Kuinka moni ei pystynyt täysimettämään vaikka olisi halunnut?

Ja miksi?

Itse en pysty täysimettämään (tai edes imettämään vielä...) kuopusta, koska on pieni keskonen ja saa puolet maitomäärästä ns. keskosvastiketta, sekin nenä-mahaletkusta.

 

:wave:
Esikoista. Pienipainoinen syntyessään, keltainen ja sokeriarvoissa häikkää, eli sai lisämaitoa jo synnärillä, eikä rinnalla ollessaan koskaan oppinut imemään kunnolla.

 

Olen kaikkia väen vängällä täysimettänyt vähän aikaa. esikoista 5kk, toista 4kk, kolmatta 3kk.

Mun iho ei kestä imetystä. Ja tämähän voi kuulostaa tekosyyltä, mutta ne hormonit tekee mulle peukalonpään kokoisia mätäpaiseita selkään.
Kyse ei siis ole mistään pienestä kosmeettisesta haitasta, vaan siitä etten pysty nukkumaan selällään tai nojaamaan edes sohvalla muuten kuin hammasta purren.

Olen siis aina muutaman kuukauden kärvistellyt ja sitten hakenut puolen vuoden antibiootit.

 

Mä en pystyny. Tyttö synty hätäsektiolla ja sai pari päivää ateriansa pullosta koska äiti taju kankaalla melkein koko ajan. Maidon tulo loppu kun vauva oli kuukauden ikänen, lieneekö syynä että nukku aina 7-8 tuntia putkeen vai se että imetys alunperinki niin hankalaa enkä jaksanu panostaa siihen.

 

Esikoista imetin vain 2kk ja senkin kokoajan sai korviketta lisäksi.Sen jälkeen ei poika enää yksinkertaisesti huolinut tissiä.Toinen lapsi sitten olikin täyimetyksessä ja nautti siitä tuonne 1v 6kk ikään,kunnes lopetin.Hän ei käyttänyt tuttia/tuttipulloa ollenkaan.

 

:wave:
Maitoa ei tuu tarpeeksi ja muutenkin tulee vaan toisesta tissistä

 

:wave: esikoisen aikaa se ei vaan jostain syystä onnistunut. poika ei saanut tarpeeksi maitoa ja itki vaikka oli rinnalla miltei koko ajan. kuopuksen kohdalla mentiin niin että ensin sai lisämaitoa pullosta mutta sitten maitoa alkoikin tulla (nousi rintoihin) ja sain imetettyä tytöä 8kk asti joista pari kuukautta oli täysimetystä.

 

En oo pystynyt imettämään kumpaakaan. Maitoa ei vaan alkanut herua juuri lainkaan...

 

Jos tarkkoja ollaan niin mä en ole täysimettänyt esikoistani hetkeäkään. Poika syntyi hätäsektiolla ja sai ensimmäiseksi ateriakseen jotain sokerilitkua, mä olin taju kankaalla. Imetin kyllä heti kun pojan luo pääsin, ensimmäisenä yönä tarvittiin lisäksi 10 ml luovutettua äidinmaitoa. Muun ruokansa poika sai mun tuottamana.

Silti kerron törkeästi täysimettäneeni 5kk. :ashamed:

 

En pystynyt täysimetykseen, koska ei tullut tarpeeksi maitoa ja se nousi rintoihini vasta 3. päivänä synnytysosastolla siis sektion jälkeen. Maitovastiketta annettu lapselle heti synnytyksen jälkeen ja puolisen vuotta tuli vähän omaakin maitoa, jota yritin imettää ja pumpata. Mutta eihän se riittänyt, onneksi on keksitty nuo hyvät vastikkeet.

 

Olisin ehdottomasti halunnut täysimettää lapsiani, mutta multa ei vaan tullut maitoa :/ Mun kaikki neljä lasta ovat syntyneet sektiolla. Aina tarjosin ensin rintaa, mutta maitoa ei vaan tullut kuin ilmeisesti liraus. Olis se ollut paljon helpompaa, kun ei joka kerta olis tarvinnu hakea korviketta lisäksi. Yöllä ei olis jaksanut rinnan tarjoamisen jälkeen hakea unenpöppyrässä vielä lisämaitoa.

 

Olisin mieluusti imettänyt molempia pidempään ylipäätään ( esikoinen 3,5kk ja kuopus 1,5kk ).
Kumpaakan en täysimettänyt ollenkaan.

Mulla ei nousut maitoa oikeastaan ollenkaan.

 

En pystynyt täysimetykseen, koska ei tullut tarpeeksi maitoa ja se nousi rintoihini vasta 3. päivänä synnytysosastolla siis sektion jälkeen. Maitovastiketta annettu lapselle heti synnytyksen jälkeen ja puolisen vuotta tuli vähän omaakin maitoa, jota yritin imettää ja pumpata. Mutta eihän se riittänyt, onneksi on keksitty nuo hyvät vastikkeet.

Siis se maitohan nouseekin vasta kolmantena päivänä synnytyksestä. Ei kenekään tissit siellä salissa räjähdä täyteen maitoa. Parina ekana päivänä vauva saa kuitenkin erittäin tärkeitä tippoja siitä rintamaidosta. Kaikille se ei riitä, joten heille annetaan lisämaitoa parina päivänä. Sen jälkeen voi kuitenkin jatkaa täysimetyksenä, kun maito nousee rintoihin.

