kauheinta oli kun tunsin isän läsnä olon marraskuun alussa ihan vahvana ja ikävä sekoitti taas pään ja sitten 12.11.08 paikallislehden yhdessä artikkelissa (koski auton vahausta) oli kuva miehstä vahaamassa autoa ja kyseinen ihminen oli kuin ilmetty isäni.. silloin enne syöpää..
ensin luulin että kuvittelin koko kuvan mutta samaa sanooivat veljkeni ja mieheni.. äiti ei suostunut katsomaan kuvaa..
Isäni kuoli 47-vuotiaana v. 1986, minä olin silloin 22 ja odotin esikoistani. Olin surullinen siitäkin, kun en ehtinyt isälle kertoa, että hänestä on tulossa ukki.
Saan olla onnellinen, kun minun kummatkin vanhemmat vielä elävät.Äiti on 59(täyttää kesällä 60) isä on 71 (täyttää ensi syksynä 72)
Minun ei kyllä olis tarttenut tunkea tähän ketjuun itseäni