimenpide ja silti jännitin kovasti :hug: =)
P
pölö
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja enkelin äiti:
Voi voi, sua käy ihan sääliksi.
Eikö ihminen saa väsyä enää koskaan, jos lapset on hengissä?
Saa purkaa, saa valittaa, saa mesota ja raivotakin, ei tarvi aina jaksaa. Ja tosta, että sen verran annetaan, ku jaksaa kantaa... Tosta olen eri mieltä. Niin paljon on ihmisiä, jotka ei jaksa taakkaansa ja vastoinkäymisiään.
Halaus Elämänlähde sulle. Jaksamista. Jos sulla ois nyt vaan sellanen heikko hetki, aallonpohja. Sieltä noustaan taas ja jaksetaan nauraakin. Jookos.
Halaus Elämänlähde sulle. Jaksamista. Jos sulla ois nyt vaan sellanen heikko hetki, aallonpohja. Sieltä noustaan taas ja jaksetaan nauraakin. Jookos.
M
Marja
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja pölö:
Eihän varmaan sitä tarkoittanut. Minä ainakin ymmärsin, että kun muistaa iloita niistä positiivisista asioista niin jaksaa paljon enemmän.
Muistakaa että aina löytyy joku jolla menee vielä huonommin...
Ö
öttismönkiäinen
Vieras
Välistä tuntuu että ei jaksa mitään, että seuraava pieninkin vastoinkäyminen kaataa lopullisesti. Joskus tuntuu että elämä on vastoinkäymisistä toiseen kulkemista. joskus se ilo katoaa pitkäksikkin aikaa
Sit jonain päivänä näetkin kuinka kaunis onkaan talvinen maisema, auringon paiste, kuulet ja näet maailman kuin uusin silmin.. huomaat nauttivasi pienistä asioistakin. Jaksavan lasten kanssa muutakin kuin ne pakolliset (ja aina ei niitäkään)
Voimia kaikille jotka sitä tarvitsevat!! On luvallista mennä siitä mistä aita on matalin, tuntematta syyllisyyttä. Mulla oli yhessä vaiheessa pääasia että lapset selvis elävänä päivästä toiseen, itsestäni en aina ollutkaan niin varma
Sit jonain päivänä näetkin kuinka kaunis onkaan talvinen maisema, auringon paiste, kuulet ja näet maailman kuin uusin silmin.. huomaat nauttivasi pienistä asioistakin. Jaksavan lasten kanssa muutakin kuin ne pakolliset (ja aina ei niitäkään)
Voimia kaikille jotka sitä tarvitsevat!! On luvallista mennä siitä mistä aita on matalin, tuntematta syyllisyyttä. Mulla oli yhessä vaiheessa pääasia että lapset selvis elävänä päivästä toiseen, itsestäni en aina ollutkaan niin varma
Heippa! Mun 12v. pojalla todettiin 7 vuotiaana adhd ja kaiken lisäx sillä oli rasitusastma. Kaikesta selvittiin kuitenkin hyvin ja nyt puolivuotta sitten lääkäri totes et astma on hävinny kokonaan, mutta voi oireilla vielä, mutta ei onneksi niin pahasti. Adhd:n kanssa ollaan tultu toimenn, kun on oikea päivärytmi....mutta koville se alux otti. Voimia kaikille adhd lapsen vanhemmille!!!