 

:wave: keskonen, maitoo ei herunu.. ja tiukassa oli toiselle ja kolmosellekin..

 

En pystynyt täysimetykseen, koska ei tullut tarpeeksi maitoa ja se nousi rintoihini vasta 3. päivänä synnytysosastolla siis sektion jälkeen. Maitovastiketta annettu lapselle heti synnytyksen jälkeen ja puolisen vuotta tuli vähän omaakin maitoa, jota yritin imettää ja pumpata. Mutta eihän se riittänyt, onneksi on keksitty nuo hyvät vastikkeet.

Siis se maitohan nouseekin vasta kolmantena päivänä synnytyksestä. Ei kenekään tissit siellä salissa räjähdä täyteen maitoa. Parina ekana päivänä vauva saa kuitenkin erittäin tärkeitä tippoja siitä rintamaidosta. Kaikille se ei riitä, joten heille annetaan lisämaitoa parina päivänä. Sen jälkeen voi kuitenkin jatkaa täysimetyksenä, kun maito nousee rintoihin.

kiva yleistys. mutta ei mulla muuta tähän ketjuun. B)

 

Esikoista en imettänyt ollenkaan. Tytöllä oli suulakihalkio, joten ei pystynyt imemään.

 

:wave: Ei ole maito riittänyt. Esikosen kanssa sitkistelin pelkällä rinnalla 2 kk, mutta se huusikin sitten nälkäänsä yötä päivää ja paino nousi hitaasti.

 

:wave:

Monen syyn summa.

 

Mä olisin halunnut täysimettää, mutta koska tytön paino ei noussut riittävästi, käskettiin antaa korviketta lisäksi. Paino ei noussut silti, eikä edelleenkään vuoden ikäisenä paina niin paljon "kuin pitäisi". No, korvikkeen annosta seurasi se, että tyttö alkoi vieroksua rintaa, ja jouduin lopettamaan imettämisen kokonaan 4kk jälkeen.

 

Ensimmäistä täysimetin lähes puolen vuoden ikään. Tuolloin suositeltiin kiinteiden antamista 4kk iästä alken, mutta vauva ei alkanut syömään kiinteitä. Esikoinen oli aluksi lastenosastolla ja sai maidon viikon verran nenämahaletkulla, mutta silti imetys lähti onnistumaan hienosti. Imetin lähes vuoden ikään ilman korvikkeita ja vellejä. Kuopuksella oli ongelmia mahaportin kanssa ja minulla rintojen kanssa (verenvuotoa jatkuvasti), joten kaikesta tiedosta ja kokemuksesta huolimatta imetys epäonnistui alusta alkaen.

 

Esikko syntyi keskosena ja vietti 1,5kk sairaalassa. Itsellä alussa maidontuotanto oli runsasta, mutta masennuksissani en jaksanut pumpata sitä niin usein kuin tarvis olis ollut ja siksi maidontuotanto tyrehtyi. Eikä kukaan ikinä minulle ehdottanut imetyksen opettelua, vaikka olisin halunnut ja vaikka pikkuinen imikin paitaani. Sääli.

Voi tuska, nyt rupes itkettään. :'(

 

muita?

 

:wave: Mie imetin sen minkä minusta lähti ja se ei pojalle riittäny aina piti vähän antaa pullosta jo ihan sairaalasta lähtien...Meinaan kyl seuraavan kans koittaa josko sujuis paremmin

 

Olen kaikkia väen vängällä täysimettänyt vähän aikaa. esikoista 5kk, toista 4kk, kolmatta 3kk.

Mun iho ei kestä imetystä. Ja tämähän voi kuulostaa tekosyyltä, mutta ne hormonit tekee mulle peukalonpään kokoisia mätäpaiseita selkään.
Kyse ei siis ole mistään pienestä kosmeettisesta haitasta, vaan siitä etten pysty nukkumaan selällään tai nojaamaan edes sohvalla muuten kuin hammasta purren.

Olen siis aina muutaman kuukauden kärvistellyt ja sitten hakenut puolen vuoden antibiootit.

Se on kyllä kummallista, miten imetyksestä on tullut jokin ihmeellinen täydellisen äidin täydellinen suoritus, jota ei voi jättää väliin vaikka kärsisi minkälaisista ongelmista tahansa! Ja sitten pitää puolustella imettämättömyyttään kuin se nyt olisi jokin maailman suurin synti. Tsemppiä sinulle!

Ja olen siis sitä mieltä, että täysimetys on tietenkin hyvä juttu, mutta ei nyt sentään ketään pidä mestata, jos ei siihen pysty/sitä halua.

 

:wave: Poika syntyi keskosena ja oli sokeritipassa ekan vuorokauden (ei annettu muuta ravintoa). Maito nousi myöhään, koska jouduin olemaan erossa vauvasta ja kun pääsin imettämään, oli poika ollut jo pulloruokinnalla ja vieroksui tissiä. Imetin osittain kuukauden ja siihen loppu. Pumppasin vielä maitoa viikon ajan, kunnes se loppui kokonaan.